https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&feed=atom&action=history Saamelaismääritelmä - Muutoshistoria 2024-03-29T12:44:23Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.22alpha https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=14158&oldid=prev Anu (27. joulukuuta 2021 kello 11.27) 2021-12-27T11:27:43Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 27. joulukuuta 2021 kello 11.27</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=0515</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=0515</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Norjan (1989), Ruotsin (1993) ja Suomen (1996) uusien saamelaiskäräjälakien <del class="diffchange diffchange-inline">({{Artikkelilinkki|05125|laki saamelaiskäräjistä}}) </del>myötä saamelaismääritelmä on vakiintunut käsite. Mainituissa kolmessa maassa saamelaisuus perustuu ensiksi itseidentifikaatioon eli siihen, pitääkö henkilö itseään saamelaisena, ja toiseksi kieleen. Kielen osaamista ei vaadita itse henkilöltä, vaan riittää ns. takautuva kielitaito. Venäjällä puolestaan kriteerinä on etninen syntyperä, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen synnyttyä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisten määrittely on tullut ajankohtaiseksi etnisten ja vähemmistöliikkeiden voimistuessa toisen maailmansodan jälkeen, jolloin on alkanut uudelleen arvioinnin aikakausi sekä ponnistelu oikeudesta omaan identiteettiin ja oman kulttuurin ja kielen säilyttämiseen ja kehittämiseen omassa etnisessä ryhmässään. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Ruotsissa 1970-luvulle asti saamelaisiksi laskettiin virallisesti vain poronhoitajasaamelaiset, joiden lukumääräksi arvioitiin 2500 henkilöä. Vasta 1975 saamelaiskomiteamietinnössä ei-poronhoitajasaamelaiset huomioidaan, ja heidän lukumääräkseen todetaan 12 930 henkilöä. Vuoden 1992 saamelaislaissa saamelaismääritelmä vakiintuu nykyisen kaltaiseksi ja Ruotsin saamelaisten nykyiseksi lukumääräksi arvioidaan 20 000, joista poronhoitajia noin 3000. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Norjassa ns. puolivirallinen saamelaismääritelmä perustui siihen, mitä Pohjoismaiden saamelaisneuvosto oli 1960-luvulla sopinut saamelaismääritelmästä, joka perustui kieleen (ks. jäljempänä). Saamelaisuus-käsitettä käytettiin lainsäädännössä ja muissa yhteyksissä sitä tarkemmin määrittelemättä. Näin toimittiin, kunnes saamelaiskäräjälaki tuli voimaan 1989. Eri arvioiden perusteella Norjassa on vähintään 40 000 saamelaista, vaikka saamelaisrekisterissä ja väestönlaskentojen mukaan heidän lukumääränsä on paljon vähäisempi. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Perusteellisimmat tutkimukset ja tilastoinnit saamelaisuudesta on tehty Suomessa, jo 1950-luvulta alkaen. Valtioneuvosto asetti 1949 saamelaisasiain komitean suunnittelemaan valtion toimenpiteitä; lappalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi taloudellisella ja sivistyksellisellä alalla. Mietinnössään komitea itse nimitti tutkittavaa kansanryhmää saamelaiseksi. Saadakseen käsityksen saamelaisväestön silloisesta tilanteesta komitea laati välittömiä tarpeitaan varten väestötilaston. Komitea totesi, että Suomessa saamelaismääritelmää ei voi liittää poronhoidon harjoittamiseen, sillä eteläisessä Lapissa, joka oli saamelaisaluetta vielä kaksi sataa vuotta sitten, on poronhoito omaksuttu yhdeksi elinkeinoksi. Tästä syystä komitea antoi, kuten se asian ilmaisi, &quot;käytännöllisessä elämässä kourantuntuvammalle seikalle, saamen kielen taidolle&quot;, ratkaisevan merkityksen. Komitea päätyi seuraavaan määritelmään: &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Norjan (1989), Ruotsin (1993) ja Suomen (1996) uusien saamelaiskäräjälakien myötä saamelaismääritelmä on vakiintunut käsite. Mainituissa kolmessa maassa saamelaisuus perustuu ensiksi itseidentifikaatioon eli siihen, pitääkö henkilö itseään saamelaisena, ja toiseksi kieleen. Kielen osaamista ei vaadita itse henkilöltä, vaan riittää ns. takautuva kielitaito. Venäjällä puolestaan kriteerinä on etninen syntyperä, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen synnyttyä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisten määrittely on tullut ajankohtaiseksi etnisten ja vähemmistöliikkeiden voimistuessa toisen maailmansodan jälkeen, jolloin on alkanut uudelleen arvioinnin aikakausi sekä ponnistelu oikeudesta omaan identiteettiin ja oman kulttuurin ja kielen säilyttämiseen ja kehittämiseen omassa etnisessä ryhmässään. