You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Lapponia on {{Artikkelilinkki|16129|Johannes Schefferuksen}} saamelaiskulttuuria käsittelevä kirja vuodelta 1673, {{Artikkelilinkki|1721|"lappologian"}} perusteos. </P> <P align="justify"> Uppsalan yliopiston kaunopuheisuuden ja valtio-opin professoriksi kutsuttu saksalainen oppinut Johannes Schefferus (1621-79) sai Ruotsin valtionkanslerilta Magnus de la Gardielta tehtäväkseen laatia mannereurooppalaisille suunnatun selvityksen saamelaisista. Viime kädessä tavoitteena oli osoittaa, etteivät saamelaiset noitataidoillaan olleet ruotsalaisen sotamenestyksen taustalla; tällaista huhua oli levitetty mm. vastapuolen rintamajoukoille levitetyissä lentolehtisissä. Frankfurt am Mainissa painetusta teoksesta tuli aikansa best seller, joka kymmenessä vuodessa ilmestymisestään käännettiin ainakin osin kaikille silloisille maailmankielille. </P> <P align="justify"> <i>Lapponian</i> tiedot ovat pääosin peräisin Ruotsi-Suomen saamelaisalueen papistolta. Schefferuksen tärkeimmät informantit olivat {{Artikkelilinkki|1644|Samuel Rheen}}, Olaus Graan, {{Artikkelilinkki|16159|Nicolaus Lundius}}, Olaus Petri Niurenius ja Johannes {{Artikkelilinkki|1648|Tornæus}} sekä Kemin Lapin Gabriel {{Artikkelilinkki|1670|Tuderus}}. Muilta osin Schefferus luotti antiikin ja keskiajan historioitsijoihin kuten Prokopiukseen ja Adam Bremeniläiseen sekä saagakirjallisuuteen. Olaus Magnukseen hän sen sijaan suhtautui torjuvasti. Vaikka Schefferus itse ei koskaan käynytkään Lapissa, hän muutoin oli aikaansa nähden harvinaisen lähdekriittinen kirjailija ja näin <i>Lapponia</i>sta muodostui lopulta varsin luotettava Lappi-tietouden perusteos pitkäksi ajaksi. </P> <P align="justify"> <i>Lapponia</i>lla oli perustava merkitys saamelaisia koskevan tietouden levittäjänä, mutta siitä oli peräisin myös romantisoiva käsitys saamelaisista suurina "pasifisteina", jotka nöyrästi väistyivät valloittajan tieltä. Tämä kirjan toimeksiannon ja rousseaulaisen luonnonkansakuvan mukainen korostus on sittemmin vuosisatoja elänyt omaa elämäänsä eurooppalaisten mielissä. Saamelaisten mainetta noitakansana teos vastoin tarkoitustaan vahvisti, sillä juuri sitä koskevat luvut kirjasta useimmiten käännettiin toisille kielille. Ehkä vakavin Schefferuksen kirjan tuottamista ongelmista oli, että sen myötä länsisaamelaisuus pääsi muodostumaan saamelaisuuden malliksi. Syynä oli kirjan aineisto, joka yksipuolisesti oli peräisin Ruotsin saamelaisalueelta. Tämä vinoutuma on sittemmin ollut yksi lappologian keskeisistä piirteistä. </P> {{Artikkelilinkki|20140807162525|Sisällysluettelo: Tutkimus ja tutkimushistoria sekä tutkimuslaitokset ja museot}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
