You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Kolttasaamelaisten sekä Kuolan kildinin- ja turjansaamelaisten musiikki on perinteisesti ollut etupäässä laulullista ilmaisua. Tässä mielessä ne kuuluvat yleissaamelaisen musiikkikäytännön piiriin. {{Artikkelilinkki|0426|Soitinmusiikin}} vähäiselle sijalle lienee historiassa ollut syynä liikkuva elämäntapa ja arktiset olosuhteet, jotka ovat vaikeuttaneet soitinharrastusta. </P> <P align="justify"> Kolttien laulumusiikin aiheita ovat: # huhuilut, # eläinten äänten matkinnat, # eläinten maanitukset, # luontoaiheiset laulut, # A) henkilölaulut (pääosa musiikista) ja B) henkilöjoiut, # morsian- ja kuolinitkut (<i>reäkkmõs</i>), # hengelliset laulut, # lasten tuudituslaulut, # tanssi- ja leikkilaulut (erityisesti katrillilaulut) ja # venäläiset sotilaslaulut. Koltan sanaa {{Artikkelilinkki|0410|<i>leuˊdd</i>}} käytetään pääasiassa aiheista 4)-6) kolttien keskuudessa Suomessa sekä Kuolan {{Artikkelilinkki|151177|Tulomassa}}, Ylä-Tulomassa ja Joonassa. Ne lauletaan saamen kielellä. </P> <P align="justify"> Kildinin ja Turjan saamelaisten lauluaiheita ovat # eeppiset henkilökohtaiset laulut (sisältävät tavallisesti myös kosintatarinoita), # paikannimilaulut (joihin tavallisesti liittyy myös henkilöviitteitä), # matka-ajolaulut (aihe vapaa); lyyriset laulut, # eläinaiheiset laulut (porotalous ja -paimenlaulut, kalamiesten laulut; porokuvauksia ja -vertauksia sisältyy lähes aina myös henkilölauluihin) # A) legendat, tarinat (osin lauletut) ja B) mahd. myös »voimalaulut» perheenjäsenille, # itkut (<i>reaGk</i>), # lastenlaulut: A) kehtolaulut ja B) (usein venäläisvaikutteiset) leikkilaulut, # leikilliset ja pilkkalaulut: A) juomalaulut ja B) härskit laulut, # saamenkieliset venäläisperäiset laulut, # katrillitanssilaulut (sekä saameksi että venäjäksi), # venäläiset laulut (aije) - joskus myös suomalaiset tai komilaiset laulut (aie): kolhoosi- ja kansanlaulut sekä kotityölaulut. {{Artikkelilinkki|0409|<i>Luvvjt</i>}} -sanaa käytetään pääasiassa aiheista 1)-6) kildinin- ja turjansaamelaisten keskuudessa. Ne lauletaan saameksi. Soitinten käyttö liittyy etupäässä kohtiin 9) - 11). </P> <P align="justify"> Kaikkein kaukaisin sukulaisilmiö on Alan Lomaxin esiin tuoma yhteys Tulimaan Ona (Selknam) -intiaanien shamanistiseen lauluun. Vanhakantainen äänenmuodostus on silmiinpistävin yhdistävä tekijä. Ilmari Krohn erotti suomalais-ugrilaisten kansojen lauluissa kaksi melodista päätyyppiä: A) pentatoninen sekä B) diatonis-resitatiivisen, joka olisi siis tyypillistä suomalais-ugrilaista melodiikkaa. Jos pohjoissaamelainen {{Artikkelilinkki|0432|joiku}}/{{Artikkelilinkki|1081|luohti}} kuuluisi A-ryhmään, niin kolttasaamelainen {{Artikkelilinkki|0410|leuˊdd}} ja kuolansaamelainen {{Artikkelilinkki|0409|luvvjt}} kuuluvat B-ryhmään yhdessä karjalaisten itkujen ja runolaulun sekä osin länsisaamelaisen vuolle-laulannan kanssa. </P> {{Artikkelilinkki|20140721171759|Saamelaiskielet}}<BR><BR> {{Artikkelilinkki|20140806122610|Sisällysluettelo: Taiteet}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
