Qvigstad, Just Knud (svensk ver.)

From Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Jump to: navigation, search

Qvigstad, Just Knud

Just Knud Qvigstad (1853-1957) syntyi Lyngenissa Tromssan maakunnassa (county). Hänen vanhempansa olivat tohtori Engebret Qvigstad ja Edel Petra Krogh. Hänen isänsä polveutui vanhasta suvusta Gulbrandsdalenista, Kvigstad nimiseltä tilalta. Hänen äitinsä kuului vanhaan Nordlandin sukuun. Qvigstad kävi ensimmäiset vuodet koulua kotonaan. Kymmenvuotiaana hänet lähetettiin Tromssan kouluun, josta hän valmistui ylioppilaaksi 16-vuotiaana. 1874 Qvigstad valmistui filosofian kanditaatiksi korkein arvosanoin. Qvigstad toimi opettajana ja yliopettajana Oslon kouluissa. Hänen pedagogiset taitonsa huomattiin ja hänet nimitettiin Tromssan opettajankoulutuslaitoksen opettajaksi, 25 vuoden ikäisenä, ja rehtoriksi (1874-1923). Vuonna 1878 hän lähti Koutokeinoon vierailulle noin 4 kuukaudeksi ja oppi Koutokeinon saamen kieltä. Hänen kielenoppaanaan toimi mm. tunnettu Koutokeinon saamelainen Lars Jakobsen Haetta. Palattuaan Koutokeinosta hän jatkoi opettajantyötään, mutta opiskeli samalla teologiaa ja suoritti teologian tutkinnon 1881. Hän julkaisi 1881 ensimmäisen tieteellisen työnsä, Beiträge zur Vergleichung des verwandten Wortvorracthes der lappischen und der finnischen Sprache. Hän kokosi lyhyen luettelon Tromssan museon saamelaisesineistä ja käänsi kieltä ja folklorea koskevia tekstejä norjasta saameksi. Hän oli myös yhteiskunnallisesti aktiivinen ja toimi muun muassa eri komiteoissa. Suomalais-ugrilainen seura Helsingissä valitsi hänet kunniajäsenekseen 1910. Hän oli jäsenenä myös Norjan tiedeakatemiassa sekä Kuninkaallisessa Norjan Tieteellisessä yhteisössä Trondheimissa, ja 1925 hänet nimitettiin Tromssan museon kunniajäseneksi.

Tuotantoa:

1881 ilmestyi Qvigstadin ensimmäinen lingvistinen kirjoitus "Contributions to the comparison of the related vocabulary of Sami and Finnish". 1888 saamen kielen tekstikokoelma "Lappische Sprachproben", yhdessä G. Sandbergin kanssa.

1893 päätyö "Nordic Loan Words in Lappish" ("Nordische Lehnwörter im Lappischen").

1899 tutkimushistoriasta "Ubersicht der Geschichte der lappischen sprachforshung".

Suurimmat saavutukset hän teki kuitenkin kansanrunouden parissa: 1887 hän julkaisi "Samples of Lappish folktales and myhts" Norsk Maanedsskrift -lehden kuukausikatsauksessa. 1920 "Lappischer Aberglaube". Kaiken kaikkiaan hän julkaisi kymmenen teosta kansanrunouden alalta 1921-1940.

1922-1926: "Lappish sayings and riddles" ("Lappische Spriachwörter und Rätzel") ja "Lappish Stories from Hattfjelldal" ("Lappische Erzählungen aus Hatfjelldal") sekä "A review of Lappish folktales and myths; Finnish stories from Kvaenangen and Nord-Reisa".

1927-1929 ilmestyi monumentaalinen "Lappish folktales and myths", "Lappiske eventyr og sagn", jonka julkaisi Institute of Comparative Research in Human culture. Teoksessa on yhteensä 2300 sivua.

Irja Seurujärvi-Kari



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

This language version does not exist yet

Write it

Qvigstad, Just Knud (svensk ver.)



Muokkaa tätä sivua

Artikeln på svenska