| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
(J. Porsanger & R. Pulkkinen) <P al … (J. Porsanger & R. Pulkkinen) <P align= justify >
<i>Njávešeátne</i> ja <i>Áhčešeatne</i> ovat naishahmoja, jotka esiintyvät saamelaisessa suullisessa kertomusperinteessä joko haltijaolentoina tai maallisina naisina. Njávešeátne on hyväntahtoinen ja -luonteinen, Áhčešeátne taas ahne ja ilkeämielinen. Njávešeátne ja Áhčešeátne -naishahmoihin liittyvä perinne on yleissaamelainen, ja sitä on pidettävä hyvin vanhana. Länsisaamelaisessa perinteessä Njávešeátne yhdistetään haltijaolentona Auringon tyttäreen ([[Aurinko|aurinko]]) ja Áhčešeátne taas Kuun tyttäreen ([[Kuu|kuu]]). Tähän liittyvä mytologia on tullut tunnetuksi Anders [[Fjellner, Anders (suom. ver.)|Fjellnerin]] julkaisemien eeppisten joikujen kautta, joita Gustav [[Von Düben, Gustav|von Düben]] tulkitsi tunnetussa kirjassaan 1873. </P>
<P align= justify > Von Dübenin julkaisemien tekstien mukaan maailman alkuvaiheessa kalanlihaa, kalanmätiä, maitoa ym. saatiin tekemättä työtä. Onni kuitenkin rikkoutui eräänlaiseen syntiinlankeemukseen: ihmiset alkoivat tappaa toisiaan. Sankarit nimeltä <i>Njavvis</i> ja <i>Attjis</i> avioituivat, <i>Njavvis</i> Auringon tyttären <i>Njávešeátne</i>n kanssa ja <i>Attjis</i> Kuun tyttären <i>Áhčešeátne</i>n kanssa. Kummankin naisen odottaessa jo lasta heidän miehensä murhattiin. Tämän takia naiset kesyttivät peurat ja aloittivat näin poronhoidon. Edellinen sai pojan, jälkimmäinen tyttären. Kerran marjametsässä ollessaan naiset löivät vedon, jonka mukaan astiansa ensiksi täyteen saanut voittaisi pojan itselleen. Hävinnyt saisi tytön. <i>Áhčešeátne</i> huijasi panemalla sammalia astiaansa, voitti vedon ja lähti sitten kasvattipoikineen omille teilleen. Tämän jälkeen hänen pahuutensa yhä lisääntyi; hän tuli pohjatuulesta raskaaksi ja synnytti pojan nimeltä <i>Atsits</i>, joka on myöhemmän tarinaperinteen tuntema saamaton kiusanhenki [[Askovis|<i>Askovis</i>]]. Tämä teki kaikenlaista pahuutta, hoiti huonosti poroja, mutta sai lopulta rangaistuksensa herjattuaan Kuuta, äitiänsä, isä Aurinkoa kalpeammaksi. Tämän johdosta Kuu vetäisi hänet luokseen, ja kuussa hänet tänä päivänäkin nähdään. Kerran kuitenkin <i>Áhčešeátne</i>n kasvattipoika osui oikean äitinsä kodalle ja sai selville asioitten oikean laidan. Poika tappoi kasvatusäitinsä, joka oli huijannut hänet itselleen. <i>Áhčešeátne</i>n porokarjasta tulee tämän kuoltua sammakoita, rupikonnia sekä erilaisia vahinkoeläimiä. </P><P align= justify > Haltiatarolentojen yhteydestä aurinkoon ja kuuhun on vähän perinneaineistoa, vaikka tämä yhteys on sopusoinnussa saamelaisen muinaisuskon yleisen semantiikan kanssa: Aurinko assosioituu hyvään ja rakentavaan, kun taas Kuulla selvästi on ambivalentti, osin destruktiivinen luonne. Pohjoissaamelaisessa perinteessä <i>Njávešeátne</i> esiintyy Auringon tyttärenä, jota vastaa itäsaamelaisessa perinteessä tunnettu Aurinkoneito. Viittauksia <i>Áhčešeátne</i>n suhteesta Kuuhun löydetään itäsaamelaisesta folkloresta. Inarin ja Etelä-Varangin Rautavuonon saamelaisilla on kertomuksia kuussa näkyvästä ihmisestä, joka on <i>Attčsej</i> tai <i>Hatsjædne</i>n tytär. Suonikyläläisten tiedetään sanoneen kuunpimennyksestä, että <i>Ahttsehk-nijdd männ poarr</i>, <i>Ahttsehk</i>in tytär syö kuuta. </P><P align= justify> Kertomusperinne <i>Njávešeátne</i>n ja <i>Áhčešeátne</i>n yhteydestä saamelaisten keskeisen elinkeinon eli peuranpyynnin ja/tai poronhoidon alkuun on hyvin tunnettu, erityisesti pohjois- ja eteläsaamelaisella alueella. Kertomus maallisen naisen ilkeämielisestä naisvastustajasta, joka huijaa naisen pojan itselleen, on yleissaamelainen. Se on erityisen tunnettu itäsaamelaisilla, missä hyväntahtoinen nainen esiintyy usein nimettömänä, mutta ilkeä vastustaja esiintyy turjansaamelaisilla nimellä <i>Aadz</i>, kolttasaamelaisilla <i>Accy</i> tai <i>Aahtsek</i>, kildinisaamelaisilla <i>Aacce</i>, inarinsaamelaisilla <i>Haccišan</i>. Eräiden kildininsaamelaisten kertomusten mukaan <i>aadz</i> kuoltuaan muuttui sammaleksi, jota sitten käytetään mm. lasten komsioissa. Tavallisinta on kuitenkin <i>aadz</i>in tai <i>Áhčešeátne</i>n yhteys sammakoiden tai liskojen alkuperään tai negatiivisena pidettyihin ilmiöihin ja tauteihin. Sekä länsi- että itäsaamelaisilla suonenvetoa sanotaan <i>Áhčešeátne</i>n tai sitä vastaavan <i>Aadz</i>in tai <i>Ahttsek</i>in aiheuttamaksi. Kolttasaamelaiset paransivat suonenvetoa katkomalla koivunoksan ja lukemalla loitsuntapaista: <i>mahtsattam Ahttsek</i>, 'parannan suonenvedon' (palautan <i>Ahttsekin</i>).</P><BR>
[[Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore]]<BR><BR>ytologia ja folklore]]<BR><BR> +
|
