Guksi (kuksa)
Guksi (kuksa)
Kauhaa muistuttavaa juoma-astiaa tarkoittava sana guksi tunnetaan kaikissa saamelaiskielissä. Sana on samaa alkuperää kuin suomen kauha 'Kelle'.
Ruotsin kielessä on kaksi äänteellisesti ja semanttisesti toisiaan lähellä olevaa sanaa, jotka muistuttavat suomalais-saamelaista sanaa. Toinen on kirjakielinen kåsa, jonka merkitys on '(runsaasti) koristeltu jalaton juoma-astia, jossa tavallisesti on kaksi (runsaasti koristeltua isoa) kädensijaa; (hopeinen) viinamalja'. Toinen sana, koxa, on lähinnä Norlantiin rajoittuva murresana ja sen merkitys on 'saamelaisten pieni puinen tai luinen juoma-astia'; sana esiintyy myös norjassa muodossa kosk(a).
Ruotsin kåsa on laina keskialasaksan sanasta kouvese, kauseke 'vesikauha, malja', joka puolestaan on lainattu balttilaiselta taholta, vrt. liettuan káušas, latvian kauss 'iso kauha, puinen juoma-astia'. Sieltä on peräisin myös pohjoissaamen guksi muine saamelaiskielisine ja itämerensuomalaisine vastineineen.
Ruotsalais-norjalainen koxa-sana näyttää sen sijaan olevan lainaa saamelaiskielistä.
Tämän selityksen puolesta puhuvat guksi-sanan laaja levikki saamelaiskielissä ja se, että ruotsin koxa olisi muuten vailla alkuperäselitystä. Esitettyyn selitykseen liittyy kuitenkin eräs hankaluus. Jos yhteissaamelainen guksi-sana on itämerensuomen kauha-sanan tapaan lainattu balttilaiselta taholta, etelä-, uumajan- ja piitimensaamen sanat ovat äänteellisesti poikkeavia. Sanojen poikkeava äännerakenne näissä kielissä selittyy kenties myöhemmän (ruotsin kielen välittämän?) analogian kautta.
Balttilainen sana näyttää joka tapauksessa olleen hyvin ekspansiivinen. Eteläsaamen goåse ja pohjoissaamen murteellinen goasse '(hopea)pikari' ovat lainoja yllä mainitusta ruotsin kåsa-sanasta kuten myös suomen murteellinen kousa 'nimipäiväkestitys'. Venäjän kautta samasta balttilaisesta lähteestä on tullut suomen murteisiin vesikauhaa tarkoittava sana koussi.
Saamelaissana on lainautunut Lapin suomen murteisiin muodoissa kuksa ja kuksi (Enontekiö) 'pahkakuppi, pieni puukuppi, puinen kauha'.
Guksi, kuksa
Sisällysluettelo: Etymologia
Guksi (Saami drinking vessel)
The word guksi means a drinking vessel resembling a ladle in shape. There are corresponding forms of the word in all the Saami languages. It is of the same origin as the Finnish word kauha ladle.
In Swedish there are two phonetically and semantically similar words which resemble the Finnish and Saami words. One is found in the standard language: kåsa a (richly) decorated stemless drinking vessel usually with two (richly decorated large) handles; a (silver) wine goblet. The other, koxa, is mainly limited to the Norland dialect, and it means a small wooden or bone drinking vessel. This word also appears in Norwegian in the form kosk(a).
The Swedish kåsa is a loan word from Middle Low German kouvese, kauseke ladle, goblet, which in turn is a Baltic loan word, cf. Lithuanian káu as, Latvian kauss large ladle, wooden drinking vessel. This is also the origin of the North Saamiword guksi together with the other corresponding Saami and Baltic-Finnic forms. The Swedish and Norwegian word koxa, on the other hand, would appear to have been borrowed from Saami. This explanation is supported by the wide distribution of the guksi word throughout the Saami languages and the fact that there is no other explanation for the origin of the Swedish word koxa. If the pan-Saami guksa is, like the Baltic-Finnic kauha, a Baltic loan word, then the forms found in South, Ume and Pite Saami are phonetically exceptional. The divergent phonetic structure of the word in these cases can perhaps be explained by later analogy (with Swedish?).
In any case the Baltic word would appear to have been very expansive. The South Saami goåse and the North Saame (dialect) goasse (silver) goblet are borrowings from the above-mentioned Swedish word kåsa, as is the Finnish dialect word kousa name day treat. From the same Baltic souce the word koussi a water scoop has passed into Finnish dialects via Russian.
The Saami word has been borrowed into the Finnish dialects of Lapland in the forms kuksa and kuksi (Enontekiö) a cup made from the gnarl of a tree, a small wooden cup, a wooden ladle.
Guksi
Table of contents: Etymology
