| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Pohjoissaamen sa … <P align="justify"> Pohjoissaamen sanalla <i>boska ~ boská</i> 'väinönputki, Angelica archangelica' on vastine etelä-, uumajan-, piitimen- ja luulajansaamessa. Sana kuuluu vanhaan omaperäiseen uralilaiseen sanastoon, ja sitä vastaa suomessa sana <i>putki</i>, joka yhdyssanojen jälkiosana esiintyy mm. useiden putkivartisten kasvien nimissä. Sanalla on itämerensuomalaisten kielten ohella vastineita myös mordvassa, marissa ja samojedikieliin kuuluvissa jurakissa, selkupissa ja kamassissa. Lähes kaikkien uralilaisten kielten vastineet tarkoittavat paitsi erilaisia onttoja kappaleita myös putkikasvia tai -kasvin vartta. Kasviin tai sen osaan viittaava merkitys on todennäköisesti vanhempi ja se on muistumaa vanhasta keräilykulttuurista. Suomesta sana on lainautunut edelleen koltansaameen, jossa sen merkitys on 'väinönputken varsi', sekä inarinsaameen, jossa sana tarkoittaa lapion tai keihään vartta. </p>
<P align="justify"> Väinönputki on ollut tärkeä kasvi saamelaisille. Sitä on käytetty sekä tuoreena että kuivattuna rohdos-, mauste- ja vihanneskasvina. Tärkeyteen viittaa sekin, että kasvilla voi olla eri nimi sen mukaan, onko kyse ensimmäisen vai toisen vuoden kasvista. Kukkavarretonta, siis ensimmäistä vuottaan kasvavaa väinönputkea kutsutaan pohjoissaamessa skandinaaviselta taholta lainatulla nimityksellä <i>fádnu</i> (vrt. ruots. <i>kvanne</i> 'Angelica archangelica'). Skandinaavisten kielten sana on lainautunut myös etelä-, luulajan- ja koltansaameen. Siitä on johdettu pohjoissaamessa verbi <i>fádnet</i> 'kerätä väinönputkia'. Verbillä on vastine luulajansaamessa, jossa myös pohjoissaamen <i>boska</i>-sanan vastineesta <i>båsskå</i> on vastaavasti johdettu verbi <i>båsskit</i> 'kerätä väinönputkia'. </p>
<P align="justify"> Väinönputken aiemmasta tärkeydestä kertoo edelleen se, että joissakin saamelaiskielissä sama sana, jonka päämerkitys on 'ruoho, kukka, yrtti', voi tarkoittaa myös väinönputkea. Kyseessä on skandinaavisista kielistä lainattu sana, joka on pohjoissaamessa muodossa <i>rássi</i> (vrt. ruots.<i>gräs</i> 'ruoho, heinä; ruohokasvi'). Sillä on vastineita eteläsaamesta itäisiin kielimuotoihin asti. Väinönputkea se merkitsee ainakin pohjois-, koltan-, kildinin- ja turjansaamessa. Sen avulla on myös muodostettu kyseistä kasvia tarkoittavia yhdyssanoja ainakin pohjois-, inarin-, koltan- ja turjansaamessa (esim. In <i>puurrâmrääsi</i>). Tämän nimityksen sananmukainen käännös olisi "syömäruoho".<BR><BR> [[Tiedosto:Vainonputki.jpg|thumb|600px|Väinönputki]] </p>
[[Sisällysluettelo: Etymologia|Sisällysluettelo: Etymologia]] <BR> <BR>
[[Sisällysluettelo: Luonto|Sisällysluettelo: Luonto]]<BR> <BR>lysluettelo: Luonto]]<BR> <BR> +
|