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Ruotsissa 1970-luvulle asti saamelaisiksi laskettiin virallisesti vain poronhoitajasaamelaiset, joiden lukumääräksi arvioitiin 2500 henkilöä. Vasta 1975 saamelaiskomiteamietinnössä ei-poronhoitajasaamelaiset huomioidaan, ja heidän lukumääräkseen todetaan 12 930 henkilöä. Vuoden 1992 saamelaislaissa saamelaismääritelmä vakiintuu nykyisen kaltaiseksi ja Ruotsin saamelaisten nykyiseksi lukumääräksi arvioidaan 20 000, joista poronhoitajia noin 3000. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Norjassa ns. puolivirallinen saamelaismääritelmä perustui siihen, mitä Pohjoismaiden saamelaisneuvosto oli 1960-luvulla sopinut saamelaismääritelmästä, joka perustui kieleen (ks. jäljempänä). Saamelaisuus-käsitettä käytettiin lainsäädännössä ja muissa yhteyksissä sitä tarkemmin määrittelemättä. Näin toimittiin, kunnes saamelaiskäräjälaki tuli voimaan 1989. Eri arvioiden perusteella Norjassa on vähintään 40 000 saamelaista, vaikka saamelaisrekisterissä ja väestönlaskentojen mukaan heidän lukumääränsä on paljon vähäisempi. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Perusteellisimmat tutkimukset ja tilastoinnit saamelaisuudesta on tehty Suomessa, jo 1950-luvulta alkaen. Valtioneuvosto asetti 1949 saamelaisasiain komitean suunnittelemaan valtion toimenpiteitä; lappalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi taloudellisella ja sivistyksellisellä alalla. Mietinnössään komitea itse nimitti tutkittavaa kansanryhmää saamelaiseksi. Saadakseen käsityksen saamelaisväestön silloisesta tilanteesta komitea laati välittömiä tarpeitaan varten väestötilaston. Komitea totesi, että Suomessa saamelaismääritelmää ei voi liittää poronhoidon harjoittamiseen, sillä eteläisessä Lapissa, joka oli saamelaisaluetta vielä kaksi sataa vuotta sitten, on poronhoito omaksuttu yhdeksi elinkeinoksi. Tästä syystä komitea antoi, kuten se asian ilmaisi, &quot;käytännöllisessä elämässä kourantuntuvammalle seikalle, saamen kielen taidolle&quot;, ratkaisevan merkityksen. Komitea päätyi seuraavaan määritelmään: &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;i&gt;Saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka vanhempien tai toisen heistä kotikieli on tai on ollut saame ja joka, paitsi mikäli on kysymys pikku lapsesta tai mykästä, itsekin saamea tyydyttävästi puhuu.&lt;/i&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;i&gt;Saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka vanhempien tai toisen heistä kotikieli on tai on ollut saame ja joka, paitsi mikäli on kysymys pikku lapsesta tai mykästä, itsekin saamea tyydyttävästi puhuu.&lt;/i&gt; &#160;</div></td></tr> </table> Anu https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=13733&oldid=prev Anu (24. marraskuuta 2021 kello 09.36) 2021-11-24T09:36:57Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 24. marraskuuta 2021 kello 09.36</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 23:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 23:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|0521|saamelaiskäräjistä}} annetun lain saamelaismääritelmästä, ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta <del class="diffchange diffchange-inline">{{Artikkelilinkki|174</del>|kulttuuri-itsehallinto<del class="diffchange diffchange-inline">}}</del>. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|0521|saamelaiskäräjistä}} annetun lain saamelaismääritelmästä, ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta <ins class="diffchange diffchange-inline">[[Kulttuuri-itsehallinto</ins>|kulttuuri-itsehallinto<ins class="diffchange diffchange-inline">]]</ins>. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> </table> Anu https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=13362&oldid=prev Anu (9. marraskuuta 2021 kello 10.24) 2021-11-09T10:24:06Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 9. marraskuuta 2021 kello 10.24</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 23:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 23:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|0521|saamelaiskäräjistä}} annetun lain <del class="diffchange diffchange-inline">saamelaismääritelmä </del>ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta {{Artikkelilinkki|174|kulttuuri-itsehallinto}}. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|0521|saamelaiskäräjistä}} annetun lain <ins class="diffchange diffchange-inline">saamelaismääritelmästä, </ins>ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta {{Artikkelilinkki|174|kulttuuri-itsehallinto}}. