Kolttasaamelaisten saamenpuku
Kolttasaamelaisten saamenpuku
Kolttasaamelainen puku, sääˊmpiiutâs, eroaa merkittävästi muiden saamelaisten vaatetuksesta. Esim. naisten aviosääty näkyy päähineestä ja miehet käyttävät nk. korvalakkia, peˊlljkeäpper. Koristelussa käytetään helmikirjontaa muiden saamelaisten nauha- ja verkakoristeiden sijaan.
Naisen pukuun kuuluvat sarafaanityyppinen olkainhame kåˊhtt sekä sen päällä pidettävä pusero kuurta ja helmikirjailuin koristeltu vyö peˊsserpuäqqanj. Aiemmin on asuun kuulunut myös esiliina faardiǩ, mutta se on jäänyt pois käytöstä Suomen puolella. Kuolan kolttasaamelaiset naiset esim. Luujärvellä käyttävät sitä yhä. Pukuun kuuluu myös aviosäädyn osoittava päähine. Olkainhameen materiaalina käytetään ohuehkoja, kauniisti laskeutuvia, tavallisimmin yksivärisiä kankaita. Hameessa on muutama leveä laskos etupuolella ja takana useita kapeita laskoksia. Hameosa ulottuu rinnan yläpuolelle, joten olkaimet ovat suhteellisen lyhyet. Hameen helma ulottuu juuri nilkkojen yläpuolelle tai puolipohkeeseen, ja siinä voi olla erillinen poimutettu helman alaosa, ja sitä kiertää yksi tai useampi pitsikoriste. Pusero on korkeakauluksinen, pitkähihainen ja vartaloa myötäilevä. Siinä on helmaosa, joka on takaa runsaasti poimutettu. Materiaalina käytetään silkkiä, ohutta puuvillaa tai satiinia. Se voi olla joko yksivärinen tai pienikukkainen. Helmivyön materiaalina on tavallisimmin punainen verka, joka on kirjailtu perinteisillä, suvuittain vaihtelevilla koristemalleilla.
Aviovaimon punaisesta verasta valmistetussa päähineessä, šaamšiǩ, on korkea otsaosa, joka jatkuu ylös- ja eteenpäin kaartuvaan lippaan. Molemmat on koristeltu suvun kirjontamallin mukaisesti helmillä. Lakkiin kuuluu päälaen peittävä päällysosa, jossa on niskassa helmikoristeinen läppä. Otsaosan alareunassa helmikirjailujen välissä on muutaman sentin levyinen silkkinauha, joka päät solmitaan niskaan niskaläpän päälle. Leskivaimon lakissa, pooˊvdneǩ, on vain otsaosa ja päälaen peittävä päällysosa. Lakissa on niukalti tai ei ollenkaan helmikirjailua. Sen materiaalina voi olla muukin kuin verka, myös väri voi olla muu kuin punainen. Tytön punaisesta verasta valmistetussa lakissa, peeˊrvesǩ, on vain otsaosa, mutta se on huomattavasti koristeellisempi kuin leskivaimon lakissa. Tytön lakki on päälaelta avoin. Siihen kuuluu myös helmikirjailujen väliin silkkinauha, joka solmitaan niskaan. Kaikkia naisten lakkeja pidetään päässä leuan alle solmittavalla silkkihuivilla, šolkkreeˊppiǩ, peitettyinä. Kylmällä ilmalla kesällä ulos mentäessä käytetään lisäksi villahuivia. Talvella naiset ovat käyttäneet peskiä, piâckk, sekä sarkaisia säärystimiä sukkien päällä. Päässään heillä on ollut talvilakki, triiviǩ.
Naisen pukuun kuuluvat kirjaillut polvisukat, pedd, jotka esim. katrillia tanssittaessa vilahtelevat mukavasti helmojen alta. Jalkineina käytetään talvella nutukkaita, kååˊddeǩ, ja kesällä vuotakenkiä, nueˊrjiǩ. Koltat ovat käyttäneet myös sellaisia pitkävartisia karvakenkiä, jie rr, joita muilla saamelaisilla ei ole ollut. Nykyisin niitä ei näe enä Suomen puolella, mutta ne ovat edelleen käytössä Lovozeron koltilla. Myös entisessä Suomen Petsamossa ne tunnettiin. Nutukkaiden kanssa käytetään usein pauloja, vuõddi. Naisten paulojen värit ovat punainen, keltainen ja vihreä. Naisten paulojen mallit ovat yksinkertaisempia kuin miesten.
Miehen pukuun on aiemmin kuulunut takki, määccaǩ, harmaata tai mustaa verkaa, ja usein pelkästään tavallinen länsimainen puku, trååika. Talvella on pukeuduttu muiden saamelaisten tapaan peskiin, säpikkäisiin, nahkahousuihin ja luhkkaan. Vain päähine on ollut erilainen. Kolttamiehet käyttävät nk. korvalakkia, peˊlljkeäpper, joka on suorakaiteen muotoinen sinisestä tai mustasta verasta valmistettu lakki, jota kiertää ketunkarvareunus ja jonka otsaosa on koristeltu helmikirjailuin. Lakki on sisältä vuorattu jonkin eläimen turkiksella. Nykyisin kolttamiehet ovat alkaneet käyttää juhlapukunaan sinistä, vanhan mallin mukaista verkatakkia, määccak, jossa pääntien ympärillä ja hihansuissa on helmikoristeet. Juhla-asussa housuina käytetään joko mustia, suoria housuja tai sisnahousuja. Jalkineet ovat vuodenajan mukaan joko nutukkaat, kååˊddeǩ, tai vuotakengät, nueˊrjiǩ. Miesten paulojen värit ovat valkoinen, punainen ja sininen. Paulojen mallit ovat paljon koristeellisempia kuin naisilla.
Kolttavanttuissa on tavallisesti valkoinen tai harmaa, kirjomaton kämmenosa. Ranneosa on kirjoneuletta. Jokaisella siidalla tai suvulla on omat kirjontamallinsa, joiden perusteella kutoja voidaan tunnistaa vielä nykyisinkin. Aina 1980-luvulle saakka lapaset ja sukat kudottiin värttinällä itse kehrätystä langasta, vain värilangat ostettiin.
