Ero sivun Saamelaiskonferenssi versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(Näytettyjen versioiden välissä on 13 versiota, jotka ovat 2 eri käyttäjän tekemiä.)
Rivi 3: Rivi 3:
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|id=0580
 
|id=0580
|artikkeliteksti=<P align="justify">Saamelaiskonferenssi [[Tiedosto:13konferenssi.jpg|thumb|Saamelaiskonferenssi]] on saamelaisneuvoston korkein päättävä elin ja pidetään joka neljäs vuosi. Saamelaisneuvoston jäsenorganisaatiot Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa nimittävät 20 edustajaa ja Kuolan saamelaiset viisi edustajaa konferenssiin. Konferenssiin osallistuvien edustajien lukumäärä on yhteensä 65 (kuva). Konferenssi nimittää yhteensä 15 jäsentä saamelaisneuvostoon, viisi Norjasta, neljä Ruotsista ja Suomesta ja kaksi Venäjältä.</P>
+
|artikkeliteksti={{Kuvalinkki|13konferenssi.jpg|14. Saamelaiskonferenssi Lakselvissa Norjassa (1989)}}
<P align="justify">Konferenssissa käsitellään ja päätetään muun muassa saamelaisneuvoston ehdotukset ja käsitellään toimintakertomuksia. Konferenssissa on päätetty muun muassa saamen lipusta, kansallislaulusta ({{Artikkelilinkki|0514|kansallissymbolit}}) ja saamelaispoliittisista ohjelmista.</P>
+
<P align="justify"> Saamelaiskonferenssi on saamelaisneuvoston korkein päättävä elin ja pidetään joka neljäs vuosi. Saamelaisneuvoston jäsenorganisaatiot Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa nimittävät 20 edustajaa ja Kuolan saamelaiset viisi edustajaa konferenssiin. Konferenssiin osallistuvien edustajien lukumäärä on yhteensä 65. Konferenssi nimittää yhteensä 15 jäsentä saamelaisneuvostoon, viisi Norjasta, neljä Ruotsista ja Suomesta ja kaksi Venäjältä. {{Kuvalinkki|77saamelkonf8.jpg|Saamelaisten 8. konferenssi Snåsassa Norjassa (1974).}}</P>  
<P align="justify">Ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskonferenssi pidettiin Jokkmokissa 1953 ({{Artikkelilinkki|0583|saamelaisneuvosto}}), johon kutsuttiin yksittäisiä saamelaisia, järjestöjä ja laitoksia. Toisessa konferenssissa Kaarasjoella 1956 muodostettin Pohjoismaiden saamelaisneuvosto. Neuvoston tehtäväksi määrättiin huolehtia saamelaisten yhteisistä asioista. Saamelaisneuvoston jäseniksi valittiin perustajajärjestöjen ({{Artikkelilinkki|0511|Lapin sivistysseura}}, {{Artikkelilinkki|0593|Sami Ätnam}}, Oslo Sámi Searvi) edustajia. 1971 pidettiin seitsemäs saamelaiskonferenssi Jällivaarassa. Jällivaaran konferenssissa perustettiin uusi elin, Saamen kielilautakunta. Kielilautakunnan tehtäväksi annettiin suojella ja kehittää saamen kieltä ja toimia saamen kieltä koskevissa asioissa. Arjeplogin konferenssi 1978 hyväksyi pohjois- ja eteläsaamen kirjoitusjärjestelmät. Tromssan konferenssissa 1980 hyväksyttiin saamelaisten poliittinen ohjelma ja päätettiin ottaa käyttöön yhteinen pohjoismainen käsityömerkki Sámi Duodji. Åren saamelaiskonferenssissa 1986 päätettiin saamen lipusta (kuva, kuva) ja kansallislaulusta. Kansallislauluksi hyväksyttiin Isak Saban (Saba) kirjoittama Sámi Soga Lávlla. Helsingissä pidetyssä 15. konferenssissa määrättiin kansallispäiväksi helmikuun 6. päivä. Helsingin konferenssi oli historiallinen, sillä Venäjän saamelaiset, oman järjestönsä kautta, hyväksyttiin neuvoston viralliseksi jäseneksi (Kuolan saamelaisten poliittinen tilanne). Vuodesta 1994 myös Amerikan saamelaiset ovat osallistuneet tarkkailijoina konferenssiin. 1996 järjestettiin konferenssi Mursmankissa ja samalla vietettiin saamelaisneuvoston 50-vuotisjuhlallisuuksia. Murmanskissa päätettiin myös saamelaisneuvoston tehtävien, kuten kielilautakunnan siirtämisestä saamelaiskäräjille (saamelaiskäräjät). Saamelaisneuvoston asema saamelaispolitiikassa oli muutoksen kourissa uuden demokraattisemman saamelaiselimen aloitettua toimintansa Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa.</P>
