You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Jokisaamelaisten ryhmällä tarkoitetaan pysyvämmin joen luona asuvia ja kalastuksesta, erityisesti lohenpyynnistä toimeentulonsa saavia saamelaisia. Maatilatalous voimistui jokisaamelaisten asutusalueella maailmansotien jälkeen vähitellen aina 1980-luvulle asti, jolloin se alkoi menettää merkitystään erityisesti Suomessa valtion paketoidessa peltoja ja Pohjois-Suomen väestön alkaessa muuttaa varsinkin Ruotsiin 1970-luvulta lähtien. Jokisaamelaisia on ennen kaikkea Tenojoen ja sen sivujoen Utsjoen ja latvajokien, Inari- ja Karasjoen, sekä jälkimmäiseen laskevan Jiešjoen varsilla, mutta myös Alattionvuonoon laskevan Altajoen, joka virtaa yläjuoksullaan Koutokeinojoki -nimisenä, varsilla. Altajoen varren {{Artikkelilinkki|15774|Masi}} (Máze) on huomattava saamelainen asutuskeskus Koutokeinon ja Alattion puolivälissä. Jokisaamelaisasutusta on myös {{Artikkelilinkki|15610|Jyykeän}} (Lyngen) {{Artikkelilinkki|15417|Kaivuonoon}} (Kåfjord) laskevan joen ja Raisinvuonoon (Reisafjord) laskevan Reisjoen varrella. Jokisaamelaiset harjoittavat myös maatilataloutta, jonkamerkitys on alkanut paikoin ohittaa jopa kalastuksen. </P> <P align="justify"> Nickul, K 1970</P><BR> {{Artikkelilinkki|20140806094235|Sisällysluettelo: Demografia, etnisiteetti ja fyysinen antropologia}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
