Kielen historia
Kielen historia
Kielen historia on tietoa kielen menneisyydestä ja kielisukulaisuudesta. Saamen kielen historia kiertyy kielisukulaisuuden kautta suomen kielen menneisyyteen ja uralilaisten kielten yhteisen alkuperän etsimiseen. Uralilaisen kantakielen ns. alkukotia on haettu lähinnä kahden vaihtoehtoisen selitysmallin kautta. Suppeiden alkukotien teorian mukaan todennäköinen maantieteellinen lähtökohta uralilaiselle kielikunnalle on Keski-Venäjällä Volgan mutkan tienoilla. Siellä puhutaan nykyäänkin suhteellisen pienellä alueella useita toisistaan historiallisesti huomattavan eriytyneitä uralilaisen kielikunnan kieliä. Tämä viittaa siihen, että alue olisi myös koko kielikunnan vanha ekspansiokeskus. Tätä kielikunnan keskuksen ja periferian oletukseen liittyvää teoriaa tukee sekin, että mainitulla keskusalueella näyttää tapahtuneen hyvin paljon kielellisiä uudennoksia, kun taas periferiassa, jonne kielikunta nopeahkossa tahdissa on laajentunut, monet alkuperäiset piirteet (kuten kaksikko eli duaali) ovat säilyneet. Toiset tutkijat kannattavat ns. laajaa alkukotia, jonka mukaan myös saamelainen asutus ja sen mukana saamen kieli olisi sijainnut nykyisillä seuduilla jo useita tuhansia vuosia, jopa jääkauden lopulta lähtien. Kielikunnan yhteiset ominaisuudet ja kielelliset piirteet voisivat tämän teorian mukaan olla eri aikoina kulkeutuneita kielikontaktien kautta levinneitä vaikutteita. Sen perusteella, mitä voidaan havaita myöhään syntyneistä lähisukuisista kielistä kuten saamen kielistä ja niiden eriytymisestä, on ensin mainittu vaihtoehto todennäköisempi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Volgan mutkasta tapahtuneita varsinaisia kansainvaelluksia vaan kielen vaellusta. Saamelaisten geneettisen omaleimaisuuden ja kielen selvän suomensukuisuuden välistä ristiriitaa ei ole vielä kyetty tyydyttävästi selittämään.
Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö
History of the language
The history of a language is our knowledge of its past and its relationship to other languages (language relationship). The history of the Saami language revolves around its relationship with earlier stages of the Finnish language and the attempt to reconstruct a common source for the Uralic languages. There are two alternative theories about the so-called original home of Proto-Uralic. According to the theory of restricted original homes, the Uralic language family probably originated geographically in central Russia around the bend in the Volga. There, within a relatively small area, several languages of the Uralic family, which in the course of history have become considerably differentiated from one another, are still spoken today. This is taken to indicate that the region was the ancient centre from which the whole language family expanded. This theory, which assumes that a language family has a centre and a periphery, is also supported by the fact that in the central area a large number of linguistic innovations seem to have taken place, while on the periphery, to which the language family rapidly spread, many original features (such as the dual number) have been preserved. Other scholars favour the idea of a so-called extensive original home, according to which Saami settlement and concomitantly the Saami language have been situated in their present location for several thousand years, and perhaps ever since the end of the Ice Age. The common characteristics and linguistic features of the language family would, according to this theory, have been a result of the influence of contact between the languages at different times. On the basis of what we can discern from later closely related languages (such as the Saami languages) and their differentiation from one another, the former theory seems the more likely one. However, this does not imply that there were actual migrations of peoples from the bend in the Volga, only a movement of the language. The conflict between the unique genetic make-up of the Saami people and the clear linguistic relationship with Finnish has not yet been satisfactorily explained.
