Juopmu (suolaheinä)

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Juopmu (suolaheinä)

Suolaheinää (Rumex acetosa) on perinteisessä saamelaisessa ruokataloudessa sekoitettu poronmaitoon sen juoksettamiseksi ja muuttamiseksi säilyvämmäksi. Kasvi tunnetaan pohjoissaamessa nimellä juopmu, ja sama sana on käytössä koko länsisaamen alueella (eteläsaamen jåamoe, luulajansaamen juopmo), mutta ei itäsaamessa.

Varsinkin jos oletetaan, että sanan alkuperäisempi merkitys on '(suolaheinän avulla) juoksutettu maito', sitä sopii vartalonsa osalta (suomalais-volgalainen *jam-, suomalais-saamelainen *jamo(-) ~ *jama-) verrata mordvan sanaan jam 'keitto, puuro' ja suomen kaakkoismurteiden sanueeseen jamoa 'piimiä, hapata (maito)', jamakoitua, jamottua id., jamakka 'piimä, juoksettunut maito'. Viimeksi mainitulla sanalla on myös adjektiivista käyttöä mm. merkityksissä 'paksu, sakea, voimakas'.

Erityisesti adjektiiviset merkitykset liittävät suomen sanat jamakka ja jämäkkä 'vahva, jäykkä, sitkeä' toistensa yhteyteen. Suomen etuvokaalisen jämä-vartalon (jämähtää 'kovettua, tiivistyä, sakeutua', jämääntyä 'jähmettyä, kangistua, jäykistyä') säännöllinen vastine olisi saamen jápmit 'kuolla'. Merkitykset 'kuollut' ja 'jähmettynyt, jäykistynyt' eivät ole kaukana toisistaan, kuten osoittavat saamen ilmaukset jápmásit 'jäykistyä, puutua (jäsenistä)' ja jápmavarra 'veripahka, verihyytymä'. On mahdollista, että saamelais-suomalaisessa kantakielessä tai mahdollisesti jo sitä aikaisemmin on ollut rinnan sekä vartalo *jam(a)- että *jäm(ä)-, joita kumpaakin on käytetty merkityksessä 'hyytyä, sakeutua, paksuuntua'.


Sisällysluettelo: Luonto

Sisällysluettelo: Etymologia

- Eino Koponen KOTUS



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Juopmu (Saami word to a plant species)

In traditional Saami food preparation, sorrel (Rumex acetosa) is added to reindeer milk as a clotting and preservative agent. The plant is called juopmu in North Saami, and corresponding forms are found throughout the western Saami area (South Saami jåamoe, Lule Saami juopmo), but not in eastern Saami languages.

If we assume that the original meaning of the word is (sorrel-)clotted milk , its root (Volga-Finnic *jam-, Early Proto-Finnic *jamo(-) ~ *jama-) could be related to the Mordvin word jam soup, gruel and to a word family found in south-eastern Finnish dialects: jamoa to curdle (milk) , jamakoitua, jamottua to be curdled , jamakka buttermilk, curdled milk . The last mentioned word is also used as an adjective with the meaning thick, dense, strong . The adjectival meaning of jamakka connects it with another Finnish word: jämäkkä strong, stiff, tough . The Saami word jápmit to die would be a regular cognate for the Finnish stem jämä- (jämähtää to become hard, thick, dense , jämääntyä to become solid, stiff) with its front vowels. The meanings to die and to become stiff are not far from each other, as the Saami expressions jápmásit to become stiff, numb (in one s limbs) and jápmavarra blood clot . It is possible that in Early Proto-Finnic, or possibly even earlier, the stems *jam(a)- and *jäm(ä)- existed side by side, both meaning to clot, become thick .

- Eino Koponen KOTUS



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den

,