Ero sivun Tarinat ja sadut versioiden välillä
Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Saamelaisten samanistisiin ({{Artikkelilinkki|1051|samanismi}}) käsityksiin on ollut yhteys tarinoilla, joissa kuvataan noidan erilaisia taitoja ja tehtäviä ja jotka esittävät noidan yhteisön johtajana, näkijänä, hyvää tarkoittavana tietäjänä ja parantajana ({{Artikkelilinkki|16126|Päiviö}}, {{Artikkelilinkki|1674|Akmeeli}}) tai toisaalta pahan aiheuttajana. Tarinoissa kuvataan myös noidan kykyä muuttautua eläinhahmoiseksi. Tämän metamorfoosin ({{Artikkelilinkki|10102|eläintransformaatiot}}, {{Artikkelilinkki|0420|Valkoinen peura}}) selittäviin sielukäsityksiin perustuvat myös tarinat etiäisistä ({{Artikkelilinkki|10139|ovdasaš}}). | Saamelaisten samanistisiin ({{Artikkelilinkki|1051|samanismi}}) käsityksiin on ollut yhteys tarinoilla, joissa kuvataan noidan erilaisia taitoja ja tehtäviä ja jotka esittävät noidan yhteisön johtajana, näkijänä, hyvää tarkoittavana tietäjänä ja parantajana ({{Artikkelilinkki|16126|Päiviö}}, {{Artikkelilinkki|1674|Akmeeli}}) tai toisaalta pahan aiheuttajana. Tarinoissa kuvataan myös noidan kykyä muuttautua eläinhahmoiseksi. Tämän metamorfoosin ({{Artikkelilinkki|10102|eläintransformaatiot}}, {{Artikkelilinkki|0420|Valkoinen peura}}) selittäviin sielukäsityksiin perustuvat myös tarinat etiäisistä ({{Artikkelilinkki|10139|ovdasaš}}). | ||
| − | Lukuisia tarinoita on kerrottu kummittelevista vainajista, myös kummittelevista murhatuista aviottomista lapsista (eahpáraš äpärä ). Nämä jälkimmäiset perustuvat alkuaan skandinaavisiin käsityksiin ja niiden levinneisyys rajoittuu länsisaamelaiselle alueelle. | + | Lukuisia tarinoita on kerrottu kummittelevista vainajista, myös kummittelevista murhatuista aviottomista lapsista ({{Artikkelilinkki|1033|eahpáraš}} äpärä ). Nämä jälkimmäiset perustuvat alkuaan skandinaavisiin käsityksiin ja niiden levinneisyys rajoittuu länsisaamelaiselle alueelle. |
| − | Paljon on saatu talteen myös tarinoita haltioista. Suuren ryhmän näistä muodostavat tarinat hyvänsuovista maahisista ({{Artikkelilinkki|1074|gufihtar}}, ulda (yks.)); uskomusten mukaan nämä olivat Eevan Jumalan silmiltä piilottamia lapsia. Myös nämä puoli-inhimilliset olennot ovat peräisin skandinaavisesta traditiosta ja niistä kerrotut tarinat onkin talletettu länsisaamelaiselta alueelta. | + | Paljon on saatu talteen myös tarinoita haltioista. Suuren ryhmän näistä muodostavat tarinat hyvänsuovista {{Artikkelilinkki|1009|maahisista}} ({{Artikkelilinkki|1074|gufihtar}}, ulda (yks.)); uskomusten mukaan nämä olivat Eevan Jumalan silmiltä piilottamia lapsia. Myös nämä puoli-inhimilliset olennot ovat peräisin skandinaavisesta traditiosta ja niistä kerrotut tarinat onkin talletettu länsisaamelaiselta alueelta. |
| − | Itäsaamelaisia, erityisesti kuolansaamelaisia, ovat sen sijaan totemistisiin käsityksiin perustuvat tarinat peuramiehestä ({{Artikkelilinkki|1084|Meandash}}). Itäsaamelaisen perinteen erikoispiirteitä sisältävät myös tarinat taivaankappaleista ({{Artikkelilinkki|1067|aurinko}}, {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) ja {{Artikkelilinkki|0830|revontulista}}. | + | Itäsaamelaisia, erityisesti kuolansaamelaisia, ovat sen sijaan {{Artikkelilinkki|1045|totemistisiin}} käsityksiin perustuvat tarinat peuramiehestä ({{Artikkelilinkki|1084|Meandash}}). Itäsaamelaisen perinteen erikoispiirteitä sisältävät myös tarinat taivaankappaleista ({{Artikkelilinkki|1067|aurinko}}, {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) ja {{Artikkelilinkki|0830|revontulista}}. |
Historiallisista tarinoista suuri osa on vainolaistarinoita, ja niiden sisältämistä motiiveista monet ovat laajalti levinneitä. Vainolaistarinat kertovat vaarallisista vieraista maahantunkeutujista ({{Artikkelilinkki|1070|čuhti}}), jotka useimmiten voitetaan, yleensä viekkautta tai myös taikakeinoja käyttäen. Pelastajana on tavallisesti yksi henkilö (esim. {{Artikkelilinkki|16112|Lavrukaš/Laurukainen}}). | Historiallisista tarinoista suuri osa on vainolaistarinoita, ja niiden sisältämistä motiiveista monet ovat laajalti levinneitä. Vainolaistarinat kertovat vaarallisista vieraista maahantunkeutujista ({{Artikkelilinkki|1070|čuhti}}), jotka useimmiten voitetaan, yleensä viekkautta tai myös taikakeinoja käyttäen. Pelastajana on tavallisesti yksi henkilö (esim. {{Artikkelilinkki|16112|Lavrukaš/Laurukainen}}). | ||
Versio 11. elokuuta 2014 kello 14.09
