Kolttasaamelaisten lainsäädäntö
Kolttasaamelaisten lainsäädäntö
Alkuperäistä kolttalakia ja asetusta on tarkistettu useita kertoja. Voimassa oleva kolttalaki on vuodelta 1995 (L 253/95) ja asetus vuodelta 1997 (A 133/97). Kolttalain 1 luvun yleisissä säännöksissä 1 §:ssä määritellään lain tarkoitus: lain tavoitteena on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Lain 2 §:ssä määritellään koltta-alue: se rajoittuu idässä valtakunnan rajaan, kulkee etelässä Luttojoelta Kattajärven länsipuolitse ja Ruohojärvien lounaispuolitse Kurupäälle ja sieltä Mattojärven länsipuolitse Nanguvuonon länsipäähän. Lännessä koltta-alue rajoittuu linjaan Nanguvuonon länsipäästä Tsharminiemen pohjoiskärkeen ja edelleen Palkissaareen, sieltä Kärppäsaaren, Varttasaaren, Koutukinsaaren kautta. Pisteriniemen itäpuolitse ja Naamajärven tilan pohjoispuolitse Nitsijärven Lammassaareen, Iijärven Rovaniemelle ja Inarin ja Utsjoen rajalle Tsoalmmavárrin kohdalle sekä pohjoisessa Inarin ja Utsjoen kuntien väliseen rajaan.
Lain mukaan "koltalla tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään kolttana, edellyttäen, että hän itse tai hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan ainakin yksi on oppinut koltan kielen ensimmäisenä kielenään tai hän on tällaisen henkilön jälkeläinen taikka että hän on aikaisemman lainsäädännön tarkoittama syntyperäinen koltta tai tällaisen koltan jälkeläinen". Säännöksellä pyrittiin yhdenmukaistamaan määritelmää pohjoismaisen saamelaisen määritelmän kanssa.
Laissa määritellään erilaiset kolttia koskevat valtion tukitoimenpiteet sekä valtion maa- ja vesialueisiin kohdistuvat oikeudet, joihin koltta-alueella asuvilla koltilla on ilman erikorvausta oikeus. Nämä erityiset oikeudet koskettavat etupäässä luontaiselinkeinojen harjoittamista ja poltto- ja rakennuspuun ottoa. Useimpiin toimenpiteisiin tarvitaan lisäksi metsänhoitoviranomaisten luvat.
Lain 2 ja 3 luvuissa määritellään lainat ja muut tukitoimenpiteet, 4 luvussa maan hankkimiseen, 5 luvussa maan myymiseen liittyvää menettelyä, 6 luvussa tilojen rajoitukset ja 7 luvussa saamisten takaisinperiminen.
Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot
Skolt Saami legislation
The original Skolt Law and Skolt Statute have been amended several times. The Skolt Law (L 253/95) in force today was ratified in 1995 and the Statute (A 133/97) in 1977. Section 1 in Chapter 1 (General Regulations) of the Skolt Law defines the purpose of the law as being the enhancement of the living conditions and subsistence possibilities of the Skolt population in the Skolt Area and the maintenance and promotion of Skolt culture. Section 2 defines the borders of the Skolt Area: the eastern border is the national frontier with Russia; in the south the border runs from the River Luottojoki west of Lake Kattajärvi and south-west of the Ruohojärvi lakes to Kurupää and thence west of Lake Mattojärvi to the western end of Nanguvuono Creek; the western border of the Skolt area runs from there to the northern tip of Tsharminiemi Promontory and on to Palkissaari Island and via the islands of Kärppäsaari, Varttasaari and Koutukinsaari east of Pisteriniemi Point and north of Naamajärvi Farm to Lammassaari Island on Lake Nitsijärvi and Rovaniemi Point on Lake Iijärvi to the border between the municipalities of Inari and Utsjoki at Tsoalmmavarri.; the northern border is constituted by the line between the municipalities of Inari and Utsjoki
According to the law "a Skolt means a person who considers herself or himself to be a Skolt providing that she or he or at least one of her or his parents or grandparents has acquired the Skolt Saami language as her or his first language, or that she or he is the descendant of such a person, or that she or he is defined as a native Skolt by previous legislation or is the descendant of such a person." In its wording the law attempts to conform to the Nordic definition of a Saami.
The law stipulates the various support measures required of the state with respect to the Skolts and the rights of the state with respect to water and land rights, to which persons living in the Skolt area have a right without separate indemnification. These special rights mainly apply to the practice of livelihoods that exploit natural resources and the harvesting of timber for firewood and building. Most activities also require the permission of the forestry authorities.
Chapters 2 and 3 of the law regulate the conditions of loans and other support measures; Chapter 4 deals with the acquisition of land and Chapter 5 with the processes connected with the sale of land; Chapter 6 concerns the limitations on estates and Chapter 7 the recovery of claims.