+
<P align="justify"> Konferenssissa käsitellään ja päätetään muun muassa saamelaisneuvoston ehdotukset ja käsitellään toimintakertomuksia. Konferenssissa on päätetty muun muassa saamen lipusta, kansallislaulusta ({{Artikkelilinkki|0514|kansallissymbolit}}) ja saamelaispoliittisista ohjelmista. </P>  
kuvat/F_F/F_F1/13konferenssi.jpg 14. Saamelaiskonferenssi Lakselvissa Norjassa (1989).<BR>
+
<P align="justify"> Ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskonferenssi pidettiin Jokkmokissa 1953 ({{Artikkelilinkki|0583|saamelaisneuvosto}}), johon kutsuttiin yksittäisiä saamelaisia, järjestöjä ja laitoksia. Toisessa konferenssissa Kaarasjoella 1956 muodostettin Pohjoismaiden saamelaisneuvosto. Neuvoston tehtäväksi määrättiin huolehtia saamelaisten yhteisistä asioista. Saamelaisneuvoston jäseniksi valittiin perustajajärjestöjen ({{Artikkelilinkki|0511|Lapin sivistysseura}}, {{Artikkelilinkki|0593|Sami Ätnam}}, Oslo Sámi Searvi) edustajia. 1971 pidettiin seitsemäs saamelaiskonferenssi Jällivaarassa. Jällivaaran konferenssissa perustettiin uusi elin, {{Artikkelilinkki|0543|Saamen kielilautakunta}}. Kielilautakunnan tehtäväksi annettiin suojella ja kehittää saamen kieltä ja toimia saamen kieltä koskevissa asioissa. Arjeplogin konferenssi 1978 hyväksyi pohjois- ja eteläsaamen kirjoitusjärjestelmät. Tromssan konferenssissa 1980 hyväksyttiin saamelaisten poliittinen ohjelma ja päätettiin ottaa käyttöön yhteinen pohjoismainen käsityömerkki Sámi Duodji. Åren saamelaiskonferenssissa 1986 päätettiin saamen lipusta ja kansallislaulusta. Kansallislauluksi hyväksyttiin Isak Saban ({{Artikkelilinkki|1666|Saba}}) kirjoittama Sámi Soga Lávlla. {{Kuvalinkki|1.jpg|Taiteilija Rose-Marie Huuva esittelee uutta saamenlippua Saamelaiskonferenssissa Åressa (1986)}} {{Kuvalinkki|2.jpg|Saamenlippu nostetaan salkoon ensimmäistä kertaa 1986 Saamelaiskonferenssissa Åressa.}}</p>
kuvat/F_F/F_F2/77saamelkonf8.jpg Saamelaisten 8. konferenssi Snåsassa Norjassa (1974).<BR>
+
<P align="justify"> Helsingissä pidetyssä 15. konferenssissa määrättiin kansallispäiväksi helmikuun 6. päivä. Helsingin konferenssi oli historiallinen, sillä Venäjän saamelaiset, oman järjestönsä kautta, hyväksyttiin neuvoston viralliseksi jäseneksi ({{Artikkelilinkki|0542|Kuolan saamelaisten poliittinen tilanne}}). Vuodesta 1994 myös Amerikan saamelaiset ovat osallistuneet tarkkailijoina konferenssiin. 1996 järjestettiin konferenssi Mursmankissa ja samalla vietettiin saamelaisneuvoston 50-vuotisjuhlallisuuksia. Murmanskissa päätettiin myös saamelaisneuvoston tehtävien, kuten kielilautakunnan siirtämisestä saamelaiskäräjille ({{Artikkelilinkki|0521|saamelaiskäräjät}}). Saamelaisneuvoston asema saamelaispolitiikassa oli muutoksen kourissa uuden demokraattisemman saamelaiselimen aloitettua toimintansa Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. </P><BR><BR>
 +
{{Artikkelilinkki|20140716163602|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot}}<BR><BR>
 +
 
