Ero sivun Viklundin herätys versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(Näytettyjen versioiden välissä on 4 versiota, jotka ovat yhden käyttäjän tekemiä.)
Rivi 3: Rivi 3:
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|id=0910
 
|id=0910
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Lars Levi {{Artikkelilinkki|1661|Laestadiuksen}} toiminnasta 1840-luvulla alkunsa saaneelle lestadiolaiselle herätysliikkeelle ({{Artikkelilinkki|0902|lestadiolaisuus}}) valmistivat maaperää monet 1700-luvun pietistiset kansanherätykset ({{Artikkelilinkki|0913|pietismi}}), joissa esiintyi lestadiolaisten {{Artikkelilinkki|232|liikutusten}} tapaan myös ekstaattisia ilmiöitä. Tärkeimmät näistä olivat lukijaisuus, saamelaisväestön {{Artikkelilinkki|1989|<i>c*uorvot</i>-liike}} sekä ns. Viklundin herätys. Sen taustalle voidaan hahmottaa kylläkin jo Tornion koulun rehtoriksi 1726 tulleen Juhana Wegelius nuoremman toiminta sekä Tornionlaaksoon noihin aikoihin levinneet mystissävyisen, evankelista iloa ja kokonaisvaltaista hengellistä omistautumista korostaneen herrnhutilaisuuden vaikutukset. Viklundin herätysliikkeen synnyttivät ja sitä levittivät varsinaisesti kansan parissa vaikuttaneet horrossaarnaajat 1770-luvun alkuvuosina, mutta sen välittömällä taustalla vaikuttivat kirkollista {{Artikkelilinkki|342|pietismiä}} edustaneet Ylitornion kirkkoherra Isaac Grape ja hänen apulaisensa pastori Nils Viklund. Suurimman huomion horrossaarnaajina synnyttivät alkuun kaksi 11 13 -vuotiasta tyttöä, mutta myös yksi saamelainen nainen, Ella Joonaantytär Lappe (s. 1755) mainitaan liikkeen alkuunpanijoiden joukossa. Horrossaarnaajat vaipuivat tajuttomuustilaan vähän aikaa kestäneiden kouristusten jälkeen ja saarnasivat sen jälkeen 10 30 minuutin ajan ihmisille parannusta. Liike sai kansanherätyksen luonteen Ylitorniolla, ja laajimmillaan siinä oli mukana 1770-luvun puolivälissä yli 80 horrossaarnaajaa. Ylitornion lisäksi liikkeen vaikutuksesta esiintyi hurmoksellisia ilmiöitä samoihin aikoihin myös Enontekiöllä, Karesuannossa ja Koutokeinossa. 70-luvun lopulla hurmokselliset ilmiöt vähenivät. Jouduttuaan oikeustoimien kohteeksi Viklund kääntyi karkotettuna Tukholmassa 1777 evankelista iloa korostaneen herrnhutilaisen pietismin kannalle, ja hänen palattuaan Ylitorniolle myös hurmoksellisuudessaan tasaantunut ja samalla kaikkiaan heikentynyt liike omaksui aineksia siitä. Kuninkaallisen majesteetin päätöksen nojalla Viklund lopulta vapautettiin kaikista syytteistä, ja hän hoiti virkaansa Ylitorniolla. </P>  
+
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Lars Levi {{Artikkelilinkki|1661|Laestadiuksen}} toiminnasta 1840-luvulla alkunsa saaneelle lestadiolaiselle herätysliikkeelle ({{Artikkelilinkki|0902|lestadiolaisuus}}) valmistivat maaperää monet 1700-luvun pietistiset kansanherätykset ({{Artikkelilinkki|0913|pietismi}}), joissa esiintyi lestadiolaisten {{Artikkelilinkki|0908|liikutusten}} tapaan myös ekstaattisia ilmiöitä. Tärkeimmät näistä olivat lukijaisuus, saamelaisväestön {{Artikkelilinkki|0906|<i>Čuorvot</i>-liike}} sekä ns. Viklundin herätys. Sen taustalle voidaan hahmottaa kylläkin jo Tornion koulun rehtoriksi 1726 tulleen Juhana Wegelius nuoremman toiminta sekä Tornionlaaksoon noihin aikoihin levinneet mystissävyisen, evankelista iloa ja kokonaisvaltaista hengellistä omistautumista korostaneen herrnhutilaisuuden vaikutukset. Viklundin herätysliikkeen synnyttivät ja sitä levittivät varsinaisesti kansan parissa vaikuttaneet horrossaarnaajat 1770-luvun alkuvuosina, mutta sen välittömällä taustalla vaikuttivat kirkollista {{Artikkelilinkki|0913|pietismiä}} edustaneet Ylitornion kirkkoherra Isaac Grape ja hänen apulaisensa pastori Nils Viklund. Suurimman huomion horrossaarnaajina synnyttivät alkuun kaksi 11-13 -vuotiasta tyttöä, mutta myös yksi saamelainen nainen, Ella Joonaantytär Lappe (s. 1755) mainitaan liikkeen alkuunpanijoiden joukossa. Horrossaarnaajat vaipuivat tajuttomuustilaan vähän aikaa kestäneiden kouristusten jälkeen ja saarnasivat sen jälkeen 10-30 minuutin ajan ihmisille parannusta. Liike sai kansanherätyksen luonteen Ylitorniolla, ja laajimmillaan siinä oli mukana 1770-luvun puolivälissä yli 80 horrossaarnaajaa. Ylitornion lisäksi liikkeen vaikutuksesta esiintyi hurmoksellisia ilmiöitä samoihin aikoihin myös Enontekiöllä, Karesuannossa ja Koutokeinossa. 1770-luvun lopulla hurmokselliset ilmiöt vähenivät. Jouduttuaan oikeustoimien kohteeksi Viklund kääntyi karkotettuna Tukholmassa 1777 evankelista iloa korostaneen herrnhutilaisen pietismin kannalle, ja hänen palattuaan Ylitorniolle myös hurmoksellisuudessaan tasaantunut ja samalla kaikkiaan heikentynyt liike omaksui aineksia siitä. Kuninkaallisen majesteetin päätöksen nojalla Viklund lopulta vapautettiin kaikista syytteistä, ja hän hoiti virkaansa Ylitorniolla. </P><BR>
 +
{{Artikkelilinkki|20140806121103|Sisällysluettelo: Kristinusko ja kirkko}}<BR><BR>
 +
 
