Valkeapää, Nils Aslak (engl. ver.)

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valkeapää, Nils Aslak

Nils Aslak Valkeapää (1943-2001) oli kirjailija, kuvataiteilija ja muusikko.

Nils Aslak Valkeapää on merkittävin saamelaistaiteilija. Áillohaš, niin kuin hänen saamenkielinen nimensä kuuluu, oli monipuolinen taiteilijapersoona, kirjailija, kuvataiteilija ja joikumusiikin tekijä ja esittäjä.

Áillohaš ei ollut vain taiteilija; hän oli aktiivisesti mukana erilaisissa alkuperäiskansojen kokouksissa ja tapahtumissa. Hän osallistui 1975 Port Albernissa pidettyyn ensimmäiseen kansainväliseen alkuperäiskansojen maailmankonferenssiin. Saamelaisten järjestämissä suurissa musiikkifestivaaleissa, kuten Davvi Šuvvassa hänellä on ollut keskeinen asema esiintyjänä ja organisoijana.

Áillohaš julkaisi 1974 ensimmäisen runokirjansa Giđa ijat čuovgadat (Kevään yöt niin valoisat). Seuraavat runokirjat Lávlo vizar biello-cizáš (Laula viserrä sinirinta) 1976 ja Ádjaga silbasuonat (Puron hopeasuonet) 1981 yhdessä ensimmäisen kirjan ilmestyivät 1986 runokirjatrilogiana Ruoktu váimmus. Runokokoelma Beaivi, áhčážan (Päivä, isäseni) ilmestyi 1988. Áillohaš aloitti kuitenkin kirjailijauransa suomenkielisellä pamfletilla Terveisiä Lapista (1971).

Pohjoismaiden kirjallisuuden palkinnon ehdokkaana hän oli ensimmäisen kerran 1988 teoksellaan Ruoktu váimmus (Koti sydämessä) ja myöhemmin 1990 ja 1991 kirjallaan Beaivi, áhčážan, jolle palkinto myönnettiin 1991. Kuvan ja musiikin tärkeyden Áillohaš tuo esille myös runoissaan. Useimmat runokirjat ovat monitaiteellisia teoksia. Beaivi, áhčážan on myös kuvakirja, runovalokuvakirja, joka sisältää myös musiikillisia elementtejä. Beaivi, áhčážan -teosta tekijä kutsuu saamelaisten perhealbumiksi. Muilla kielillä julkaistut käännökset ovat tekijän mukaan vain alkuperäisen liitteitä, joihin ei voida sisällyttää valokuvia. Saamen kielen luontoon ja saamelaiselinkeinoihin liittyvää omaperäistä ja rikasta sanastoa on ollut vaikea kääntää kokonaan muille kielille. Hänen runojensa, joikujensa ja kuvataiteensa elementtien perusta on lähtöisin luonnosta. Runojen kuvat ovat realistisia ja konkreettisia ilman eksotiikkaa ja romantiikkaa.

Saamelaisten ensimmäisessä suuressa elokuvassa Ofelaš Áillohaš näytteli siida-yhteisön isäntää. Hän on myös tehnyt musiikin elokuvaan.

Tuotanto:

Pamfletti:

Terveisiä Lapista 1971

Runokirjat:

Giđa ijat čuovgadat 1974
Lávllo vizár biellocizáš 1976
Ádjaga silbasuonat 1981
Ruoktu váimmus 1985
Beaivi, áhčážan 1988
Nu guhkkin dat mii lahka/Så fjernt dat näre 1994
Jus gazzebiehtár bohkosivččii 1996
Girddán, seivvodan 1999
Eana, eannážan 2001

Biografia/Toimittaja:

Paulus Utsi: Don čanat mu alccesat 1992
Boares nauti Johan Turi 1994
Illu! Joy! Radost! 1995
Paulus Utsi: Don čanat mu alccesat 1992
Eana, eannážan  

LP, CD-levyt:

Joikuja 1968
Juoigamat 1973
Vuoi Biret-Maaret, vuoi 1974
De čabba niegut runiidit 1976
Duvva, Áilen Niga Elle ja Áillohaš 1976
Sámi eatnan duoddariid 1978
Sápmi, vuoi Sápmi! 1982
Davás ja geassái 1982
Beaivi, áhčásan 1988
Eanan, eallima eadni 1990
Sápmi lottážán 1991
Beaivi, áhčážan 1992
Sámi luondu , gollerisku 1992
Goase dušše / SR / 1992
Dálveleaikkat/Wintergames 1994
The Magic of Sámi Yoik 1998

Näytelmät:

Oulu, Suomi 1973
Rovaniemi, Suomi 1975
Harstad, Norja 1991
Torshavn, Farsaaret 1992
Kööpenhamina, Tanska 1992

Filmit:

Ofelaš (The Pathfinder, regi Nils Gaup)
- as "siidda isid"
- musiikki (1/3)
1986-87
Solen sønn og månens datter (regi Sølve Skagen)
- as "Agimiela Qilu", noaidi, shaman,
- music (yoiks)
(NRK/TV film, 4x 1h., ready 1993)
1991-92



Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit

Irja Seurujärvi-Kari



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Valkeapää, Nils Aslak (engl. ver.)

Nils Aslak Valkeapää (1943-2001).

Look the Finnish tab.

Table of contents: Biographical articles‏‎

Irja Seurujärvi-Kari



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den