View source for Tornaeus, Johannes

{{Artikkeli
|sivun nimi=Tornaeus, Johannes
|kieli=suomi
|id=1648
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Johannes Jonae Tornaeus (s. 1600-luvun alussa Torniossa (tämä epävarmaa tietoa), k. 1681 Torniossa) oli ruotsalainen pappi, Alatornion kirkkoherra (1640-81), rovasti 1649 ja saamelaiskulttuurin tallettaja. </P> 
<P align="justify"> Johannes Tornaeus oli sivistynyt ja (nuoren vapaaherra Gabriel Oxenstiernan holhoojana) laajalti Euroopassa matkustellut mies tullessaan Alatornion kirkkoherraksi. Hän toimi innolla seurakuntalaistensa kasvattamiseksi ja teki mm. vähintään kerran vuodessa lähetysmatkan heidän pariinsa Tornion Lappiin. Hän oppi näin varsin syvällisesti tuntemaan heidän ajatustapansa ja uskomuksensa. Saamenkielentaitoisena Tornaeus määrättiin kääntämään saameksi kirkkokäsikirja ja eräitä muita uskonnollisia teoksia. <i>Manuale lapponicum</i> ilmestyi hänen saamennoksenaan 1648. </P> 
<P align="justify"> Johannes Tornaeus tunnetaan parhaiten Tornion Lapin kuvauksestaan, jonka hän toimitti Ruotsin Antikviteettikollegion toimeksiannosta {{Artikkelilinkki|16129|Johannes Schefferukselle}} tämän {{Artikkelilinkki|1722|<i>Lapponia</i>}}-kirjan laatimista varten. Käsikirjoitus, joka valmistui 1672, on säilynyt useana versiona. Se ilmestyi S. Loenbomin toimittamana 1772 nimellä <i>Beskrifning öfver Tornå och Kemi lappmarker</i>, ja täydellisempänä K. B. Wiklundin toimesta yhdessä muiden Lapponian lähteiden kanssa 1900 nimellä <i>Johannis Tornaei berättelse om lappmarckerna och deras tillstånd (Bidrag till kännedomen om de svenska landsmålen ock svenskt folklif 17:3)</i>. </P> 
<P align="justify"> Koska Tornaeus oli ehtinyt toimia jo 32 vuotta Lapissa ennen käsikirjoituksensa jättämistä ja koska hänen saamenkielentaitonsa lienee ollut hyvä, on Tornaeuksen kuvausta pidettävä varsin luotettavana lähteenä. Hän osoittaa kuitenkin tiettyä riippuvuutta Samuel {{Artikkelilinkki|1644|Rheenin}} kuvauksesta, joka lienee kierrellyt eri seurakunnissa ja jota monet käyttivät Schefferukselle antamansa raportin pohjana. Aikaansa nähden Tornaeus näyttäytyy suhteellisen avaramielisenä ja suvaitsevaisena havainnoijana. </P> 
<P align="justify"> Tornaeus antaa kertomuksessaan tietoja niin saamelaisten uskomuksista, noitalaitoksesta ({{Artikkelilinkki|1051|samanismi}}), aineellisesta kulttuurista, {{Artikkelilinkki|20140722111137|poronhoidosta}} kuin {{Artikkelilinkki|20140723120917|metsästystavoista}} ja {{Artikkelilinkki|20140806123610|tapakulttuuristakin}}. Hän ottaa myös kantaa näiden alkuperään ja johtaa sen raamatullisista spekulaatioista. Tornaeuksen kertomuksen tekee arvokkaaksi myös se, että se on yksi harvoista klassisista lähteistä, jonka kuvaus ulottuu myös nykyisen Suomen Lapin puolelle. </P><BR>
{{Artikkelilinkki|20140806093720|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit}}<BR><BR>
|kirjoittaja=Risto Pulkkinen
|luokat=Biografiset artikkelit
}}