You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Euroopassa molekyyliantropologialla tarkoitetaan yleensä geenitutkimuksen uutta tutkimussuuntausta, joka on tullut arkeologian ja kielentutkimuksen rinnalle kansojen alkuperien selvittelyssä. Eurooppalaiset molekyyliantropologista tutkimusta tekevät tutkijat ovat tyypillisesti evoluutiobiologeja tai lääketieteen edustajia. Yhdysvalloissa molekyyliantropologia on 1960-luvulta lähtien tarkoittanut fyysisen (eli biologisen) antropologian erikoistumisalaa, jossa populaatiogenetiikkaa sovelletaan ihmislajin molekyylievoluution ja geneettisen variaation tutkimisessa. Amerikkalaiset molekyyliantropologit ovat tyypillisesti antropologian laitosten kouluttamia fyysisiä antropologeja, joilla on fyysisen antropologian koulutuksen lisäksi kulttuuriantropologian, arkeologian ja kielentutkimuksen koulutusta. </P> <P align="justify"> Molekyyliantropologisen tutkimuksen voidaan sanoa alkaneen, kun tutkijat alkoivat verrata eri ihmispopulaatioiden ABO-veriryhmien (A, B, AB ja O) esiintymistiheyksiä pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen. 1950-luvulla tapahtunut DNA-molekyylirakenteen selvittely johti fyysisten antropologien kasvavaan kiinnostukseen molekyylitason tutkimusta kohtaan. 1960-luvulla serologiset tutkimukset syrjäyttivät fenotyyppiset tutkimukset ihmispopulaatioiden geneettisten sukulaissuhteiden selvittelyssä. Saman vuosikymmenen aikana alkoivat ihmisten ja muiden kädellisten geneettiset vertailut hemoglobiinin aminohapposekvenssien valossa ja ihmisen evoluution ja variaation tutkimusta molekyylitasolla alettiin kutsua molekyyliantropologiaksi. </P> <P align="justify"> Molekyyliantropologia on hyötynyt erittäin paljon 1980-luvulla alkaneesta geeniteknologian läpimurrosta, mikä on 1990-luvun lopulta lähtien sallinut joidenkin jopa kymmeniä tuhansia vuosia vanhojen fossiiliyksilöiden (esim. neandertalinihmisten) suoran geneettisen vertailun nykyisten ihmisten kanssa. Tällä hetkellä molekyyliantropologisen ja muun geneettisen tutkimuksen suuri ongelma on se, että geeniteknologia on kehittynyt teoriaa nopeammin. Tämä voi johtaa tulosten virheellisiin tulkintoihin. </P> <P align="justify"> Molekyyliantropologien tutkimusalue on nykyisin varsin laaja. He tutkivat ihmisten ja muiden kädellisten (ihmisapinoiden, apinoiden ja puoliapinoiden) geneettisiä sukulaissuhteita, ihmis- ja muiden kädellispopulaatioiden geneettistä rakennetta, ihmislajin mikroevoluutiota (eli sukupolvien kuluessa tapahtuvia muutoksia populaation geneettisessä rakenteessa), kansojen geneettisiä sukulaissuhteita ja alkuperiä sekä arkeologisten yksilöiden DNA:ta. He voivat myöskin selvitellä geneettisten vanhemmuustestien avulla esimerkiksi mikä simpanssiryhmän uroksista on kunkin poikasen isä. He tekevät myöskin ns. oikeusantropologista työtä tutkimalla tunnistamattoman luurangoksi maatuneen henkilön luista eristettyä DNA:ta henkilöllisyyden selvittelemiseksi. </P> <P align="justify"> Molekyyliantropologit selvittelevät populaatioiden alkuperiä ja sukulaissuhteista tutkimalla DNA:ta. Populaatioiden väliset DNA-sekvenssi erot niissä osissa DNA:ta, jotka eivät kanna geneettistä koodia, ovat luotettavampia