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>::&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>::&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki <del class="diffchange diffchange-inline">aikaansai </del>vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-<del class="diffchange diffchange-inline">isään</del>, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|0530|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki <ins class="diffchange diffchange-inline">aikaan sai </ins>vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-<ins class="diffchange diffchange-inline">isän</ins>, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|0530|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Artikkelilinkki|20140716163602|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot}}&lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Artikkelilinkki|20140716163602|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot}}&lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Anu https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=13361&oldid=prev Anu (9. marraskuuta 2021 kello 10.14) 2021-11-09T10:14:26Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 9. marraskuuta 2021 kello 10.14</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=0515</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=0515</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Norjan (1989), Ruotsin (1993) ja Suomen (1996) uusien saamelaiskäräjälakien ({{Artikkelilinkki|05125|laki saamelaiskäräjistä}}) myötä saamelaismääritelmä on vakiintunut käsite. Mainituissa kolmessa maassa saamelaisuus perustuu ensiksi itseidentifikaatioon eli siihen, pitääkö henkilö itseään saamelaisena, ja toiseksi kieleen. Kielen osaamista ei vaadita itse henkilöltä, vaan riittää ns. takautuva kielitaito. Venäjällä puolestaan kriteerinä on etninen syntyperä, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen synnyttyä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisten määrittely on tullut ajankohtaiseksi etnisten ja vähemmistöliikkeiden voimistuessa toisen maailmansodan jälkeen, jolloin on alkanut uudelleen arvioinnin aikakausi sekä ponnistelu oikeudesta omaan identiteettiin ja oman kulttuurin ja kielen säilyttämiseen ja kehittämiseen omassa etnisessä ryhmässään. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Ruotsissa 1970-luvulle asti <del class="diffchange diffchange-inline">saamelaisiksilaskettiin </del>virallisesti vain poronhoitajasaamelaiset, joiden lukumääräksi arvioitiin 2500 henkilöä. Vasta 1975 saamelaiskomiteamietinnössä ei-poronhoitajasaamelaiset huomioidaan, ja heidän lukumääräkseen todetaan 12 930 henkilöä. Vuoden 1992 saamelaislaissa saamelaismääritelmä vakiintuu nykyisen kaltaiseksi ja Ruotsin saamelaisten nykyiseksi lukumääräksi arvioidaan 20 000, joista poronhoitajia noin 3000. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Norjassa ns. puolivirallinen saamelaismääritelmä perustui siihen, mitä Pohjoismaiden saamelaisneuvosto oli 1960-luvulla sopinut saamelaismääritelmästä, joka perustui kieleen (ks. jäljempänä). Saamelaisuus-käsitettä käytettiin lainsäädännössä ja muissa yhteyksissä sitä tarkemmin määrittelemättä. Näin toimittiin, kunnes saamelaiskäräjälaki tuli voimaan 1989. Eri arvioiden perusteella Norjassa on vähintään 40 000 saamelaista, vaikka saamelaisrekisterissä ja väestönlaskentojen mukaan heidän lukumääränsä on paljon vähäisempi. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Perusteellisimmat tutkimukset ja tilastoinnit saamelaisuudesta on tehty Suomessa, jo 1950-luvulta alkaen. Valtioneuvosto asetti 1949 saamelaisasiain komitean suunnittelemaan valtion toimenpiteitä; lappalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi taloudellisella ja sivistyksellisellä alalla. Mietinnössään komitea itse nimitti tutkittavaa kansanryhmää saamelaiseksi. Saadakseen käsityksen saamelaisväestön silloisesta tilanteesta komitea laati välittömiä tarpeitaan varten väestötilaston. Komitea totesi, että Suomessa saamelaismääritelmää ei voi liittää poronhoidon harjoittamiseen, sillä eteläisessä Lapissa, joka oli saamelaisaluetta vielä kaksi sataa vuotta sitten, on poronhoito omaksuttu yhdeksi elinkeinoksi. Tästä syystä komitea antoi, kuten se asian ilmaisi, &quot;käytännöllisessä elämässä kourantuntuvammalle seikalle, saamen kielen taidolle&quot;, ratkaisevan merkityksen. Komitea päätyi seuraavaan määritelmään: &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Norjan (1989), Ruotsin (1993) ja Suomen (1996) uusien saamelaiskäräjälakien ({{Artikkelilinkki|05125|laki saamelaiskäräjistä}}) myötä saamelaismääritelmä on vakiintunut käsite. Mainituissa kolmessa maassa saamelaisuus perustuu ensiksi itseidentifikaatioon eli siihen, pitääkö henkilö itseään saamelaisena, ja toiseksi kieleen. Kielen osaamista ei vaadita itse henkilöltä, vaan riittää ns. takautuva kielitaito. Venäjällä puolestaan kriteerinä on etninen syntyperä, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen synnyttyä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisten määrittely on tullut ajankohtaiseksi etnisten ja vähemmistöliikkeiden voimistuessa toisen maailmansodan jälkeen, jolloin on alkanut uudelleen arvioinnin aikakausi sekä ponnistelu oikeudesta omaan identiteettiin ja oman kulttuurin ja kielen säilyttämiseen ja kehittämiseen omassa etnisessä ryhmässään. