Ero sivun Ravila, Paavo versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
Rivi 3: Rivi 3:
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|id=1620
 
|id=1620
|artikkeliteksti=<P align="justify">Paavo Ravila (1902-–1974)<BR>Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, akateemikko</P>
+
|artikkeliteksti=<P align="justify">Paavo Ravila (1902-1974)<BR>Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, akateemikko</P>
 
<P align="justify">Paavo Ravila vaikutti laajasti suomalaisessa yliopistoelämässä paitsi suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana myös Helsingin ja Turun yliopiston ylimmissä hallintoelimissä, dekaanina (Helsinki, Turku), rehtorina ja kanslerina (Helsinki). Hän oli myös Suomen Akatemian jäsen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran pitkäaikainen esimies. Hän uudisti suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusmenetelmiä ja avasi kokonaan uusia tutkimusaloja suomensukuisten kielten alalla. Ravila keräsi kieliaineistoa {{Artikkelilinkki|15244|Petsamon}} saamelaisten parissa 1920-30-lukujen taitteessa ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1932 Maattivuonon saamelaismurteen kvantiteettisuhteita käsittelevällä tutkimuksella. Vuonna 1935 hän julkaisi artikkelin saamen kielen asemasta suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa, jossa hän pätevin perustein liitti saamen kielen läheisesti itämerensuomalaisten kielten yhteyteen ja vakiinnutti käsityksen »{{Artikkelilinkki|0142|varhaiskantasuomesta}}», suomalais-saamelaisesta kantakielestä, jota vasta 1990-luvulla on jossain määrin kritisoitu. Hän on myös julkaissut keräämiään kielennäytteitä tekstikokoelmina. Myöhemmässä julkaisutoiminnassaan Ravila keskittyi laajemmin suomalais-ugrilaisen kielikunnan historiallisen muoto- ja lauseopin kysymyksiin, ja saamen kielen tutkimus jäi vähemmälle huomiolle.</P><BR>
 
<P align="justify">Paavo Ravila vaikutti laajasti suomalaisessa yliopistoelämässä paitsi suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana myös Helsingin ja Turun yliopiston ylimmissä hallintoelimissä, dekaanina (Helsinki, Turku), rehtorina ja kanslerina (Helsinki). Hän oli myös Suomen Akatemian jäsen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran pitkäaikainen esimies. Hän uudisti suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusmenetelmiä ja avasi kokonaan uusia tutkimusaloja suomensukuisten kielten alalla. Ravila keräsi kieliaineistoa {{Artikkelilinkki|15244|Petsamon}} saamelaisten parissa 1920-30-lukujen taitteessa ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1932 Maattivuonon saamelaismurteen kvantiteettisuhteita käsittelevällä tutkimuksella. Vuonna 1935 hän julkaisi artikkelin saamen kielen asemasta suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa, jossa hän pätevin perustein liitti saamen kielen läheisesti itämerensuomalaisten kielten yhteyteen ja vakiinnutti käsityksen »{{Artikkelilinkki|0142|varhaiskantasuomesta}}», suomalais-saamelaisesta kantakielestä, jota vasta 1990-luvulla on jossain määrin kritisoitu. Hän on myös julkaissut keräämiään kielennäytteitä tekstikokoelmina. Myöhemmässä julkaisutoiminnassaan Ravila keskittyi laajemmin suomalais-ugrilaisen kielikunnan historiallisen muoto- ja lauseopin kysymyksiin, ja saamen kielen tutkimus jäi vähemmälle huomiolle.</P><BR>
 
{{Artikkelilinkki|20140806093720|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit}}<BR><BR>
 
{{Artikkelilinkki|20140806093720|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit}}<BR><BR>
 
 
|kirjoittaja=Ulla-Maija Kulonen
 
|kirjoittaja=Ulla-Maija Kulonen
 
|luokat=Biografiset artikkelit
 
|luokat=Biografiset artikkelit
 
}}
 
}}

Nykyinen versio 25. marraskuuta 2021 kello 08.17

Ravila, Paavo

Paavo Ravila (1902-1974)
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, akateemikko

Paavo Ravila vaikutti laajasti suomalaisessa yliopistoelämässä paitsi suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana myös Helsingin ja Turun yliopiston ylimmissä hallintoelimissä, dekaanina (Helsinki, Turku), rehtorina ja kanslerina (Helsinki). Hän oli myös Suomen Akatemian jäsen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran pitkäaikainen esimies. Hän uudisti suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusmenetelmiä ja avasi kokonaan uusia tutkimusaloja suomensukuisten kielten alalla. Ravila keräsi kieliaineistoa Petsamon saamelaisten parissa 1920-30-lukujen taitteessa ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1932 Maattivuonon saamelaismurteen kvantiteettisuhteita käsittelevällä tutkimuksella. Vuonna 1935 hän julkaisi artikkelin saamen kielen asemasta suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa, jossa hän pätevin perustein liitti saamen kielen läheisesti itämerensuomalaisten kielten yhteyteen ja vakiinnutti käsityksen »varhaiskantasuomesta», suomalais-saamelaisesta kantakielestä, jota vasta 1990-luvulla on jossain määrin kritisoitu. Hän on myös julkaissut keräämiään kielennäytteitä tekstikokoelmina. Myöhemmässä julkaisutoiminnassaan Ravila keskittyi laajemmin suomalais-ugrilaisen kielikunnan historiallisen muoto- ja lauseopin kysymyksiin, ja saamen kielen tutkimus jäi vähemmälle huomiolle.


Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit

Ulla-Maija Kulonen



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Paavo Ravila (engl. ver.)

Paavo Ravila (1902-1974).
Look the Finnish tab.



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den