Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet
Nykyisiä balttilaisia kieliä ovat liettua ja latvia. Näiden lähisukulainen on jo sammunut muinaispreussi. Sekä saamen kielten että itämerensuomalaisten kielten (itämerensuomi) balttilaisperäiset lainasanat on saatu todennäköisesti näiden yhteisestä kantakielestä kantabaltista vuoden 1000 eKr. tienoilla. Kantabalttilainen kieli on yhdistetty vasarakirveskulttuurin ilmaantumiseen Itämeren ympäristöön. Balttilaisen ja tämän kanssa limittäin tapahtuneen kantagermaanisen vaikutuksen (kantagermaani) katsotaan osaltaan aiheuttaneen kantasuomen ja kantasaamen eriytymisen viimeisen esikristillisen vuosituhannen alkupuoliskolla.
Saamessa tavattavien balttilaisperäisten lainasanojen omaksumisesta on kaksi erilaista näkökantaa. Toisen mukaan ne on lainattu varhaiskantasuomeen eli suomalais-saamelaiseen kantakieleen ja ovat siten suoraa kantakielen perintöä niin saamessa kuin itämerensuomessakin. Toisen käsityksen mukaan balttilaisvaikutus on ollut suoraa vain kantasuomeen, ja balttilaisperäiset lainasanat saamessa olisivat kantasuomen välittämiä. Jälkimmäistä käsitystä on perusteltu sillä, että saamessa ei vanhastaan katsottu olevan »omia» balttilaisia lainasanoja, ts. sellaisia, jotka puuttuvat itämerensuomesta. Viime aikoina sellaisia on kuitenkin esitetty kymmenkunta, esim.
- arvi 'rain'
- biebmat 'to feed'
- buorggos 'forbidden'
- čiehkat 'to hide'
- giehpa 'soot'
- leaibi 'alder'
- ja eteläsaamen saertie 'heart (as food)'.
Tunnetuimpia laajalti saamessa ja itämerensuomalaisissa kielissä esiintyviä balttilaisia lainoja ovat
- gahpir 'cap'
- guoibmi 'companion'
- luossa 'salmon'
- neahpi 'a man's nephew (or niece)'
- sarvva 'elk'
- suoidni 'hay'
- suoldni 'dew; night frost'
- suolu 'island'.
Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö
Baltic languages
Today the Baltic languages consist of Lithuanian and Latvian (or Lettish). Closely related to them is Old Prussian, now extinct. Baltic loan words in both the Saami languages and the Baltic-Finnic languages were probably borrowed from Proto-Baltic, their common ancestor around 1000 B.C. Proto-Baltic has been linked to the appearance of the battle-axe culture in the Baltic area. The Baltic and partly overlapping Proto-Germanic influence is considered to have been partly responsible for the split between Proto-Finnic and Proto-Saami in the first half of the pre-Christian millennium. There are two different views about the borrowing of Baltic loan words into Saami. According to one, they were borrowed into Early Proto-Finnic (the ancestor of Baltic-Finnic and Saami) and have thus come down into both the modern languages from a common ancestor. According to the other, only Proto-Finnic was directly influenced by the Baltic languages, and Baltic loan words in Saami have come through Finnish. The latter view is based on the argument that previously Saami was thought to lack Baltic loan words "of its own", i.e. words that do not also exist in Baltic Finnish. However, recently about ten such loan words have been suggested: e.g.
- arvi 'rain',
- biebmat 'to feed',
- buorggos 'forbidden',
- čiehkat 'to hide',
- giehpa 'soot',
- leaibi 'alder' and
- South Saami saertie 'heart (as food)'.
Moreover, in some words of Baltic origin, there are phonetic or semantic features that suggest a separate borrowing, although the words also occur in Baltic Finnish. Such words include
- the South Saami daktere 'daughter' and
- the (mainly) North Saami ráigi 'hole'
The best known Baltic borrowings that appear both extensively in Saami and in Baltic-Finnic include
- gahpir 'cap',
- guoibmi 'companion',
- luossa 'salmon',
- neahpi 'a man's nephew (or niece)',
- sarvva 'elk',
- suoidni 'hay',
- suoldni 'dew; night frost',
- suolu 'island'.
Bibliography:
Table of contents: Languages and naming