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Ruotsissa 1970-luvulle asti <ins class="diffchange diffchange-inline">saamelaisiksi laskettiin </ins>virallisesti vain poronhoitajasaamelaiset, joiden lukumääräksi arvioitiin 2500 henkilöä. Vasta 1975 saamelaiskomiteamietinnössä ei-poronhoitajasaamelaiset huomioidaan, ja heidän lukumääräkseen todetaan 12 930 henkilöä. Vuoden 1992 saamelaislaissa saamelaismääritelmä vakiintuu nykyisen kaltaiseksi ja Ruotsin saamelaisten nykyiseksi lukumääräksi arvioidaan 20 000, joista poronhoitajia noin 3000. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Norjassa ns. puolivirallinen saamelaismääritelmä perustui siihen, mitä Pohjoismaiden saamelaisneuvosto oli 1960-luvulla sopinut saamelaismääritelmästä, joka perustui kieleen (ks. jäljempänä). Saamelaisuus-käsitettä käytettiin lainsäädännössä ja muissa yhteyksissä sitä tarkemmin määrittelemättä. Näin toimittiin, kunnes saamelaiskäräjälaki tuli voimaan 1989. Eri arvioiden perusteella Norjassa on vähintään 40 000 saamelaista, vaikka saamelaisrekisterissä ja väestönlaskentojen mukaan heidän lukumääränsä on paljon vähäisempi. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Perusteellisimmat tutkimukset ja tilastoinnit saamelaisuudesta on tehty Suomessa, jo 1950-luvulta alkaen. Valtioneuvosto asetti 1949 saamelaisasiain komitean suunnittelemaan valtion toimenpiteitä; lappalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi taloudellisella ja sivistyksellisellä alalla. Mietinnössään komitea itse nimitti tutkittavaa kansanryhmää saamelaiseksi. Saadakseen käsityksen saamelaisväestön silloisesta tilanteesta komitea laati välittömiä tarpeitaan varten väestötilaston. Komitea totesi, että Suomessa saamelaismääritelmää ei voi liittää poronhoidon harjoittamiseen, sillä eteläisessä Lapissa, joka oli saamelaisaluetta vielä kaksi sataa vuotta sitten, on poronhoito omaksuttu yhdeksi elinkeinoksi. Tästä syystä komitea antoi, kuten se asian ilmaisi, &quot;käytännöllisessä elämässä kourantuntuvammalle seikalle, saamen kielen taidolle&quot;, ratkaisevan merkityksen. Komitea päätyi seuraavaan määritelmään: &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;i&gt;Saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka vanhempien tai toisen heistä kotikieli on tai on ollut saame ja joka, paitsi mikäli on kysymys pikku lapsesta tai mykästä, itsekin saamea tyydyttävästi puhuu.&lt;/i&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;i&gt;Saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka vanhempien tai toisen heistä kotikieli on tai on ollut saame ja joka, paitsi mikäli on kysymys pikku lapsesta tai mykästä, itsekin saamea tyydyttävästi puhuu.&lt;/i&gt; &#160;</div></td></tr> </table> Anu https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=6797&oldid=prev Olli (7. elokuuta 2014 kello 09.41) 2014-08-07T09:41:30Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 7. elokuuta 2014 kello 09.41</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 36:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 36:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki aikaansai vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-isään, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|0530|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki aikaansai vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-isään, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|0530|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">{{Artikkelilinkki|20140716163602|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot}}&lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=5528&oldid=prev Olli (30. heinäkuuta 2014 kello 15.10) 2014-07-30T15:10:43Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 30. heinäkuuta 2014 kello 15.10</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 7:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 7:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;i&gt;Saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka vanhempien tai toisen heistä kotikieli on tai on ollut saame ja joka, paitsi mikäli on kysymys pikku lapsesta tai mykästä, itsekin saamea tyydyttävästi puhuu.