 
|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari
 
|kirjoittaja=Irja Seurujärvi-Kari
 
|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot
 
|luokat=Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot
 
}}
 
}}

Nykyinen versio 2. lokakuuta 2014 kello 09.50

Saamelaiskonferenssi

14. Saamelaiskonferenssi Lakselvissa Norjassa (1989)

Saamelaiskonferenssi on saamelaisneuvoston korkein päättävä elin ja pidetään joka neljäs vuosi. Saamelaisneuvoston jäsenorganisaatiot Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa nimittävät 20 edustajaa ja Kuolan saamelaiset viisi edustajaa konferenssiin. Konferenssiin osallistuvien edustajien lukumäärä on yhteensä 65. Konferenssi nimittää yhteensä 15 jäsentä saamelaisneuvostoon, viisi Norjasta, neljä Ruotsista ja Suomesta ja kaksi Venäjältä.

Saamelaisten 8. konferenssi Snåsassa Norjassa (1974).

Konferenssissa käsitellään ja päätetään muun muassa saamelaisneuvoston ehdotukset ja käsitellään toimintakertomuksia. Konferenssissa on päätetty muun muassa saamen lipusta, kansallislaulusta (kansallissymbolit) ja saamelaispoliittisista ohjelmista.

Ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskonferenssi pidettiin Jokkmokissa 1953 (saamelaisneuvosto), johon kutsuttiin yksittäisiä saamelaisia, järjestöjä ja laitoksia. Toisessa konferenssissa Kaarasjoella 1956 muodostettin Pohjoismaiden saamelaisneuvosto. Neuvoston tehtäväksi määrättiin huolehtia saamelaisten yhteisistä asioista. Saamelaisneuvoston jäseniksi valittiin perustajajärjestöjen (Lapin sivistysseura, Sami Ätnam, Oslo Sámi Searvi) edustajia. 1971 pidettiin seitsemäs saamelaiskonferenssi Jällivaarassa. Jällivaaran konferenssissa perustettiin uusi elin, Saamen kielilautakunta. Kielilautakunnan tehtäväksi annettiin suojella ja kehittää saamen kieltä ja toimia saamen kieltä koskevissa asioissa. Arjeplogin konferenssi 1978 hyväksyi pohjois- ja eteläsaamen kirjoitusjärjestelmät. Tromssan konferenssissa 1980 hyväksyttiin saamelaisten poliittinen ohjelma ja päätettiin ottaa käyttöön yhteinen pohjoismainen käsityömerkki Sámi Duodji. Åren saamelaiskonferenssissa 1986 päätettiin saamen lipusta ja kansallislaulusta. Kansallislauluksi hyväksyttiin Isak Saban (Saba) kirjoittama Sámi Soga Lávlla.

Taiteilija Rose-Marie Huuva esittelee uutta saamenlippua Saamelaiskonferenssissa Åressa (1986)
Saamenlippu nostetaan salkoon ensimmäistä kertaa 1986 Saamelaiskonferenssissa Åressa.

Helsingissä pidetyssä 15. konferenssissa määrättiin kansallispäiväksi helmikuun 6. päivä. Helsingin konferenssi oli historiallinen, sillä Venäjän saamelaiset, oman järjestönsä kautta, hyväksyttiin neuvoston viralliseksi jäseneksi (Kuolan saamelaisten poliittinen tilanne). Vuodesta 1994 myös Amerikan saamelaiset ovat osallistuneet tarkkailijoina konferenssiin. 1996 järjestettiin konferenssi Mursmankissa ja samalla vietettiin saamelaisneuvoston 50-vuotisjuhlallisuuksia. Murmanskissa päätettiin myös saamelaisneuvoston tehtävien, kuten kielilautakunnan siirtämisestä saamelaiskäräjille (saamelaiskäräjät). Saamelaisneuvoston asema saamelaispolitiikassa oli muutoksen kourissa uuden demokraattisemman saamelaiselimen aloitettua toimintansa Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa.



Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot

Irja Seurujärvi-Kari



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Saami Conference

14th Saami Conference in Lakselvi, Norway (1989).

The supreme is the highest decision-making organ of the Saami Council, the Saami Conference convenes every four years. The member organizations of the Saami Council in Sweden, Finland and Norway appoint twenty representatives each and the Saami of the Kola Peninsula five to make a total of 65 delegates. The Conference appoints fifteen members to the Saami Council, five from Norway, four each from Sweden and Finland and two from Russia.

8th Saami Conference in Snåsa, Norway (1974)

The Saami Conference deals with and decides on proposals made by the Saami Council, and it approves reports. It has ratified the Saami flag, the Saami national anthem (Saami national symbols) and various policy agendas.

The First Saami Conference, to which individual Saamis, organizations and institutions were invited, was held in Jokkmokk in 1953 (Saami Council). The Second Saami Conference in Karasjok in 1956 established the Nordic Saami Council, the mandate of which was to take care of common Saami interests. Representatives of the founding organizations (The Lapp Cultural Association, Sámi Ätnam, Oslo Sámi Searvi, were elected to the Council. In 1971, the Seventh Saami Conference was held in Gällivare, where a new organ was established: the Saami Language Board, which was given the task of safeguarding and developing the Saami languages and dealing with matters concerning them. The Arjeplog Conference in 1978 ratified the orthographies for North and South Saami, while the Tromsø Conference of 1983 approved a Saami political agenda and decided on the adoption of a joint Nordic handicrafts trademark Sámi Duodji. The Åre Conference in 1986 approved the Saami national flag and the Saami national anthem, Isak Saba's Sámi Soga Lávlla [Song of the Saami Clan].

Rose-Marie Huuva presenting the new Saami flag at the 1986 Saami Conference in Åre, Sweden.
The Saami flag is raised for the first time at 1986 Saami Conference in Åre.

In the Fifteenth Conference in Helsinki, the 6th February was officially made the Saami National Day. The Helsinki Conference was a historic event in that the Russian Saamis were admitted through their own association as official members of the Council (Kola Saamis: the political situation). Since 1994, Saamis from America have also participated in the Conferences as observers. In 1996, the Saami Conference was held in Murmansk, and the Fiftieth Anniversary of the Saami Council was celebrated there. The Murmansk Conference also decided on the transfer of the functions of the Saami Language Board to the Saami Parliaments. The position of the Saami Conference itself became increasingly precarious as these new, more democratic, organs were established in Norway, Finland and Sweden.

Irja Seurujärvi-Kari



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den

,