| Id
|
1074 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
- Klaas Ruppel KOTUS +
|
| Otsikko
|
Gufihtar (maahinen) +
|
| Has queryTämä on erikoisominaisuus.
|
Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
, Gufihtar (maahinen) +
|
| Luokat |
Muinaisusko +
, Mytologia ja folklore +
, Suomenkieliset artikkelit +
, Etymologia +
|
| MuokkausaikaTämä on erikoisominaisuus.
|
18 joulukuu 2014 18:59:51 +
|
| Has default formTämä on erikoisominaisuus.
|
Artikkeli +
|
| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Saamelaisten usk … <P align="justify"> Saamelaisten uskomuksen mukaan maan alla elää ihmisten kaltainen kansa. Nämä maanalaiset saattavat joskus käydä maan päällä ja tehdä kiusaa maanpäällisille. He saattavat esimerkiksi ottaa itselleen vartioimatta olevan pikkulapsen ja vaihtaa tilalle oman lapsensa. Näillä ihmisillä on myös porotokkia maan päällä. Kun heittää metalliesineen sellaisen tokan yli, niin saa sen omakseen. </p>
<P align="justify"> Maanalaista olentoa kutsutaan eri [[Saamelaiskielet|saamelaiskielissä]] eri nimillä. Yksi niistä on <i>gufihtar</i>. Sana on levikiltään itäinen: se tunnetaan itäisissä saamelaiskielissä sekä myös pohjoissaamessa. Toinen nimitys on <i>ulda</i>, josta on tietoja paitsi pohjoissaamesta myös ruotsinsaamesta. Eteläsaamessa maanalaista kansaa kutsutaan nimellä <i>saajve</i> (pohjoissaamen <i>[[Sáiva|sáiva]]</i>, ks. tätä). </p>
<P align="justify"> Uskomus maan alla, tuntureiden sisällä, elävästä toisesta kansasta, on peräisin skandinaaveilta. Myös yllä mainitut saamelaisten käyttämät nimitykset on lainattu skandinaavisista kielistä. Maanalaista kansaa kutsutaan skandinaavisissa kielissä mm. näin: norja (murt.) <i>go[d]vetter</i>, <i>goveiter; hulder</i>, ruotsi <i>huldra</i>. Viimeksi mainittu nimitys kuuluu samaan yhteyteen kuin ruotsin verbi <i>hölja</i> 'peittää, verhota'. </p>
<P align="justify"> Mainittakoon lisäksi maanalaisen olennon nimitys, joka ei ole skandinaaviselta taholta lähtöisin. Kyse on luulajansaamen sanasta <i>kanij</i> tai <i>kenij</i>, joka tunnetaan myös uumajansaamessa; eteläsaamessa sana tarkoittaa aavetta tai kyttäävää ihmistä. </p><BR>
[[Sisällysluettelo: Etymologia|Sisällysluettelo: Etymologia]]<BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore|Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore]]<BR><BR>ytologia ja folklore]]<BR><BR> +
|
