]> 2024-06-13T08:05:39+00:00 Indoeurooppalainen kantakieli 0 0129 suomi 2015-12-23T15:39:56Z

2457380.1527315

Indoeurooppalainen kantakieli Indoeurooppalainen kantakieli on vanhin rekonstruoitavissa oleva [[Kantakieli|kantakieli]], joka on yhteinen nykyisille indoeurooppalaisille kielille. Indoeurooppalainen kielikunta on varsin suuri: siihen kuuluu suuri osa Intian ja eteläisen Aasian kielistä (mm. hindi, urdu, persia), jotka kuuluvat kielikunnan arjalaiseen eli indoiranilaiseen haaraan, slaavilaiset ja [[Balttilaiset kielet|balttilaiset kielet]], [[Skandinaaviset kielet|skandinaaviset kielet]] ja niiden kanssa [[Kantagermaani|kantagermaaniin]] palautuvat saksa, hollanti ja englanti, edelleen ja romaaniset kielet (latina ranska, italia, espanja ja niiden pienemmät lähisukukielet) sekä kelttiläiset kielet, albania, armenia ja kreikka sekä lukuisia sammuneita muinaiskieliä, esim. heetti ja tokaari. Luotettavin selitys indoeurooppalaisen kantakielen puhuma-alueesta liittää sen Ukrainan alueella vallinneeseen kuparikautiseen Srednyi Stog -kulttuuriin n. 4500-3350 eKr. Tähän viittaa mm. kantakielen kuparikauteen liittyvä yhteissanasto. Srednyi Stog -kulttuurin jatkaja eteläisen Itä-Euroopan aroalueella, kuoppahautakulttuuri (3600-2200 eKr) puolestaan edustaa indoeurooppalaisen kantakielen hajoamis- ja levittäytymisvaihetta. Suomalais-ugrilaisissa kielissä, siis myös [[Saamelaiskielet|saamen kielissä]] on runsaasti lainasanastoa eri indoeuroppalaisista kielimuodoista (ks. edellä mainittuja viitteitä). Kaikkein vanhimpien indoeurooppalaisperäisten sanojen oletetaan tulleen jo uralilaiseen kantakieleen sillä perusteella, että sanoilla on molemmissa kielikunnissa laaja levikki. Saamessa esiintyviä vanhimpia indoeurooppalaisia lainasanoja, jotka esiintyvät laajasti myös saamen sukukielissä ovat * bodnat 'to twin', * goahti 'tent' (suomen kota id. ja unkarin ház 'house'), * golgat 'kulkea' ja * namma 'name'. [[Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö|Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö]] Otsikko 102