&lt;/i&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;i&gt;Saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka vanhempien tai toisen heistä kotikieli on tai on ollut saame ja joka, paitsi mikäli on kysymys pikku lapsesta tai mykästä, itsekin saamea tyydyttävästi puhuu.&lt;/i&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Määritelmästään komitea totesi, että se on sikäli ahdas, että se sulkee pois ne saamen heimoa olevat henkilöt, jotka eivät puhu saamea tyydyttävästi. Komitean ehdottamaa saamelaislakia ei koskaan säädetty, eikä sen saamelaismääritelmää tästä syystä sisällytetty lainsäädäntöön. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; 1958 eräässä jäsenehdotuksessa Pohjoismaiden neuvostolle kehotettiin neuvostoa suosittelemaan hallituksille, että nämä pyrkisivät yhtenäistämään saamelaisia koskevat lainsäädäntönsä siltä osin, mitä tulee luonnonvarojen hyödyntämiseen. Jäsenehdotuksen johdosta Pohjoismaiden neuvosto pyysi asiassa lausunnon Pohjoismaiden saamelaisneuvostolta. Lausunnossaan {{Artikkelilinkki|<del class="diffchange diffchange-inline">204</del>|saamelaisneuvosto}} korosti mm. &lt;i&gt;yhteispohjoismaisen saamelaismääritelmän&lt;/i&gt; tarpeellisuutta. Saamelaisneuvoston mielestä silloinen saamelaislainsäädäntö oli puutteellinen siitä syystä, että se huomioi vain poronhoitajasaamelaiset, vaikka ainoastaan 17% saamelaisista harjoitti poronhoitoa. Lausunnon mukaan Pohjoismaiden saamelaisneuvosto oli sopinut seuraavasta kielellisestä saamelaismääritelmästä: &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Määritelmästään komitea totesi, että se on sikäli ahdas, että se sulkee pois ne saamen heimoa olevat henkilöt, jotka eivät puhu saamea tyydyttävästi. Komitean ehdottamaa saamelaislakia ei koskaan säädetty, eikä sen saamelaismääritelmää tästä syystä sisällytetty lainsäädäntöön. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; 1958 eräässä jäsenehdotuksessa Pohjoismaiden neuvostolle kehotettiin neuvostoa suosittelemaan hallituksille, että nämä pyrkisivät yhtenäistämään saamelaisia koskevat lainsäädäntönsä siltä osin, mitä tulee luonnonvarojen hyödyntämiseen. Jäsenehdotuksen johdosta Pohjoismaiden neuvosto pyysi asiassa lausunnon Pohjoismaiden saamelaisneuvostolta. Lausunnossaan {{Artikkelilinkki|<ins class="diffchange diffchange-inline">0583</ins>|saamelaisneuvosto}} korosti mm. &lt;i&gt;yhteispohjoismaisen saamelaismääritelmän&lt;/i&gt; tarpeellisuutta. Saamelaisneuvoston mielestä silloinen saamelaislainsäädäntö oli puutteellinen siitä syystä, että se huomioi vain poronhoitajasaamelaiset, vaikka ainoastaan 17% saamelaisista harjoitti poronhoitoa. Lausunnon mukaan Pohjoismaiden saamelaisneuvosto oli sopinut seuraavasta kielellisestä saamelaismääritelmästä: &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;i&gt;Saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka vanhemmat tai isovanhemmat tai ainakin yksi heistä puhuu tai on puhunut saamea kotikielenään.&lt;/i&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;i&gt;Saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka vanhemmat tai isovanhemmat tai ainakin yksi heistä puhuu tai on puhunut saamea kotikielenään.&lt;/i&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 23:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 23:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|<del class="diffchange diffchange-inline">80</del>|saamelaiskäräjistä}} annetun lain saamelaismääritelmä ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta {{Artikkelilinkki|174|kulttuuri-itsehallinto}}. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|<ins class="diffchange diffchange-inline">0521</ins>|saamelaiskäräjistä}} annetun lain saamelaismääritelmä ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta {{Artikkelilinkki|174|kulttuuri-itsehallinto}}. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=5527&oldid=prev Olli (30. heinäkuuta 2014 kello 15.09) 2014-07-30T15:09:06Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 30. heinäkuuta 2014 kello 15.09</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>::&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>::&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki aikaansai vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-isään, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|<del class="diffchange diffchange-inline">255</del>|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki aikaansai vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-isään, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|<ins class="diffchange diffchange-inline">0530</ins>|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=5526&oldid=prev Olli (30. heinäkuuta 2014 kello 15.07) 2014-07-30T15:07:25Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 30. heinäkuuta 2014 kello 15.07</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vaikka vuoden 1962 väestötutkimus ei sinänsä ottanut mitään kantaa siihen, miten saamelaisuus tulisi määritellä, perustuivat vuoden 1973 saamelaisvaltuuskunnasta annetun asetuksen (824/73) saamelaismääritelmä sekä vaaliluettelo mm. sen tietoihin. Vuoden 1973 asetus (1 § 2 mom.) määritteli saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa äänioikeutetun henkilön seuraavasti: &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vaikka vuoden 1962 väestötutkimus ei sinänsä ottanut mitään kantaa siihen, miten saamelaisuus tulisi määritellä, perustuivat vuoden 1973 saamelaisvaltuuskunnasta annetun asetuksen (824/73) saamelaismääritelmä sekä vaaliluettelo mm. sen tietoihin. Vuoden 1973 asetus (1 § 2 mom.) määritteli saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa äänioikeutetun henkilön seuraavasti: &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittaman väestölaskennan mukaan taikka muutoin todetaan oppineen saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittaman väestölaskennan mukaan taikka muutoin todetaan oppineen saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i<ins class="diffchange diffchange-inline">&gt;&lt;/P</ins>&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisvaltuuskunnasta annettiin uusi asetus 1990, jolloin sen saamelaismääritelmään lisättiin itseidentifikaatiovaatimus eli vaatimus siitä, että asianomainen pitää itseään saamelaisena. Samalla poistettiin viittaus vuoden 1962 väestötutkimukseen. Uusi saamelaismääritelmä kuului (1 § 2 mom.): &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisvaltuuskunnasta annettiin uusi asetus 1990, jolloin sen saamelaismääritelmään lisättiin itseidentifikaatiovaatimus eli vaatimus siitä, että asianomainen pitää itseään saamelaisena. Samalla poistettiin viittaus vuoden 1962 väestötutkimukseen. Uusi saamelaismääritelmä kuului (1 § 2 mom.): &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=5525&oldid=prev Olli (30. heinäkuuta 2014 kello 15.06) 2014-07-30T15:06:40Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 30. heinäkuuta 2014 kello 15.06</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 25:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 25:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|80|saamelaiskäräjistä}} annetun lain saamelaismääritelmä ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta {{Artikkelilinkki|174|kulttuuri-itsehallinto}}. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|80|saamelaiskäräjistä}} annetun lain saamelaismääritelmä ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta {{Artikkelilinkki|174|kulttuuri-itsehallinto}}. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">:</del>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;<del class="diffchange diffchange-inline">&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR</del>&gt;&lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:&lt;/i<del class="diffchange diffchange-inline">&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR</del>&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;<del class="diffchange diffchange-inline">&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR</del>&gt;&lt;i&gt;1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä; tai&lt;/i<del class="diffchange diffchange-inline">&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR</del>&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;<del class="diffchange diffchange-inline">&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR</del>&gt;&lt;i&gt;2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä-, tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka&lt;/i<del class="diffchange diffchange-inline">&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR</del>&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;<del class="diffchange diffchange-inline">&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR</del>&gt;&lt;i&gt;3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.