Poronhoitokomiteat
Poronhoitokomiteat
Suomen ensimmäinen poronhoitolaki (No 239/1932) astui voimaan 1.1.1933. Yli 30 vuotta kestäneen lain valmistelun aikana sen muotoutumiseen vaikutti viisi eri komiteaa: Lapin komitea, Lapin neuvottelukomitea, suojametsäkomitea, porolaidunkomitea sekä erinäisiä poronhoitoa koskevia kysymyksiä selvittämään asetettu komitea.
Poronhoitolain valmistelu alkoi kun senaatti asetti 17.1.1901 komitean tutkimaan väestön taloudellista tilaa, viljelysoloja sekä karjan- ja poronhoitoa Lapin kihlakunnassa. Tämän niin kutsutun Lapin komitean tehtävänä oli tutkia poronhoitoa myös niissä kunnissa Kemin ja Oulun kihlakuntaa, missä sitä harjoitettiin. Komitean puheenjohtajana toimi filosofian tohtori ja maanmittauslaitoksen ylihallituksen insinööri Otto Savander. Komitea luovutti mietintönsä 6.4.1904. Mietinnössään komitea esitti ehdotuksia Lapin kihlakunnan väestön elintason parantamiseksi sekä ehdotuksen asetukseksi poronhoidosta ja poronmerkeistä. Komitean tekemien havaintojen mukaan poronhoito oli saatava lain valvonnan alaiseksi niin maanviljelijöiden kuin poronomistajien puolelta koko poronhoitoalueella.
Senaatti määräsi Oulun läänin kuvernöörin esityksestä 2.11.1906, että Lapin komitean mietintö oli jätettävä keskusteltavaksi ja lausunnon antamista varten tähän tehtävään asetetulle Lapin neuvottelukomitealle. Komitean puheenjohtajana toimi kuvernöörin nimittämänä Lapin kihlakunnan kruununvouti Axel Hugo Sandström. Lapin neuvottelukomitea jätti mietintönsä 4.11.1907. Muutosehdotuksia Lapin komitean mietintöön kertyi niin paljon, että Lapin neuvottelukomitea laati kokonaan oman ehdotuksen asetukseksi poronhoidosta Suomessa ja asetukseksi poronmerkeistä.
Lähes samanaikaisesti Lapin neuvottelukomitean kanssa poronhoidon lainsäädännöllistä asemaa pohti senaatin 16.4.1907 Metsähallituksen aloitteesta asettama niin kutsuttu suojametsäkomitea. Komitea sai tehtäväkseen kartoittaa tunturiseuduilta kaikki sellaiset alueet, jotka tuli suojella uudisasutukselta ja metsänhakkuulta. Komitean tuli myös laatia ehdotuksia Lapin kihlakunnan asutusta, poronhoitoa sekä metsien leimausta ja hoitoa koskevista asioista. Komitean puheenjohtajana toimi Lapin tarkastuspiirin ylimetsänhoitaja Gustaf Emil Wichmann. 20.5.1910 jättämässään mietinnössä komitea esitti tulokset havainnoistaan sekä antoi ehdotuksen porojen laiduntamisasetukseksi. Suojametsäkomitean työn tuloksena astui voimaan laki suojametsistä (No 196/1922). Lain 2 § mukaan valtioneuvostolla oli oikeus antaa porojen laiduntamista rajoittavia määräyksiä suojametsäalueella.
Poronhoitolain valmistelu jatkui kun senaatti asetti 15.11.1911 Metsähallituksen aloitteesta komitean, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus siitä, millä ehdoilla porojen laiduntaminen kruununmailla oli sallittava. Niin kutsutun porolaidunkomitean puheenjohtajaksi nimitettiin metsäneuvos T.A. Heikel. Komitea jätti mietinnön, siihen sisältyvän ehdotuksen ohjesäännöksi porojen laiduntamisesta kruununmetsissä sekä ehdotuksen kunkin paliskunnan korkeimmasta sallitusta poroluvusta 14.5.1914.1 Porolaidunkomitean ehdotus asetukseksi porojen laiduntamisesta kruununmetsissä hyväksyttiin senaatin talousosaston yleisessä istunnossa 20.6.1916.2 Senaatin päätös (No 40/1916) astui voimaan 1.7.1916.
Koko poronhoitoalueelle yhteisen poronhoitolain valmistelua varten asetettiin valtioneuvoston määräyksestä komitea 18.11.1927. Komitean tehtävänä oli a) selvittää kysymystä porotalouden, maatalouden, uudisasutuksen ja metsätalouden suhteesta pohjoisimmassa Suomessa; b) tarkistaa ehdotus poronhoitolaiksi; c) laatia suunnitelma Suomen ja Norjan välisen 3.3.1922 allekirjoitetun porosopimuksen tarkistamisesta sekä; d) tehdä ehdotukset ja esittää tarkat laskelmat välttämättömien poroaitojen rakentamisesta sekä muista poronhoidon edistämistoimenpiteistä. Valtioneuvoston nimittämänä puheenjohtajana toimi metsänhoitaja Armas Huovinen. Komitea jätti 20.5.1929 ensimmäisen osamietintönsä, joka sisälsi ehdotuksen poronhoitolaiksi.3 Komitean toinen osamietintö ilmestyi vuonna 1934.
Erinäisiä poronhoitoa koskevia kysymyksiä selvittämään asetetun komitean ehdotus poronhoitolaiksi hyväksyttiin valtiopäivillä 28.4.1932. Presidentti P.E. Svinhufvud vahvisti lain voimaantulon 19.8.1932. Poronhoitolaki astui voimaan 1.1.1933.
1 Komiteamietintö 1914:2, 2-3.
2 Senaatin talousosaston pöytäkirjat 1916 VI (3.6.28.6.1916), Mf Sen 985, sivu 276, Kansallisarkisto.
3 Komiteamietintö 1929:8, 1-2.
Reindeer husbandry committees: Finland
