Ero sivun Sieidi versioiden välillä
Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
|kieli=suomi | |kieli=suomi | ||
|id=20140902150248 | |id=20140902150248 | ||
− | |artikkeliteksti=<P align="justify"> <i>Sieidi</i>, suom. <i>seita</i>, on tarkoittanut palvottua luonnonkohdetta, useimmiten palvoskiveä. <i>Sieidi</i>ksi voidaan ymmärtää myös esim. uhrilähde. Lisäksi erityisesti kala-apajille pystytettiin puisia <i>sieidi</i>-paaluja. Seitapaikoja tunnetaan kaikkialta saamelaisalueelta erittäin suuri määrä | + | |artikkeliteksti=<P align="justify"> <i>Sieidi</i>, suom. <i>seita</i>, on tarkoittanut palvottua luonnonkohdetta, useimmiten palvoskiveä. <i>Sieidi</i>ksi voidaan ymmärtää myös esim. uhrilähde. Lisäksi erityisesti kala-apajille pystytettiin puisia <i>sieidi</i>-paaluja. Seitapaikoja tunnetaan kaikkialta saamelaisalueelta erittäin suuri määrä.</p> |
+ | {{Kuvalinkki|pyhapai3.jpg|Seitapaikkoja Saamenmaalla. Seidat eritelty muodon mukaan.}} | ||
<P align="justify"><i>Sieidi</i> on lähes yleissaamelainen sana, joka tunnetaan myös itäsaamelaisten parissa. Tuntematon se on ainoastaan eteläisimmillä saamelailla ja kolttasaamelaisilla. Muita nimityksiä ovat olleet <i>storjunkare</i> (Ruotsin Lapissa), <i>šihtti</i> (inarinsaamelaiset) sekä <i>bassi</i> ('pyhä') tai myös "jumala", <i>jubmel</i> tai <i>ibmel</i> ({{Artikkelilinkki|1644|Samuel Rheen}}: <i>kiedke-jubmel</i>, 'kivijumala' ja <i>muorra-jubmel</i>, 'puujumala'). <i>Sieidi</i>-sanan etymologia on epäselvä. Sen on esitetty olevan samaa kantaa kuin saamelaisten perinteistä paikallisyhteisöä tarkoittava sana {{Artikkelilinkki|0741|<i>siida</i>}}. Tämä etymologia alleviivaa <i>sieidin</i> mahdin paikallisuutta. Sen on esitetty olevan myös skandinaavista perua: seidr tarkoitti muinaisskandinaavisen naispuolisen ekstaatikon tekemää ennustamista. Etymologia ei ole kovin vahva, koska <i>sieidi</i>-sana puuttuu eteläsaamelaisilta, mutta tunnetaan itäsaamelaisilla. Šihtti-sanan taas on arveltu olevan samaa kantaa kuin suomen <i>hiiden</i> (<i>hiisi</i>), joka on alun perin ollut suomalaisten pyhä lehto.</P> | <P align="justify"><i>Sieidi</i> on lähes yleissaamelainen sana, joka tunnetaan myös itäsaamelaisten parissa. Tuntematon se on ainoastaan eteläisimmillä saamelailla ja kolttasaamelaisilla. Muita nimityksiä ovat olleet <i>storjunkare</i> (Ruotsin Lapissa), <i>šihtti</i> (inarinsaamelaiset) sekä <i>bassi</i> ('pyhä') tai myös "jumala", <i>jubmel</i> tai <i>ibmel</i> ({{Artikkelilinkki|1644|Samuel Rheen}}: <i>kiedke-jubmel</i>, 'kivijumala' ja <i>muorra-jubmel</i>, 'puujumala'). <i>Sieidi</i>-sanan etymologia on epäselvä. Sen on esitetty olevan samaa kantaa kuin saamelaisten perinteistä paikallisyhteisöä tarkoittava sana {{Artikkelilinkki|0741|<i>siida</i>}}. Tämä etymologia alleviivaa <i>sieidin</i> mahdin paikallisuutta. Sen on esitetty olevan myös skandinaavista perua: seidr tarkoitti muinaisskandinaavisen naispuolisen ekstaatikon tekemää ennustamista. Etymologia ei ole kovin vahva, koska <i>sieidi</i>-sana puuttuu eteläsaamelaisilta, mutta tunnetaan itäsaamelaisilla. Šihtti-sanan taas on arveltu olevan samaa kantaa kuin suomen <i>hiiden</i> (<i>hiisi</i>), joka on alun perin ollut suomalaisten pyhä lehto.</P> | ||
