Ráidu (raito)

{{Artikkeli |sivun nimi=Ráidu (raito) |kieli=suomi |id=0737

|artikkeliteksti=

Poro on ollut saamelaisten pääasiallisin kulkuväline talvisin etenkin, jos mukana on täytynyt kuljettaa myös tavaroita. Useita poroja on voitu silloin sitoa toisiinsa peräkkäin siten, että jäljessä kulkevan poron hihna on sidottu edellä käyvän ahkioon. Näin muodostuvaa porojonoa ahkioineen kutsutaan pohjoissaamessa nimellä ráidu, raito. Täydessä raidossa on 10 12 ahkiota. Viimeisenä on ahkiotta poro tai pari, joiden tehtävänä on pidätellä edellä kulkevia ahkioita kasautumasta mäissä liian lähelle toisiaan.

Pohjoissaamen sanalla ráidu on pororaitoa tarkoittava vastine myös muissa saamelaiskielissä. Ainakin pohjois- ja luulajansaamessa sana merkitsee lisäksi muunkinlaista jonoa tai riviä taikka sarjaa peräkkäisiä esineitä tai tapahtumia.

Ráidu kuuluu saamelaiskielten skandinaavisiin lainoihin. Se lienee lainattu kieleen jo kantaskandinaavisesta kielimuodosta. Lähtökohdaksi on esitetty pariakin kantaskandinaavista muotoa. Toinen näistä on *raid*o* (josta on peräisin mm. muinaisnorjan rei? 'matkanteko, matka, ratsastus'), joka on johdos verbistä *ri*d*an ja jonka jatkaja on esimerkiksi nykyruotsin rida 'ratsastaa'. Toinen mahdollinen lähtökohta on *skrai?o*, josta johtuu esimerkiksi nykyruotsin verbi skrida 'kulkea, astella'. Samaa lähtöä on myös ruotsin Yläkainuun murteen vanha sana skraj, joka on merkitykseltään täysin identtinen pohjoissaamen ráidu-sanan kanssa.

Saamelaiskielistä ráidu vastineineen on lainautunut edelleen naapurikieliin ruotsiin, norjaan, suomeen, karjalaan ja venäjään, jonne se on voinut kulkeutua myös karjalan välityksellä.

[[Tiedosto:p> |thumb|600px|{{{2}}}]]