You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Saamelaiset ovat vanhastaan keränneet alkukesäisen ruoan lisäksi vesilintujen munia. Linnuille on tehty sopivia pesäkoloja joko valmiiksi onttoihin puihin muokkaamalla niitä sopivan kokoisiksi tai tekemällä pesäpönttöjä, uuttuja, esim. ontoksi lahonneesta kelohongasta. Kelosta on hakattu sopivan kokoinen pölkky, ja siihen on tehty suuaukko ja katto. Pöntöt on asetettu vesistöjen lähelle suuaukko vedelle päin niin, ettei naapuriuuttu ole ollut näköetäisyydellä. Niihin ovat pesineet etenkin telkät, isokoskelot ja uivelot. Munia on kerätty vähitellen ja yhdestä uutusta niitä on voitu saada jopa toistakymmentä. </p> <P align="justify"> {{Artikkelilinkki|0102|Pohjoissaamessa}} uutun nimenä on <i>vuovda</i>. Sana tunnetaan myös muissa saamelaiskielissä (esim. {{Artikkelilinkki|0103|eteläsaamen}} <i>voevte</i> ja {{Artikkelilinkki|0108|koltansaamen}} <i>vuvdd</i>), ja se voi tarkoittaa myös koloa tai puun onkaloa. Kyseessä on vanha omaperäinen sana, jolla on puunonkaloa tai vesilinnun puussa olevaa pesäkoloa tarkoittava vastine hantin kielessä. Aiemmin on esitetty myös, että suomen kielen onsi 'ontelo, kolo; ontto, tyhjä' johdoksineen (mm. <i>ontelo, ontto</i>) ja muine {{Artikkelilinkki|0123|itämerensuomalaisten kielten}} vastineineen voisi olla samaa lähtöä. Myös suomen sanoja <i>uu</i> ja <i>uuttu</i> 'vesilinnun pönttö' on yhdistelty saamelaiskielten sanoihin tai arveltu olevan niistä lainaa. Saamen ja suomen sanojen yhteenkuuluvuus on kuitenkin epävarmaa. </p><BR> {{Artikkelilinkki|20140806094530|Sisällysluettelo: Etymologia}} <BR> <BR> {{Artikkelilinkki|20140716162429|Sisällysluettelo: Elinkeinot ja liikkuminen}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
