You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Uno Harva (vuoteen 1927 Holmberg) (1882-1949) oli suomalainen uskontotieteilijä ja Turun yliopiston sosiologian professori vuodesta 1926. </P> <P align="justify"> Uno Harvan merkitys {{Artikkelilinkki|1721| lappologian}} ja saamentutkimuksen kannalta perustuu hänen varhaiseen teokseensa <i>Lappalaisten uskonto</i> (1915), joka pitkään oli ainoa suomenkielinen yleisesitys saamelaisten esikristillisestä uskonnosta ja maailmankuvasta. Vielä 1987 siitä on tehty Uppsalassa ruotsinkielinen laitos. </P> <P align="justify"> Uno Harva oli varsinkin uransa alkupuolella {{Artikkelilinkki|1043|manismin}} kannattaja, eli pyrki palauttamaan uskonnolliset ilmiöt vainajainpalvontaan. Tätä hän myös {{Artikkelilinkki|1712|evolutionismin}} hengessä piti uskontoilmiön lähtökohtana. Esi-isien palvonnan Harva siis näki olevan myös saamelaisten esikristillisen maailmankuvan ja siihen liittyneiden käytänteiden, kuten yliluonnollisille olennoille {{Artikkelilinkki|1014|uhraamisen}} taustalla. Myös seitapalvonnan ({{Artikkelilinkki|1011|<i>sieidi</i>}}, {{Artikkelilinkki|1014|uhraaminen}}) Holmberg yhdisti vainajainpalvelukseen. Perusteluna hän näki seitapalvonnan perhe- tai sukukohtaisuuden. Hän yhdisti seidan myös {{Artikkelilinkki|1016|<i>sáiva</i>an}}, mutta <i>sáiva</i>-henget hän taas yksiselitteisesti tulkitsi suvun tai perheen esivanhempien hengiksi. </P> <P align="justify"> Toinen täysin ajankohdan mukainen piirre Harvan ajattelussa oli skandinavistinen diffusionismi ({{Artikkelilinkki|1712|evolutionismi)}}. Useiden pohjoismaisten kollegojensa tapaan hän pyrki löytämään saamelaiskulttuurin ilmiöille pikemmin skandinaaviset esikuvat kuin pitämään niitä kotoperäisinä. Ainoastaan vainajain- ja {{Artikkelilinkki|1054|karhunpalvonnan}} Harva katsoi aitosaamelaiseksi, muut "kehittyneemmät" uskonnon harjoituksen muodot hän katsoi naapurikulttuurien vaikutuksen tuloksiksi. Muista 1900-luvun lappologeista hän erottuu edukseen kuitenkin siinä, että hän tiedosti saamelaiskulttuurien väliset erot eikä pyrkinyt pelkistämään saamelaista kulttuuria vivahteettomaksi monoliitiksi. </P><BR> {{Artikkelilinkki|20140806093720|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
