Itämerensuomi
Itämerensuomi
Itämerensuomalaisia kieliä ovat suomi ja viro sekä Venäjällä Suomen ja Viron lähialueilla puhuttavat karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen ja vatja sekä liivin kieli Latviassa Kuurinman rannikolla. Itämerensuomalaiset kielet palautuvat yhteiseen myöhäiskantasuomi-nimiseen kantakieleen, jota lienee puhuttu viimeisellä vuosituhannella eKr. Myöhäiskantasuomi ei, kuten kantakielet yleensäkään, ole ollut yhtenäinen kielimuoto, vaan koostui lähinnä kolmesta päämurteesta, joista käytetään nimityksiä etelä-, pohjois- ja itäkantasuomi.
Myöhäiskantasuomi ja kantasaame palautuvat yhteiseen suomalais-saamelaiseen kantakieleen eli varhaiskantasuomeen. Siten saamella ja itämerensuomalaisilla kielillä on paljon yhteistä perua niin kieliopissa kuin sanastossakin. Tämän lisäksi saamessa on useita satoja itämerensuomalaisperäisiä lainasanoja. Muitakin kielellisiä vaikutteita on kulkkeutunut yhteisen kantakielivaiheen jälkeen itämerensuomalaisista kielistä saameen.
Saamen itämerensuomalaiset lainat ovat peräisin kielten eri kehitysvaiheista. Osa sanoista on lainattu myöhäiskantasuomesta tai sen pohjoisista tai itäisistä murteista, osa myöhemmistä, erillisistä itämerensuomalaisista kielistä. Eri kerrostumia ei ole äänteellisin perustein mahdollista erottaa toisistaan, vaan selvimpiä erottelukriteereitä ovat itämerensuomalaisten kielten nykyiset levikit. Laajalevikkisiä sanoja, jotka todennäköisesti on omaksuttu kantasuomesta ainakin osittain eriytymättömään kantasaamen ovat esimerkiksi
- beastit 'to release'
- diehtit 'to know'
- easka 'first (then)'
- geargat 'to be done'
- girji 'book'
- láiki 'lazy'
- máhttit 'to know how'
- neavvu 'instruction'
- oahppat 'to learn'
- rátkit 'to separate'
- sáhttit 'to be able to'
- sorbmi 'death'
- urbi 'bud'
- vástidit 'to answer'
- vieris 'strange'.
- árga 'weekday'
- árgi 'timid'
- ášši 'thing, matter'
- hávdi 'tomb'
- máidnut 'to praize'
- váivi 'trouble',
- beargalat 'devil'
- gáibmi 'namesake'
- liigi 'surplus'
- moarsi 'bride'.
- barta 'cottage'
- dárru 'Norwegian'.
Suomesta lainattuja uudempia sanoja tavataan erityisesti pohjois-, inarin- ja luulajansaamessa. Itäisemmissä saamelaiskielissä, erityisesti koltan- ja kildininsamessa, on paljon selvästi karjalan kielestä saatuja sanoja.
Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö
Finnic languages
The Baltic-Finnic languages include Finnish and Estonian as well as a number of languages spoken in the vicinity of Russia, Finland and Estonia: Karelian, Lydian, Vepsian, Ingrian and Votic. There is also Livonian, which is spoken on the Courland coast of Latvia. The Baltic-Finnic languages are descended from a proto-language called Late Proto-Finnic, which was probably spoken in the last millennium B.C. However, like proto-languages generally, Late Proto-Finnic was not homogeneous; rather it consisted of three main dialects called Southern, Northern and Eastern Proto-Finnic.
Late Proto-Finnic and Proto-Saami are both descended from this common proto-language (Early Proto-Finnic). Thus in terms of both vocabulary and grammar the Saami and Baltic-Finnic languages share an extensive common heritage. In addition to this, the Saami languages contain several hundred loan words of Baltic-Finnic origin. And there also have been other influences from the Baltic-Finnic languages on Saami during the period after their common proto-language stage.
The Baltic-Finnic loan words in Saami were adopted at different stages in the development of the languages. Some of the words were borrowed from Late Proto-Finnic, or from its Northern or Eastern dialects, some from later separate Baltic-Finnic languages. It is not possible to differentiate the different strata of borrowings on the basis of phonetic criteria, and the present distribution of the words in the Baltic-Finnic languages offer clearer distinguishing criteria. Words with wide distributions which were probably adopted from Proto-Finnic into Proto-Saami, which had not yet completely separated from it, include
- beastit 'to release',
- diehtit 'to know',
- easka 'first (then)',
- geargat 'to be done',
- girji 'book',
- láiki 'lazy',
- mahttit 'to know how to',
- neavvu 'instruction',
- oahppat 'to learn',
- rátkit 'to separate',
- sáhttit 'to be able to',
- sorbmi 'death',
- urbi 'bud',
- vástidit 'to answer',
- vieris 'strange'.
- árga 'weekday',
- árgi 'timid',
- ášši 'thing, matter',
- hávdi 'tomb',
- máidnut 'to praise',
- váivi 'trouble'.
- beargalat 'devil',
- gáibmi 'namesake',
- liigi 'surplus' and
- moarsi 'bride'.
- barta 'cottage' and
- dárru 'Norwegian'.
Words borrowed more recently from Finnish are found particularly in North, Inari and Lule Saami, while in Skolt and Kildin Saami there are clearly more loan words from Karelian.
