You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"><i>Stállu</i> oli eräänlainen maailman pimeän puolen vastapari ihmiselle. <i>Stállu</i>-perinne on luonteeltaan yleissaamelainen, mutta tunnetaan vain tarinoista. On siksi vaikea sanoa, onko <i>stállun</i> olemassaoloon todella uskottu. <i>Stállu</i> oli rikas, vaarallinen ja vahva, mutta kömpelö ja tyhmä. Monen saamelaisen sanottiin painineen hänen kanssaan ja voittaneen oveluudella. Yleensä tämä erämaan hieman ihmistä muistuttava suurikokoinen hirviö kohdattiin tunturissa yksin ainoastaan koira seurana. <i>Stállu</i> eli kuitenkin perhekunnittain, ja jotkut tarinat kertovat kohtaamisesta koko <i>stállu</i>-perheen kanssa. Usein tarinoihin sisältyy hyvin sadistisia yksityiskohtia, ja usein juuri lappalainen kohtelee <i>stállua</i> hyvin raa'asti ja säälimättömästi sen jälkeen, kun tällainen toiminta ensin on motivoitu antamalla <i>stállun</i> esim. syödä joku lappalaisen lapsista.</p> <P align="justify"><i>Stállun</i> sanottiin olevan {{Artikkelilinkki|1003|Kuun}} poika. Toisten tietojen mukaan hän oli Kuun tyttären <i>Áhčešeatnen</i> puoliso ({{Artikkelilinkki|1027|<i>Áhčešeátne</i> ja <i>Njávešeátne</i>}}). Myöhäistraditiossa <i>stállu</i> on imenyt itseensä monia ilmeisen vieraita motiiveja, kuten piru- ja ihmissyöjämotiivin. <i>Stállun</i> vaimoon, <i>Lutakiin</i> ('seinälude'), liitetään puolestaan vampyyrimotiivi; hän imee veren uhristaan rautaisella pillillä. Samoin <i>stállusta</i> on joissakin myöhäisissä tarinoissa tullut eräänlainen zombie-hahmo, siis vihamielisen noidan "nostattama" elävä ruumis tai myös esim. savesta tehty keinotekoinen kostajahahmo.</p> <P align="justify"><i>Stállulle</i> on tarjottu historiallista selitystä, jonka mukaan se olisi muistuma saamelaisia aikoinaan vainonneista viikingeistä. Myös Lars Levi {{Artikkelilinkki|1661|Laestadius}} argumentoi mytologiassaan ({{Artikkelilinkki|1720|Lappalaisten mytologian katkelmia}}) tämän selityksen puolesta. Epäilemättä ryöstelevät viikingit on ainakin rannikon merisaamelaisten parissa ollut helppo assosioida luultavasti jo vanhastaan tunnettuun <i>stállu</i>-hahmoon, eli vanhalle perinteelle on löydetty uusia tulkintoja ja näistä puolestaan on traditioon tarttunut uusia elementtejä.</p> <P align="justify"><i>Juovlastállu</i>, joulustállu on eräänlainen <i>stállun</i> degeneroituma; ns. {{Artikkelilinkki|1048|fikti}}, johon aikuiset eivät ole uskoneet, mutta jolla lapsia on peloteltu jouluisin olemaan hiljaa ja siivosti. Sillä on kuitenkin mytologinen taustansa sikäli, että <i>stállun</i> todella uskottiin <i>bissemanan</i>, joulukuun kuun ({{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) ja ns. <i>juovlagatzen</i>, {{Artikkelilinkki|1049|jouluväen}} (tuolloin liikkeellä olevan luonnon- ja vainajahenkien joukon) tapaan olevan jouluna erityisen aktiivinen. Joulun alla kodan edusta piti pitää puhtaana kaikesta roskasta, jotta <i>stállun</i> {{Artikkelilinkki|0737|raito}} ei tarttuisi siihen kiinni. </p> Katso myös: {{Artikkelilinkki|20140610144156|Stállu (sanan_alkuperästä)}} <BR><BR> {{Artikkelilinkki|20140806122035|Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