&lt;/i<del class="diffchange diffchange-inline">&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR</del>&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki aikaansai vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-isään, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|255|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">::</ins>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">::</ins>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä; tai&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">::</ins>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä-, tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">::</ins>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki aikaansai vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-isään, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|255|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Saamelaism%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&diff=5524&oldid=prev Olli (30. heinäkuuta 2014 kello 15.04) 2014-07-30T15:04:46Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 30. heinäkuuta 2014 kello 15.04</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 15:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 15:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Henkilö on saamelainen, jos joko hän itse, hänen isänsä tai äitinsä tai joku hänen isovanhemmistaan on lapsena ensimmäisenä kielenään oppinut saamenkielen.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Henkilö on saamelainen, jos joko hän itse, hänen isänsä tai äitinsä tai joku hänen isovanhemmistaan on lapsena ensimmäisenä kielenään oppinut saamenkielen.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vaikka vuoden 1962 väestötutkimus ei sinänsä ottanut mitään kantaa siihen, miten saamelaisuus tulisi määritellä, perustuivat vuoden 1973 saamelaisvaltuuskunnasta annetun asetuksen (824/73) saamelaismääritelmä sekä vaaliluettelo mm. sen tietoihin. Vuoden 1973 asetus (1 § 2 mom.) määritteli saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa äänioikeutetun henkilön seuraavasti: &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;<del class="diffchange diffchange-inline">&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR</del>&gt;&lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittaman väestölaskennan mukaan taikka muutoin todetaan oppineen saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR&gt; </del>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisvaltuuskunnasta annettiin uusi asetus 1990, jolloin sen saamelaismääritelmään lisättiin itseidentifikaatiovaatimus eli vaatimus siitä, että asianomainen pitää itseään saamelaisena. Samalla poistettiin viittaus vuoden 1962 väestötutkimukseen. Uusi saamelaismääritelmä kuului (1 § 2 mom.): &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;<del class="diffchange diffchange-inline">&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR</del>&gt;&lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i<del class="diffchange diffchange-inline">&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR</del>&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|80|saamelaiskäräjistä}} annetun lain saamelaismääritelmä ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta {{Artikkelilinkki|174|kulttuuri-itsehallinto}}. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;<del class="diffchange diffchange-inline">&gt; &lt;DIR</del>&gt;&lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i<del class="diffchange diffchange-inline">&gt;&lt;/DIR</del>&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR&gt;&lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:&lt;/i&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR&gt;&lt;i&gt;1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä; tai&lt;/i&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR&gt;&lt;i&gt;2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä-, tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka&lt;/i&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR&gt;&lt;i&gt;3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.