Animatism
Animatismi
Animatismilla tarkoitetaan luonnon elollistamista, varustamista elolliselle olennolle tyypillisillä ominaisuuksilla (tunteminen, tahtominen) ja mahdollisuuksilla (kuten mahdollisuudella vaikuttaa ympäristönsä), ilman että tähän elollistamiseen liittyy kuvitelma selväpiirteisestä sielusta tai persoonasta (animismi). Esim. ukonilma on voitu elollistaa ilman, että samalla on kuviteltu erityinen ukkosenjumala. Evolutionistisessa teorianmuodostuksessa on oletettu, että animatismi olisi uskonnon alkuperän selittävä ilmiö ja että se kehityshistoriallisesti olisi edeltänyt animismia.
Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore
Animatism
Animatism means the ascription of psychic qualities to inanimate nature, attaching to it faculties (knowledge, feeling, desire) and abilities (such as that of being able to influence the environment) that are typical of a living creature, but without attaching to it any clearly identifiable soul or personality (Animism). For example, it is possible to ascribe such qualities to thunder without believing in any particular god of thunder. In the evolutionist theory of religion it was assumed that animatism was a phenomenon that explained the origins of religion, and that it preceded animism in the evolution of religion.
