View source for Prasnik Severa, Pohjolan juhla

{{Artikkeli
|sivun nimi="Prasnik Severa", Pohjolan juhla
|kieli=suomi
|id=1211
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Juhlat ovat areena, jossa etnistä identiteettistä ja etnistä yhteenkuuluvuutta voidaan ilmaista sekä itselle että toisille. Kuolan niemimaalla on vietetty <i>Prasnik Severaa</i>, Pohjolan juhlaa jo 1930-luvulta lähtien. Näissä juhlissa kansallisuus oli muutettu folkloristiseksi käärepaperiksi ja tehty vaarattomaksi. Juhlien ohjelman sisältö oli sosialistisen ideologian mukaista. Kansallisten vähemmistöjen omien laulujen, runojen ja tanssien esittäminen oli sallittua estradifolklorea. </P> 

<P align="justify"> Prasnik Severan ohjelmaan kuuluu poroajokilpailuja, suopunginheittokilpailuja, hiihtokilpailuja sekä myös käsityönäyttelyitä. Kylät, joissa poronhoitoa on harjoitettu pitivät ensin omat kilpailunsa, joista parhaimmat valittiin edustamaan omaa yhteisöä ensin Luujärvelle ja sitten myöhemmin Murmanskiin. Kilpailuihin osallistuttiin kolhoosin ja sovhoosin nimissä. Myös lapsille ja naisille oli omat kilpasarjansa. Porolla kilpailtiin sekä <i>sani</i>- eli rekisarjassa että suksisarjassa, ts. poro vetää suksilla olevaa kilpailijaa, jonka kädessä on ohjaussauva, <i>horei</i>. </P> 

{{Kuvalinkki|B-34733.jpg|Poroajokilpailut Prasnik Severa eli Pohjolan juhlissa Luujärvellä maaliskuussa 1993.}}

<P align="justify"> Yhteisön jäsenet pukeutuvat juhlia varten omiin kansanpukuihinsa, saamelaiset omiinsa ja komit omiinsa. Luujärvellä 1990-luvun juhlissa näkyvillä oli myös Saamen lippu; tosin samassa salossa Venäjän lipun kanssa. 1990-luvulla juhlien ohjelmassa oli myös konsertteja ja sinne tuli vieraaksi Pohjoismaiden saamelaisia. </P> <BR><BR>
{{Artikkelilinkki|20140806123610| Sisällysluettelo: Tapakulttuuri ja kansanluonne}}<BR><BR>

|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne
|kirjoittaja=Helena Ruotsala}}