 +
|kirjoittaja=Risto Pulkkinen
 
|luokat=Kristinusko ja kirkko
 
|luokat=Kristinusko ja kirkko
|kirjoittaja=Risto Pulkkinen}}
+
}}

Nykyinen versio 18. elokuuta 2014 kello 07.03

Viklundin herätys

Lars Levi Laestadiuksen toiminnasta 1840-luvulla alkunsa saaneelle lestadiolaiselle herätysliikkeelle (lestadiolaisuus) valmistivat maaperää monet 1700-luvun pietistiset kansanherätykset (pietismi), joissa esiintyi lestadiolaisten liikutusten tapaan myös ekstaattisia ilmiöitä. Tärkeimmät näistä olivat lukijaisuus, saamelaisväestön Čuorvot-liike sekä ns. Viklundin herätys. Sen taustalle voidaan hahmottaa kylläkin jo Tornion koulun rehtoriksi 1726 tulleen Juhana Wegelius nuoremman toiminta sekä Tornionlaaksoon noihin aikoihin levinneet mystissävyisen, evankelista iloa ja kokonaisvaltaista hengellistä omistautumista korostaneen herrnhutilaisuuden vaikutukset. Viklundin herätysliikkeen synnyttivät ja sitä levittivät varsinaisesti kansan parissa vaikuttaneet horrossaarnaajat 1770-luvun alkuvuosina, mutta sen välittömällä taustalla vaikuttivat kirkollista pietismiä edustaneet Ylitornion kirkkoherra Isaac Grape ja hänen apulaisensa pastori Nils Viklund. Suurimman huomion horrossaarnaajina synnyttivät alkuun kaksi 11-13 -vuotiasta tyttöä, mutta myös yksi saamelainen nainen, Ella Joonaantytär Lappe (s. 1755) mainitaan liikkeen alkuunpanijoiden joukossa. Horrossaarnaajat vaipuivat tajuttomuustilaan vähän aikaa kestäneiden kouristusten jälkeen ja saarnasivat sen jälkeen 10-30 minuutin ajan ihmisille parannusta. Liike sai kansanherätyksen luonteen Ylitorniolla, ja laajimmillaan siinä oli mukana 1770-luvun puolivälissä yli 80 horrossaarnaajaa. Ylitornion lisäksi liikkeen vaikutuksesta esiintyi hurmoksellisia ilmiöitä samoihin aikoihin myös Enontekiöllä, Karesuannossa ja Koutokeinossa. 1770-luvun lopulla hurmokselliset ilmiöt vähenivät. Jouduttuaan oikeustoimien kohteeksi Viklund kääntyi karkotettuna Tukholmassa 1777 evankelista iloa korostaneen herrnhutilaisen pietismin kannalle, ja hänen palattuaan Ylitorniolle myös hurmoksellisuudessaan tasaantunut ja samalla kaikkiaan heikentynyt liike omaksui aineksia siitä. Kuninkaallisen majesteetin päätöksen nojalla Viklund lopulta vapautettiin kaikista syytteistä, ja hän hoiti virkaansa Ylitorniolla.


Sisällysluettelo: Kristinusko ja kirkko

Risto Pulkkinen



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

The Viklund revialist movement

Look the Finnish tab.

Risto Pulkkinen



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den