Gákti (traditional Saami coat)
Gákti (lapintakki)
Saamelaisalueella sekä miehen että naisen kesävaatetukseen on kuulunut pitkään ns. lapintakki, kauhti. Pohjoissaameksi se on nimeltään gákti. Skandinaaviselta taholta (vrt. ruotsin ja norjan kofta 'neuletakki; (kansan)puvun takki') lainattua sanaa käytetään myös etelä-, uumajan-, piitimen- ja luulajansaamessa lapintakin nimityksenä. Myös inarinsaamessa on samaa lähtöä oleva kähti, mutta merkitys viittaa hieman myöhäisempään kulttuurikerrostumaan: kähti on papin lievetakki.
Lapintakki on umpinainen, mekon tapainen pitkähihainen päällysvaate, jonka kaula-aukon etupuolella on halkio. Materiaalina on useimmiten sarka tai verka, vanhastaan (etenkin Ruotsin puolella) myös sisna eli karvattomaksi parkittu poronnahka. Naisten kauhti saattaa olla myös puuvillakankaasta.
Saamelaisten umpitakin kuosi on perua keskiaikaisen eurooppalaisen talonpojan takista, joka osoitettuaan kelvollisuutensa pohjoisen oloissa on jäänyt käyttöön. Saamelaiset ovat soveltaneet mallia ompelemalla lisäkairoja takahelman leventämiseksi ja tiivistämällä takin yläosaa verkakoristeilla, jolloin takista on tullut lämpimämpi. Verkakoristelut kertovat myös takin kantajan kotiseudun.
Sana gákti liittyy kiintoisasti myös laajempaan euraasialaiseen vaatetuksen historiaan. Ruotsin ja norjan kofta on todennäköisesti samaa lähtöä kuin itämaista pitkää ja väljää takkia, viittaa, papin takkia tai kaapua tarkoittava kaftan, joka tunnetaan monessa kielessä. Sana on kulkeutunut Eurooppaan turkin kielestä, jonne se on saatu arabian kautta persiasta. Niin ikään suomen kielessä on sana kaftaani, mutta samasta alkuaan persialaisesta sanasta on peräisin myös suunnilleen samaa merkitsevä kauhtana. Kauhtana on saatu kieleen varhemmin, mihin viittaa sanan mukautuminen suomen kielen äännejärjestelmään, ja kulkureittikin lienee ollut toinen: se on tullut kieleen venäjästä.
Sisällysluettelo: Asuminen, työkalut, vaatetus yms.
Gákti (traditional Saami coat)
For a long time the summer dress of the Saami, both males and females, included the long Lapp coat . Its name in North Saami is gákti. The word is a Scandinavian borrowing (cf. Swedish and Norwegian kofta knitted jacket; coat of a (folk) costume ), and forms of it are also found in South, Ume, Pite and Lule Saami meaning a Lapp coat . The word kähti exists in Inari Saami, but the meaning points to a rather later cultural stratum: it is used for a priest s frock coat.
A Lapp coat is a closed, frock-like outer garment with long sleeves and a split below the neckline in front. Most commonly it is made of frieze or baize, traditionally (especially in Sweden) of dehaired tanned reindeer hide. A woman s garment may also be woollen.
The design of the Lapp coat goes back to that of the mediaeval European peasant, which was adopted after it had proved its suitability for northern conditions. The Saami adapted the model by sewing extra pleats to widen the back hem and closing the upper part with baize decorations, which made it warmer. The form of the decorations also denote the area from which the wearer comes.
The word gákti is closely connected with the broader history of clothing in Eurasia. The Swedish and Norwegian kofta is probably of the same origin as kaftan, a word now found in many languages and meaning a long, loose oriental garment, a cloak or priest s frock or habit. The word came to Europe from Turkish, which borrowed it from Farsi (Persian) via Arabic.
Table of contents: Living and household, clothing etc.