Loaidu (loito)
Loaidu (loito)
Tulisijan molemmilla sivuilla ovat kodan oleskelu- ja makuusijat. Näiden nimitys on pohjoissaamessa loaidu, ja sama sana esiintyy kaikissa saamelaiskielissä. Suomen peräpohjalaismurteissa samaa merkitsevä sana tunnetaan asussa loito, joka on yleisen käsityksen mukaan lainaa saamesta. Äännesuhteiden valossa olisi kyllä mahdollista sekin, että sana olisi sekä saamessa että suomessa yhteisen saamelais-suomalaisen kantakielen perintöä samoin kuin että saamen sana olisi sanan boaššu vanha laina itämerensuomaiselta taholta.
Äänteellisesti lähin vertailukohta (suomen loito-sanan ohella) olisi viron loid 'veltto, raukea'. Viron sana kuulunee samaan laajaan sanapesyeeseen kuin mm. suomen lojua ja loikoa. Jos myös saamen loaidu kuuluisi (joko alkusukulaisena tai vanhana lainana) tähän yhteyteen, sen merkityksen voisi ajatella kehittyneen joko suoraan 'lepäämisen, loikomisen' pohjalta tai ehkä pikemmin tällä pesyeellä niin ikään olevan merkityksen 'kalteva, ei-pysty, jotakin vasten nojaava' kautta, jolloin sillä olisi viitattu kodan viistoon sivuseinään.
Sisällysluettelo: Asuminen, työkalut, vaatetus yms.
Loaidu, (loito in Finnish), a side space in a Saami tent
On either side of the fireplace in a Lapp hut there were living and sleeping areas. The name for them in North Saami is loaidu, and corresponding forms are found in all Saami languages. The same word is used in the Finnish dialects of southern Lapland in the form loito, and it is generally held to be a borrowing from Saami. As far as sound correspondences are concerned, it is also possible that the word in both Saami and Finnish is descended from a word in Early Proto-Finnic or that, like the word boaššu, the Saami word is a borrowing from Baltic-Finnic.
Phonetically the nearest correspondence, apart from the Finnish loito, is the Estonian word loid limp, listless The Estonian word probably belongs to the same extensive group of words as the Finnish loijua and loikoa both meaning to sprawl, lounge. If the Saami word loaidu also belongs (either as an original Saami word or as an ancient borrowing) to this group, one could imagine that its semantic development came from the sense of resting, lying or, and perhaps more probably, from the other meaning of this word family: sloping, not upright, leaning against something, in which case it would refer to the sloping side of the Lapp hut.
Table of contents: Living and household, clothing etc.
