Lähdekoodi sivulle Sopuli

{{Artikkeli
|sivun nimi=Sopuli
|kieli=suomi
|id=0804
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Tunturisopuli (<i>Lemmus lemmus</i>) on ruskean, mustan ja keltaisen kirjava myyriin kuuluva pikkujyrsijä (kuva:kuvat/Kaikusalo/Tunturisopuli3.jpg). Tunturisopulin pää ja selän etuosa ovat mustat. Keskellä selkää ja molemmilla kyljillä kulkevat mustat juovat takaosaan asti. Muuten tunturisopulin kyljet ovat kellanruskeat ja vatsapuoli vaalea. Tunturisopulin olemus on pyöreä, lyhyt häntä ja pienet korvat ovat vaikeasti erotettavissa. </p> 
<P align="justify"> Tunturisopulia tavataan normaalivuosina Norjan, Ruotsin ja Suomen korkeimmilla tunturialueilla. Kannan huippuvuosina tunturisopulit voivat kuitenkin vaeltaa jopa Metsä-Lappiin saakka. Tunturisopulit viettävät talven tunturien huippujen lumenviipymäalueilla, joissa lunta voi olla kolmekin metriä. Keväällä lumien sulaessa tunturisopulit vaeltavat tunturia alas. Kesällä tunturisopulit elävät tunturien rinteiden rehevissä purokosteikoissa ja niityillä. Syksyllä tunturisopulit vaeltavat taas takaisin ylös aina tunturin ylimmille paljakka-alueille saakka talven viettoon. Normaalivuosina tunturisopulit pysyvät koko ajan puurajan yläpuolella korkealla tunturissa. Tunturisopuli käyttää ravinnokseen lähinnä sammalia, mutta kesäisin myös jonkin verran saroja ja heiniä. </p> 
<P align="justify"> Tunturisopulit lisääntyvät normaalivuosina koko kesän ajan. Kesän ensimmäiset tunturisopulit syntyvät toukokuussa ja siitä eteenpäin uusia poikueita voi tulla kuukauden välein. Nuoret tunturisopulit tulevat lisääntymisikään noin kuukauden ikäisinä. Tunturisopuli saa tavallisesti 3-9 poikasta. Tunturisopulin pesä sijaitsee varvikossa, kolossa tai muussa suojaisessa paikassa. Paksun lumipeitteen alla tunturisopulit voivat lisääntyä talvellakin. Lumen alla lämpötila on lähellä nollaa ja poikasia voi syntyä samassa tahdissa kuin kesälläkin. Hyvään talvilisääntymiseen tarvitaan sekä hyvä ravintotilanne että paksu lumikerros. </p> 
<P align="justify"> Tunturisopulien määrän noustessa hyvän talvilisääntymisen ja edelleen jatkuvan kesälisääntymisen aikana, tunturisopuleille ei enää riitä normaalivuosien vaellus alas ja ylös tunturin rinnettä. Jos tunturisopuleita on jo syksyllä paljon tunturisopulit eivät enää palaakaan ylös tunturin rinnettä vaan jatkavat vaellustaan alaspäin tunturikoivikkoon. Mikäli lisääntyminen edelleen jatkuu tunturikoivikossa, tunturisopulien täytyy jatkaa vaellustaan eteenpäin ja lopulta tunturisopulit voivat päätyä Metsä-Lappiin asti. Tunturisopulien vaellus johtuu liikakansoituksesta. Kaikille tunturisopuleille ei ole tilaa ja ravintoa ja tunturisopulit joutuvat etsimään uusia elinalueita. Tunturisopulit eivät vaella joukkoina vaan yksittäisinä eläiminä. Suuri määrä tunturisopuleita käyttää vaeltaessaan samoja reittejä, jolloin tuntuu kuin tunturisopulit vaeltaisivat yhtenäisenä joukkona. Tunturisopuli on hyvä uimari ja voi tyynellä säällä uida neljän kilometrin matkan, mutta tuulisella säällä tunturisopulit hukkuvat helposti ja tunturisopuleita voi löytyä rannalta kuolleena suuria määriä. Suurvaelluksen päätyttyä kaukaiset tunturisopulit kuolevat ja jäljelle jäävät vain tunturien lakien yksilöt. Aikaisemmin tunturisopulien kannanvaihtelua pidettiin muiden myyrien tavoin nelivuotisena, mutta uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tunturisopuleilla kannanvaihtelu ei ole yhtä säännöllistä. Suomessa viimeisin suuri tunturisopulivaellus oli 1970. </p>
<P align="justify"> Tunturisopulin vihollisia ovat linnuista piekana (kuva:kuvat/Kaikusalo/Piekanan_poik.jpg Piekanan poikanen)({{Artikkelilinkki|0856|haukat}}), tunturikihu (kuva:kuvat/Kaikusalo/Tkihu_lennossa.jpg Tunturikihu lennossa) ja tunturipöllö (kuva:kuvat/Kaikusalo/Tunturipollo.jpg Tunturipöllö) ({{Artikkelilinkki|0857|pöllöt}}). Nisäkkäistä tunturisopuleita saalistavat  {{Artikkelilinkki|0858|kettu}} (kuva:kuvat/Kaikusalo/Kettu.jpg Kettu), {{Artikkelilinkki|0861|naali}} (kuva:kuvat/Kaikusalo/Naali1.jpg Naali), kärppä ja lumikko ({{Artikkelilinkki|0859|näätäeläimet}}). Monien petojen lisääntyminen on selvästi rytmitetty tunturisopulien runsauteen ja esimerkiksi tunturipöllöä ei edes tavata alueelta jossa ei ole tunturisopuleita. </p>

Sopuli-sanan alkuperästä, etymologiasta: {{Artikkelilinkki|0828|Goddesáhpan (sopuli)}}

Lähdeluettelo: 
# Havas, P. & Sulkava, S. 1987. Suomen luonnon talvi. Kirjayhtymä, Helsinki. 
# Kangasniemi, K. 1984. Suomen eläimet. Osa 1: Nisäkkäät. Weilin+Göös, Espoo. 
# Stenseth, N. C. & Ims, R. A. 1993. The Biology of Lemmings. Linnean Society Series 15, Academic Press, London. 
# Turchin, P. & Oksanen, L. & Ekerholm, P. & Oksanen, T. & Henttonen, H 2000. Are lemmings prey or predators?. Nature 405: 562-565.
<BR>
<BR>	
{{Artikkelilinkki|20140806121750|Sisällysluettelo: Luonto}}<BR><BR>

|kirjoittaja=Tapio Gustafsson
|luokat=Luonto
}}