Ero sivun Luohti (joiku) versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
Rivi 5: Rivi 5:
 
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Sana <i>luohti</i> '(ihmiselle jne. omistettu) joiku' tunnetaan vain pohjoissaamesta; luulajansaamessa (ja siitä länteen) samassa merkityksessä käytetään sanaa <i>vuolle</i> (samaa sanuetta kuin pohjoissaamen <i>vuolludit</i> 'ylpeillä'; suomen sanan <i>vala</i> vastine), inarinsaamessa (ja siitä itään) taas sanaa <i>livđe</i> (samaa sanuetta kuin pohjoissaamen <i>livdet</i> 'hyräillä, joikailla', skandinaavinen laina). Vuodelta 1768 peräisin olevasssa Knut Leemin sanakirjassa sanalle <i>luohti</i> annetaan myös merkitys 'taikauskoisten saamelaisten laulu, jonka uskottiin karkottavan susia' ja turjansaamesta on merkitty muistiin tätä muistuttava sana, jonka merkitys on 'uhri; saamelaisten pakanallinen uskonto' (turjansaamen sanaa vastaisi kylläkin pohjoissaamessa asu <i>*luohtti</i>). </p> <P align="justify"> Sekä pohjoissaamen että turjansaamen sanoja on verrattu yhtäältä suomen sanaan <i>luote</i> 'loitsuruno; juoni; moite' ja toisaalta muinaisnorjan sanoihin <i>blót</i> 'pakanallinen uhri(juhla); epäjumala', <i>blóta</i> 'uhrata'. Yleisen käsityksen mukaan sekä saamen että suomen sanat ovat lainaa tästä skandinaavisesta sanueesta; mahdollista lienee myös, että kyse on useista erilähtöisistä mutta toisiinsa myöhemmin vaikuttaneista sanueista. </p>
 
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Sana <i>luohti</i> '(ihmiselle jne. omistettu) joiku' tunnetaan vain pohjoissaamesta; luulajansaamessa (ja siitä länteen) samassa merkityksessä käytetään sanaa <i>vuolle</i> (samaa sanuetta kuin pohjoissaamen <i>vuolludit</i> 'ylpeillä'; suomen sanan <i>vala</i> vastine), inarinsaamessa (ja siitä itään) taas sanaa <i>livđe</i> (samaa sanuetta kuin pohjoissaamen <i>livdet</i> 'hyräillä, joikailla', skandinaavinen laina). Vuodelta 1768 peräisin olevasssa Knut Leemin sanakirjassa sanalle <i>luohti</i> annetaan myös merkitys 'taikauskoisten saamelaisten laulu, jonka uskottiin karkottavan susia' ja turjansaamesta on merkitty muistiin tätä muistuttava sana, jonka merkitys on 'uhri; saamelaisten pakanallinen uskonto' (turjansaamen sanaa vastaisi kylläkin pohjoissaamessa asu <i>*luohtti</i>). </p> <P align="justify"> Sekä pohjoissaamen että turjansaamen sanoja on verrattu yhtäältä suomen sanaan <i>luote</i> 'loitsuruno; juoni; moite' ja toisaalta muinaisnorjan sanoihin <i>blót</i> 'pakanallinen uhri(juhla); epäjumala', <i>blóta</i> 'uhrata'. Yleisen käsityksen mukaan sekä saamen että suomen sanat ovat lainaa tästä skandinaavisesta sanueesta; mahdollista lienee myös, että kyse on useista erilähtöisistä mutta toisiinsa myöhemmin vaikuttaneista sanueista. </p>
 
Katso myös {{Artikkelilinkki|1076|Juoigat (joikua)}}<BR><BR>
 
Katso myös {{Artikkelilinkki|1076|Juoigat (joikua)}}<BR><BR>
{{Artikkelilinkki|20140806094530|Sisällysluettelo: Etymologia}} <BR> <BR>
+
{{Artikkelilinkki|20140806094530| Sisällysluettelo: Etymologia}} <BR> <BR>
 
{{Artikkelilinkki|20140806122035| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore}}<BR><BR>
 
{{Artikkelilinkki|20140806122035| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore}}<BR><BR>
  

Nykyinen versio 16. maaliskuuta 2019 kello 15.56

Luohti (joiku)

Sana luohti '(ihmiselle jne. omistettu) joiku' tunnetaan vain pohjoissaamesta; luulajansaamessa (ja siitä länteen) samassa merkityksessä käytetään sanaa vuolle (samaa sanuetta kuin pohjoissaamen vuolludit 'ylpeillä'; suomen sanan vala vastine), inarinsaamessa (ja siitä itään) taas sanaa livđe (samaa sanuetta kuin pohjoissaamen livdet 'hyräillä, joikailla', skandinaavinen laina). Vuodelta 1768 peräisin olevasssa Knut Leemin sanakirjassa sanalle luohti annetaan myös merkitys 'taikauskoisten saamelaisten laulu, jonka uskottiin karkottavan susia' ja turjansaamesta on merkitty muistiin tätä muistuttava sana, jonka merkitys on 'uhri; saamelaisten pakanallinen uskonto' (turjansaamen sanaa vastaisi kylläkin pohjoissaamessa asu *luohtti).

Sekä pohjoissaamen että turjansaamen sanoja on verrattu yhtäältä suomen sanaan luote 'loitsuruno; juoni; moite' ja toisaalta muinaisnorjan sanoihin blót 'pakanallinen uhri(juhla); epäjumala', blóta 'uhrata'. Yleisen käsityksen mukaan sekä saamen että suomen sanat ovat lainaa tästä skandinaavisesta sanueesta; mahdollista lienee myös, että kyse on useista erilähtöisistä mutta toisiinsa myöhemmin vaikuttaneista sanueista.

Katso myös Juoigat (joikua)

Sisällysluettelo: Etymologia

Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore

- Eino Koponen KOTUS



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Luohti

The word luohti a chant (dedicated to someone or something) is found only in North Saami; In Lule Saami and dialects further west the word used in the same meaning is vuolle (which belongs to the same word family as the North Saami vuolludit to boast, vaunt and is related to the Finnish vala oath ). In Inari Saami and other eastern Saami languages the corresponding word is livðe (a Scandinavian loan word of the same word family as the North Saami livdet to hum, chant ). Knut Leem s dictionary of 1768 also gives luohti the meaning: a song of the superstitious Saamis that was believed to repel wolves . And in Ter Saami a similar word is recorded as meaning a victim; the pagan religion of the Saamis. The Ter Saami word would correspond to a North Saami form *luohtti.

Both the North Saami and the Ter Saami words have been compared on the one hand to the Finnish word luote incantation and on the other to the Old Norwegian words blot a pagan victim or sacrifice; an idol and blóta to sacrifice . The general view is that both the Saami and the Finnish words are borrowings from this Scandinavian word family; it is also quite possible that several words of different origins later influenced one another.

- Eino Koponen KOTUS



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den

,,