&lt;/i&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki aikaansai vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-isään, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|255|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vaikka vuoden 1962 väestötutkimus ei sinänsä ottanut mitään kantaa siihen, miten saamelaisuus tulisi määritellä, perustuivat vuoden 1973 saamelaisvaltuuskunnasta annetun asetuksen (824/73) saamelaismääritelmä sekä vaaliluettelo mm. sen tietoihin. Vuoden 1973 asetus (1 § 2 mom.) määritteli saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa äänioikeutetun henkilön seuraavasti: &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">:</ins>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittaman väestölaskennan mukaan taikka muutoin todetaan oppineen saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Saamelaisvaltuuskunnasta annettiin uusi asetus 1990, jolloin sen saamelaismääritelmään lisättiin itseidentifikaatiovaatimus eli vaatimus siitä, että asianomainen pitää itseään saamelaisena. Samalla poistettiin viittaus vuoden 1962 väestötutkimukseen. Uusi saamelaismääritelmä kuului (1 § 2 mom.): &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">:</ins>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.&lt;/i&gt; &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline"> </ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1990 asetuksen saamelaismääritelmä oli voimassa vuoden 1996 alkuun asti, jolloin sen korvasi {{Artikkelilinkki|80|saamelaiskäräjistä}} annetun lain saamelaismääritelmä ja jolloin saamelaismääritelmää laajennettiin koskemaan ns. verolappalaisia. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Suomen saamelaisilla on vuoden 1996 alusta {{Artikkelilinkki|174|kulttuuri-itsehallinto}}. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saa tarkemman sisältönsä saamelaiskäräjistä annetun lain kautta. Saamelaiskäräjälaki sisältää uudistetun ja laajennetun määritelmän siitä, kenellä on oikeus osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">::</ins>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;i&gt;3§ Saamelainen&lt;/i&gt; &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR&gt;&lt;i&gt;Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:&lt;/i&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR&gt;&lt;i&gt;1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä; tai&lt;/i&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR&gt;&lt;i&gt;2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä-, tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka&lt;/i&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; &lt;DIR&gt;&lt;DIR&gt;&lt;i&gt;3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.&lt;/i&gt;&lt;/DIR&gt;&lt;/DIR&gt; &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Jo valmisteluvaiheessaan laki oli saanut aikaan vastustusta, silloin lähinnä Suomen pohjoisosissa ei-saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki aikaansai vuosia kestäneen kiistelyn Suomen Lapissa ei-saamelaisten, lähinnä ns. Lappalaisperinneyhdistyksen ja saamelaisjärjestöjen välille. Ensiksi riideltiin itse lain tarpeellisuudesta ja toiseksi, lain voimaantulon jälkeen, voivatko ns. lapinkylien verolappalaisten jälkeläiset tulla hyväksytyksi saamelaisrekisteriin. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kiistely tuotti monia selvityksiä saamelaismäärittelystä sekä oikeusoppineiden että muiden taholta, muun muassa oikeusministeriö teetti parikin selvitystä (1996-1997): tutkija Kristian Myntin ja Vaasan hovioikeuden presidentin Erkki Rintalan selvitykset saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1999 syksyllä ensimmäiset vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Valituksissa pääkysymyksenä oli, että valittaja katsoi olevansa saamelainen ns. lappalaisperusteella saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän 2. momentin mukaan ja siten olevansa oikeutettu äänestämään syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Lähes kaikki valittajat nojasivat oikeutensa perustaksi esi-isään, joka oli viimeiseksi merkitty lappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan vuosien 1739 ja 1857 välillä. KHO hyväksyi lappalaisen esi-isän perusteella saamelaiseksi alle 1 % 656 hakijasta syksyllä 1999. Valituksia oli alunperin yli toistatuhatta. KHO:n perusteluna oli, että saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden peruste, joten lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Vuoden 1989 ILO:n yleissopimuksen ({{Artikkelilinkki|255|ILO:n alkuperäiskansoja ja heimoja itsenäisissä valtioissa koskeva kansainvälinen sopimus}}) nimenomaisena päämääränä on auttaa alkuperäiskansoja, joihin saamelaiset luetaan ainoana Pohjoismaissa, säilyttämään kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja elämäntyylinsä. ILO:n yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmän mukaan on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa pitää itseään alkuperäis- tai heimokansana. Itseidentifikaatio on siis olennainen, muttei määräävä peruste. &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Olli