| Id
|
0580 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Irja Seurujärvi-Kari +
|
| Otsikko
|
Saamelaiskonferenssi +
|
| Has queryTämä on erikoisominaisuus.
|
Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
, Saamelaiskonferenssi +
|
| Luokat |
Suomenkieliset artikkelit +
, Politiikka +
, Järjestäytyminen ja organisaatiot +
|
| MuokkausaikaTämä on erikoisominaisuus.
|
2 lokakuu 2014 09:50:53 +
|
| Has default formTämä on erikoisominaisuus.
|
Artikkeli +
|
| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
[[Tiedosto:13konferenssi.jpg|thumb|600px|1 … [[Tiedosto:13konferenssi.jpg|thumb|600px|14. Saamelaiskonferenssi Lakselvissa Norjassa (1989)]]
<P align="justify"> Saamelaiskonferenssi on saamelaisneuvoston korkein päättävä elin ja pidetään joka neljäs vuosi. Saamelaisneuvoston jäsenorganisaatiot Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa nimittävät 20 edustajaa ja Kuolan saamelaiset viisi edustajaa konferenssiin. Konferenssiin osallistuvien edustajien lukumäärä on yhteensä 65. Konferenssi nimittää yhteensä 15 jäsentä saamelaisneuvostoon, viisi Norjasta, neljä Ruotsista ja Suomesta ja kaksi Venäjältä. [[Tiedosto:77saamelkonf8.jpg|thumb|600px|Saamelaisten 8. konferenssi Snåsassa Norjassa (1974).]]</P>
<P align="justify"> Konferenssissa käsitellään ja päätetään muun muassa saamelaisneuvoston ehdotukset ja käsitellään toimintakertomuksia. Konferenssissa on päätetty muun muassa saamen lipusta, kansallislaulusta ([[Kansallissymbolit|kansallissymbolit]]) ja saamelaispoliittisista ohjelmista. </P>
<P align="justify"> Ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskonferenssi pidettiin Jokkmokissa 1953 ([[Saamelaisneuvosto|saamelaisneuvosto]]), johon kutsuttiin yksittäisiä saamelaisia, järjestöjä ja laitoksia. Toisessa konferenssissa Kaarasjoella 1956 muodostettin Pohjoismaiden saamelaisneuvosto. Neuvoston tehtäväksi määrättiin huolehtia saamelaisten yhteisistä asioista. Saamelaisneuvoston jäseniksi valittiin perustajajärjestöjen ([[Lapin Sivistysseura|Lapin sivistysseura]], [[Same Ätnam|Sami Ätnam]], Oslo Sámi Searvi) edustajia. 1971 pidettiin seitsemäs saamelaiskonferenssi Jällivaarassa. Jällivaaran konferenssissa perustettiin uusi elin, [[Saamen kielilautakunta|Saamen kielilautakunta]]. Kielilautakunnan tehtäväksi annettiin suojella ja kehittää saamen kieltä ja toimia saamen kieltä koskevissa asioissa. Arjeplogin konferenssi 1978 hyväksyi pohjois- ja eteläsaamen kirjoitusjärjestelmät. Tromssan konferenssissa 1980 hyväksyttiin saamelaisten poliittinen ohjelma ja päätettiin ottaa käyttöön yhteinen pohjoismainen käsityömerkki Sámi Duodji. Åren saamelaiskonferenssissa 1986 päätettiin saamen lipusta ja kansallislaulusta. Kansallislauluksi hyväksyttiin Isak Saban ([[Saba, Isak|Saba]]) kirjoittama Sámi Soga Lávlla. [[Tiedosto:1.jpg|thumb|600px|Taiteilija Rose-Marie Huuva esittelee uutta saamenlippua Saamelaiskonferenssissa Åressa (1986)]] [[Tiedosto:2.jpg|thumb|600px|Saamenlippu nostetaan salkoon ensimmäistä kertaa 1986 Saamelaiskonferenssissa Åressa.]]</p>
<P align="justify"> Helsingissä pidetyssä 15. konferenssissa määrättiin kansallispäiväksi helmikuun 6. päivä. Helsingin konferenssi oli historiallinen, sillä Venäjän saamelaiset, oman järjestönsä kautta, hyväksyttiin neuvoston viralliseksi jäseneksi ([[Kuolan saamelaisten poliittinen tilanne|Kuolan saamelaisten poliittinen tilanne]]). Vuodesta 1994 myös Amerikan saamelaiset ovat osallistuneet tarkkailijoina konferenssiin. 1996 järjestettiin konferenssi Mursmankissa ja samalla vietettiin saamelaisneuvoston 50-vuotisjuhlallisuuksia. Murmanskissa päätettiin myös saamelaisneuvoston tehtävien, kuten kielilautakunnan siirtämisestä saamelaiskäräjille ([[Saamelaiskäräjät|saamelaiskäräjät]]). Saamelaisneuvoston asema saamelaispolitiikassa oli muutoksen kourissa uuden demokraattisemman saamelaiselimen aloitettua toimintansa Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. </P><BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot]]<BR><BR>nen ja organisaatiot]]<BR><BR> +
|
