View source for Fyysinen antropologia

{{Artikkeli
|sivun nimi=Fyysinen antropologia
|kieli=suomi
|id=0623
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Nykyinen fyysisen (eli biologinen) antropologia tutkii ihmiskunnan biologisia (sekä morfologisia että geneettisiä) ominaisuuksia ja selvittelee niiden avulla ihmisen evoluutiota ja ikään, sukupuoleen ja populaatioon liittyvää variaatiota eli muuntelua. Ennen populaatiogenetiikan ja täten populaatiokäsitteen syntymistä ihmislajin maantieteellisen variaation tutkimus oli luonteeltaan typologista, ja siten luokittelevaa. Ihmiset ja kansat luokiteltiin rotuihin (eli alalajeihin) näkyvien fenotyyppisten piirteiden perusteella. Populaatiogenetiikan myötä ihmislajin fenotyyppisestä variaatiosta kiinnostuneet fyysiset antropologit luopuivat rotuluokittelusta ja alkoivat selvitellä kuinka ihmispopulaatioiden väliset fenotyyppiset erot saivat alkunsa evolutionististen prosessien kautta. Tässä käsitellään saamelaisia näiden perinteisten rotupiirteiden valossa. </P> <P align="justify"> Monet varhaiset rotututkimukset ylikorostivat saamelaisten eroavaisuutta muista pohjoismaalaisista. Osittain tästä syystä tutkijoiden välillä oli erimielisyyksiä, mihin rotuun saamelaiset kuuluvat. Saksalainen Johann Friedrich Blumembach luokitteli saamelaiset ja suomalaiset mongolidiseen rotuun vuonna 1795, koska saamelaisten ja suomalaisten poskikaaret ovat leveitä suhteessa aivokopan etuosan leveyteen. Hän ei ollut tietoinen, että tämä ominaisuus oli tyypillistä myös muille pohjoismaalaisille. Käsitys saamelaisista ainakin osittain mongolidisen rodun edustajina oli yleinen koko 1800-luvulla. Jotkut erikoisen rasistiset rotuluokittelijat pitivät heitä surkastuneina tai peräti rappeutuneena rotuna. </P> <P align="justify"> Useimmat 1900-luvun fyysiset antropologit, kuten Carleton Coon ja Alice Brues pitävät saamelaisia kaukasideina. Etenkin itäeurooppalaiset fyysiset antropologit, esimerkiksi virolainen Karin Mark, pitävät heitä uralilaisen rodun edustajina yhdessä obin-ugrilaisten kanssa tai omana lappalaisena rotunaan. Uskomus saamelaisten ainakin osittain itämaisiin rotupiirteisiin on kuitenkin yhä hengissä monissa piireissä, koska saamelaisten ja muiden suomalais-ugrilaisten alkukodin oletetaan niin yleisesti sijainneen itäisimmässä Euroopassa tai peräti Siperiassa. </P> <P align="justify"> Rotuepäselvyyksien lisäksi saamelaisten biologisista piirteistä levisi väärää tietoa tai tutkijoiden äärimmäisen typologinen lähestymistapa johti saamelaisten rodullisten eroavaisuuksien ylikorostamiseen. Heidän on väitetty olevan Euroopan lyhytpäisin ja pienimmät aivot omaava kansa, paljon tummahiuksisempia ja tummasilmäisempiä kuin he ovat, sekä omaavan ainakin osittain itäaasialaiset kasvonpiirteet. Todellisuudessa useimmat keski- ja itäeurooppalaiset ovat saamelaisia lyhytkalloisempia; saamelaisten aivokopan kapasiteetti (miehet 1464,8 cm3 ja naiset 1305,4 cm3) on lähellä eurooppalaisten keskiarvoa (miehet 1450 cm3 ja naiset 1300 cm3); he ovat keskimäärin vaaleahiuksisempia kuin irlantilaiset ja vaaleasilmäisempiä kuin useimmat läntisen Keski-Euroopan väestöt; heidän kasvonpiirteensä ja kasvojen luuston muoto eivät ole sen itäaasialaisempia kuin useimpien muiden eurooppalaisten. </P> 
<P align="justify"> Kraniometriset tutkimukset osoittavat, että saamelaisten kasvojen luuston muoto on täysin eurooppalaista tyyppiä paitsi. He eroavat useimmista muista eurooppalaisista, koska heidän kasvojensa luuston mittasuhteet ovat hyvin samankaltaiset kuin Euroopan paleoliittisen ja mesoliittisen kauden metsästäjä-keräilijöiden. Heillä on suhteellisen matalat kasvot ja nenät, leveät leuat, matalat silmäkuopat, paksut poskiluut sekä kaarevien poskikaarien vuoksi leveät kasvot ja korkeat poskipäät. Varsinkin silmäkuoppien muoto heijastuu silmänseudun pehmeän kudoksen, varsinkin silmäluomien muodossa. Tämä metsästäjä-keräilijöille ominainen kasvojen luuston muoto ei ole yllättävää, koska saamelaiset olivat vielä suhteellisen lyhyt aika sitten metsästäjä-keräilijöitä. </P> 
<P align="justify"> Näkyviin biologisiin piirteisiin perustuvat johtopäätökset saamelaisten alkuperästä ovat myöskin samat kuin molekyyliantropologisiin tutkimuksiin perustuvatjohtopäätökset. Saamelaiset muodostavat oman erillisen ryhmänsä Euroopassa, koska he polveutuvat suhteellisen pienestä määrästä eri suunnilta tulleista kantavanhemmista ja he ovat olleet osittaisessa isolaatiossa Euroopan pohjoisessa periferiassa. Tästä osittaisesti erillisestä asemastaan huolimatta saamelaiset eivät edusta erillistä rotua Euroopassa, vaan pelkästään eurooppalaisten morfologisen ja geneettisen variaation pohjoista ääripäätä. </P> 
{{Artikkelilinkki|0624|Saamelaiset väestögenetiikan valossa}}<BR> 
{{Artikkelilinkki|0601|DNA-tutkimus}} <BR>
{{Artikkelilinkki|0633|Molekyyliantropologia}} <BR><BR>
{{Artikkelilinkki|20140806094235|Sisällysluettelo: Demografia, etnisiteetti ja fyysinen antropologia}}<BR><BR>
|kirjoittaja=Markku Niskanen
|luokat=Demografia, etnisiteetti ja fyysinen antropologia
}}