| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Kuukausien perin … <P align="justify"> Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (<i>mánnočalbmi</i>, kuunsilmä, kts. [[Kuu|kuu]]) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ([[Aikakäsitys|aikakäsitys]]). </P> <P align="justify"> Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuten <i>skábmamánnu</i> (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), <i>juovlamánnu</i> (joulukuu), <i>ođđajagimánnu</i> (uuden vuoden alku, tammikuu) ja <i>guovvamánnu</i> (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on <i>rosttovmään</i> (venäjä <i>rozhdestvo</i>) tai <i>pââˊzzmänn</i> (pyhänkausi). Helmikuu on <i>jõnnpââˊzzmään</i> (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys <i>täˊlvvmään</i> (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva <i>nuˊbbmään</i> (toinen kuukausi). Maaliskuu on <i>pâˊzzlâšttammään</i> (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys <i>vuõrčosmään</i> (variksen kuukausi). </P> <P align="justify"> Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa <i>njukčamánnu</i> (joutsenen kausi) tai <i>gáranasmánnu</i> (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa <i>cuoŋománnu</i> (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä <i>miessemánnu</i> tai <i>vueˊssmään</i> (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä <i>ǩiđđmään</i> (kevätkausi).</P> <P align="justify"> Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo <i>geassemánnu</i> tai koltansaamessa <i>ǩieˊssmään</i> (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen <i>čušškmaann</i> (sääskien kausi) tai pohjoissaamen <i>suoidnemánnu</i> tai koltansaamen <i>sueiˊnnmään</i>. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (<i>borgáda</i>), mistä tulee nimitys <i>borgemánnu</i> (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on <i>šnjilži</i> , mistä tulee vanha nimitys <i>šnjilžámánnu</i> (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, <i>gassa borgi</i>, mistä vanha nimitys <i>gassabormánnu</i> tulee (nykyään <i>čakčamánnu</i> tai koltansaamessa <i>čõhččmään</i>, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys <i>ragatmánnu</i> (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä <i>golggohat</i>, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys <i>golggotmánnu</i> (loka-marraskuuta). </P> <P align="justify"> Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:</P> <TABLE align="center" border="0" cellspacing="0" cellpadding="4"> <TR> <TD><i>ođđajagimánnu</i> </TD> <TD>tammikuu, uudenvuoden kuukausi </TD> </TR> <TR> <TD><i>guovvamánnu</i> </TD> <TD>helmikuu (etymologia on epäselvä)</TD> </TR> <TR> <TD><i>njukčamánnu</i> </TD> <TD>maaliskuu, joutsenen kausi </TD> </TR> <TR> <TD><i>cuoŋománnu</i> </TD> <TD>huhtikuu, hankikausi </TD></TR> <TR> <TD><i>miessemánnu</i> </TD> <TD>toukokuu, vasojen kausi </TD> </TR> <TR> <TD><i>geassemánnu</i> </TD> <TD>kesäkuu, kesäkausi </TD> </TR> <TR> <TD><i>suoidnemánnu</i> </TD> <TD>heinäkuu, heinäkausi </TD> </TR> <TR> <TD><i>borgemánnu</i> </TD> <TD>elokuu, karvan luomisen kausi </TD> </TR> <TR> <TD><i>čakčamánnu</i> </TD> <TD>syyskuu, syyskausi </TD> </TR> <TR> <TD><i>golggotmánnu</i> </TD> <TD>lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi </TD> </TR> <TR> <TD><i>skábmamánnu</i> </TD> <TD>marraskuu, kaamoskausi </TD> </TR> <TR> <TD><i>juovlamánnu</i> </TD> <TD>joulukuu, joulukausi </TD> </TR> </TABLE> <P align="justify"> Sergejeva, J., 1999 </P><BR>
[[Sisällysluettelo: Tapakulttuuri ja kansanluonne| Sisällysluettelo: Tapakulttuuri ja kansanluonne]]<BR><BR>uuri ja kansanluonne]]<BR><BR> +
|