indikaattoreita populaatioiden välisistä geneettisistä sukulaissuhteista kuin valinnan alaiset fenotyyppiset piirteet ja niihin vaikuttavat geenit. Tämän vuoksi molekyyliantropologinen tutkimus on siirtymässä tuman DNA:n ns. klassisista merkkitekijöistä (esim. veriryhmien vertailusta) mikrosatelliittien (ks. DNA) tutkimukseen. Nämä ns. tandem-toistot kattavat hyvin suuren osan DNA:ta, ne ovat valinnan suhteen neutraaleja ja niillä on suhteellisen suuri mutaatiotiheys. Tuman DNA:ta käytetään erityisesti eri populaatioiden välisten geneettisten etäisyyksien arvioimisiin. </P> <P align="justify"> Molekyyliantropologit ovat erityisen kiinnostuneita mtDNA:sta ja Y-DNA:sta, koska mtDNA sallii esiäitien ja Y-DNA esi-isien alkuperien, ja siten muinaisten migraatioiden rekonstruktion. Äitilinjojen sukupuu on rekonstruoitu niiden yhteiseen kantamuotoon (ns. mitokondriaaliseen "Eevaan") ja isälinjojen sukupuu niiden yhteiseen kantamuotoon ("Aatamiin"). Vastoin yleistä oletusta, nämä kantamuodot eivät välttämättä kuuluneet kaikkien nykyisten ihmisten viimeiselle yhteiselle kantaäidille ja kantaisälle, koska mtDNA ja Y-DNA ovat erityisen alttiita geneettiselle ajautumiselle (sattumalle). Äitilinja katoaa, jos nainen ei saa tyttäriä, ja isälinja katoaa, jos mies ei saa poikia. </P> <P align="justify"> Geneettistä ajautumista tapahtuu etenkin, jos populaatio menee geneettisen pullonkaulan läpi. Tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että ryhmä yksilöitä erkaantuu kantapopulaatioistaan ja siirtyy uudelle alueelle. Näiden ns. perustajajäsenten jälkeläisillä on sattumanvarainen kokoelma kantapopulaatiossa esiintyvistä äiti- ja isälinjoista. Populaatio menee geneettisen pullonkaulan läpi myös, kun sitä kohtaa väestökato. Tällöin harvinaiset äiti- ja isälinjat (sekä tuman DNA:n merkkitekijät) ovat suuressa vaarassa kadota. </P> <P align="justify"> Vaikka mtDNA ja Y-DNA antavat perustajavaikutuksen ansiosta enemmän tietoa muinaisista migraatioista, tuman DNA on luotettavampi indikaattori populaatioiden geneettisistä sukulaissuhteista. Tämä johtuu mtDNA:n ja Y-DNA:n suuremmasta alttiudesta geneettiselle ajautumiselle sekä siitä, että useimmissa yhteisöissä nainen muuttaa avioiduttuaan miehensä luo. Monen sukupolven ajan geenejä vaihtavilla, mutta alun perin eri suunnilta tulleilla naapuripopulaatioilla onkin tyypillisesti paljon samoja äitilinjoja, vähän samoja isälinjoja ja tuman DNA:n merkkitekijöistä lasketut geneettiset etäisyydet osoittavat niiden olevan geneettisesti lähellä toisiaan. Tämän vuoksi kansojen alkuperien ja sukulaissuhteinen rekonstruktiota ei pidä tehdä esimerkiksi yksinomaan mtDNA:n valossa. </P> <P align="justify"> Molekyyliantropologiset tutkimukset tulevat lähi vuosina antamaan nykyistä tarkempaa tietoa ihmislajin molekyylievoluutiosta sekä kansojen alkuperistä ja sukulaissuhteista. Etenkin tietämys Y-DNA:n variaatiosta tulee lisääntymään. </P> {{Artikkelilinkki|0601|DNA-tutkimus}} <BR> {{Artikkelilinkki|0624|väestögenetiikka / populaatiogenetiikka}} <BR><BR> {{Artikkelilinkki|20140806094235|Sisällysluettelo: Demografia, etnisiteetti ja fyysinen antropologia}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