<P align="justify"><i>Sieidit</i> lienevät olleet alunperin olleet nimenomaan elinkeinojen harjoitukseen liittyviä kultti- ja uhripaikkoja ({{Artikkelilinkki|1014|uhraaminen}}). <i>Sieidin</i> kautta vaikutti tarkemmin nimeämätön luonnonmahti, josta elinkeinonharjoitus ja ylipäätään menestys ja onni olivat riippuvaisia. Eräiden mainintojen mukaan <i>sieidin</i> henki saattoi näyttäytyä ihmis- tai eläinhahmoisena - näin kerrotaan tapahtuneen erityisesti <i>sieidin</i> hylkäämisen yhteydessä - mutta tämä ei ollut tavanomaista. Koska elatuksen hankkiminen kuului miehen elämänalueelle, oli <i>sieidi</i>-kultti naisilta suljettu. Järven rannalla tai itse järvessä oleva kivi antoi kalaa, jos sitä säännöllisesti voideltiin kalanrasvalla ja sille annettiin kalojen päät. Merenrannikon kalastajasaamelaisten kala-<i>sieidi</i> saattoi myös olla merkillisen muotoinen rantakallio (kuva). Yleensä tunturissa sijaitsevat kivi-<i>sieidit</i> takasivat peuranpyynnin tai poronhoidon menestyksen ja niille uhrattiin kokonaisia eläimiä tai niiden osia, tavallisimmin sarvia. Useimmiten tunturien <i>sieidit</i> ovat olleet maisemadominantteja, kauas näkyviä yksinäisiä kiviä ilman mitään muita silmiinpistäviä erityispiirteitä (kuva, kuva), mutta varsin usein kivi-<i>sieidista</i> saatetaan hahmottaa myös ihmiskasvot, tai koko kivi saattaa tavoitella eläimen hahmoa (kuva). Sieidinä saattoi toimia myös kokonainen kallioseinä, jos siinä näyttäytyivät jumalankasvot - kuten Saanatunturin rinteessä on laita - tai kokonainen saari, kuten Inarinjärven Ukonsaari.</p> | <P align="justify"><i>Sieidit</i> lienevät olleet alunperin olleet nimenomaan elinkeinojen harjoitukseen liittyviä kultti- ja uhripaikkoja ({{Artikkelilinkki|1014|uhraaminen}}). <i>Sieidin</i> kautta vaikutti tarkemmin nimeämätön luonnonmahti, josta elinkeinonharjoitus ja ylipäätään menestys ja onni olivat riippuvaisia. Eräiden mainintojen mukaan <i>sieidin</i> henki saattoi näyttäytyä ihmis- tai eläinhahmoisena - näin kerrotaan tapahtuneen erityisesti <i>sieidin</i> hylkäämisen yhteydessä - mutta tämä ei ollut tavanomaista. Koska elatuksen hankkiminen kuului miehen elämänalueelle, oli <i>sieidi</i>-kultti naisilta suljettu. Järven rannalla tai itse järvessä oleva kivi antoi kalaa, jos sitä säännöllisesti voideltiin kalanrasvalla ja sille annettiin kalojen päät. Merenrannikon kalastajasaamelaisten kala-<i>sieidi</i> saattoi myös olla merkillisen muotoinen rantakallio (kuva). Yleensä tunturissa sijaitsevat kivi-<i>sieidit</i> takasivat peuranpyynnin tai poronhoidon menestyksen ja niille uhrattiin kokonaisia eläimiä tai niiden osia, tavallisimmin sarvia. Useimmiten tunturien <i>sieidit</i> ovat olleet maisemadominantteja, kauas näkyviä yksinäisiä kiviä ilman mitään muita silmiinpistäviä erityispiirteitä (kuva, kuva), mutta varsin usein kivi-<i>sieidista</i> saatetaan hahmottaa myös ihmiskasvot, tai koko kivi saattaa tavoitella eläimen hahmoa (kuva). Sieidinä saattoi toimia myös kokonainen kallioseinä, jos siinä näyttäytyivät jumalankasvot - kuten Saanatunturin rinteessä on laita - tai kokonainen saari, kuten Inarinjärven Ukonsaari.</p> |
Versio 3. lokakuuta 2014 kello 11.28
,