Taivaanjumala
Taivaanjumala
Radien (oik. Raedie) on saamelaismytologian taivaanylinen jumala, maailmanjärjestyksen ylläpitäjä, jolla on valta luoda ihmissieluja. Tutkimuskirjallisuudessa tämä taivaanjumala on tunnettu kirjallisissa lähteissä käytetyillä nimityksillä Radien (oik. Raedie < skand. råd, hallinta ), Veralden Olmai (oik. Värálda ålmáj; Maailman mies ) tai Veralden Radien (oik. Värálda ráde; Maailman Raedie ). Näistä Radien on peräisin etelä- ja uumajansaamelaiselta alueelta, ja Veralden-alkuiset taas ovat piitimen- ja luulajansaamelaiselta alueelta olevien lähteiden tuntemia. Uskontotieteeseen vakiintuneen Radien -muodon loppu n on alunperin saamenkielisissä yhdyssanoissa kuten Raedienaajmoe, Raedienin ilma [s.o. maailma, hallinta-alue] käytetty genetiivipääte. Raedie-muoto osoittaa kielitieteellisesti eteläsaamen eteläisimpään ryhmään, Rörosin alueeseen. Muissa eteläsaamen murteissa sana esiintyy muodossa Raerie. Jo skandinaavisperäiset nimet osoittavat tiettyä läntistä lainavaikutusta. Saamelaisten taivaanjumalan rooli maailmanjärjestyksen ylläpitäjänä koettiin varsin tärkeäksi, ja Raedielle tai Veralden Olmaille uhrattiin, jottei tämä antaisi maailmanpatsaan sortua (> kosmologia, > astraalimytologia). Vanhat lähteet kertovat tässä tarkoituksessa pystytetystä symbolisesta maailmanpatsaasta (Veralden stytto, Maylmen stytto), joka käytännössä oli korkea, sopivalta korkeudelta katkaistu koivun kanto. Raedien palvontaan liittyi myös hedelmällisyyskultin aineksia ja sille uhrattiin mm. porojen sukuelimiä. On mahdollista, että hedelmällisyyskultti on peräisin skandinaavien Frej'n kultista. Raedien (Veralden Olmain) palvelus oli miehille ja naisille yhteinen, mikä lienee ollut mahdollista jumaluuden varsin abstraktin, konkreettisen toiminnan tuolle puolen sijoittuvan luonteen johdosta (> uhraaminen). Luultavasti jo ennen lähetystyötä tihkuneiden kristillisten vaikutteiden johdosta Raedie tai Värálda ålmáji miellettiin kolminaisuudeksi, johon kuului isä (Radienatje, oik. Raedienaehtjie), poika ja vaimo (Isä, Poika ja Neitsyt Maria). Lähteissä tunnetaan myös muodot Tsorve-Radien ( Sarvi-Radien ) ja Kierfva-Radien, jotka lienevät olleet identtiset ja monin paikoin assosioitu poika-Radie -jumalaan.
Eteläsaamelaisilla noitarummuilla Raedien symboli on kolme rummun yläsegmenttiin sijoittuvaa ihmishahmoista jumaluutta sädekehät päänsä päällä.
Ruijan rannikolla sekä itäsaamelaisella alueella taivaanjumala assosioitui > ukkosenjumalaan, joka tunnettiin lähteissä suomalais-ugrilaistaustaisella (vrt. hantien Torem) nimellä Tiermes.
Vanhempi tutkimuskirjallisuus mainitsee varsinkin läntiset taivaanjumalat saamelaisten ylijumalina . On kuitenkin epätodennäköistä, että saamelaisilla olisi koskaan ollut mitään hierarkkista jumalien järjestelmää. Tulkinta on noussut taivaanjumalan roolista eräänlaisena maailmanjärjestyksen ylläpitäjänä. Nimenomaan Raediella mainitaan lisäksi olleen elämän synnyttäjän rooli; vain hän saattoi luoda yksittäisen ihmissielun, jonka hän luovutti Maadteraahka-jumalattarelle ja tämä edelleen tyttärelleen Saaraahkalle (> sielu, > áhkká-jumalat, > esikristilliset jumalat). Raedie tiettävästi otti myös kuolleiden sielut luokseen (> kuolema ja vainajat)
On esitetty ajatus, että itäisten saamelaisten Tiermes olisi alkuperäinen saamelainen taivaanjumala ja Raedie puolestaan pohjoisgermaanisista ja varhaisista kristillistä aineksista muodostunut myöhempi tulokas, jolle olisi langennut osa alkuperäisen Tiermes-taivaanjumalan tehtävistä.
Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore
