Liikutukset

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Versio hetkellä 18. elokuuta 2014 kello 06.52 – tehnyt Olli (keskustelu | muokkaukset)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Liikutukset

"Liikutuksilla", saam. "lihkadusat", tarkoitetaan lestadiolaisuudessa esiintyviä voimakkaita tunnepurkauksia, jotka liittyvät hengellisiin kokemuksiin, erityisesti vahvoihin armonkokemuksiin. Liikutuksille ovat ominaisia usein itkunsekaiset äännähdykset ja huudahtelut - mistä juontuu lestadiolaisten pilkkanimi "hihhulit" - sekä tahdosta riippumattomat liikkeet, jopa tanssahtelu. Erityisesti liikkeen alkuvaiheissa ne esiintyivät voimakkaina ja niillä oli vähintään puoliekstaattinen luonne. Myös täydellistä tajunnan menetystä ja tajuttomuuden aikana saatuja ilmestyksiä esiintyi liikkeen alkuaikoina. Kysymyksessä ovat samantapaiset ilmiöt, joita vielä vahvempina esiintyi lestadiolaisuutta edeltäneissä Pohjoiskalotin kansanherätyksissä, erityisesti Čuorvut-liikkeessä ja Viklundin herätyksessä. Lestadiolaisuudessa ensimmäiset liikutuksiin joutuneet liikkeen kannattajat olivat saamelaisia. Pohjoisen ekstaattisia ilmiöitä tutkineen Guttorm Gjessingin mukaan liikutukset ovat olleet ratkaisevasti tavallisempia saamelaisten, nimenomaan saamelaisnaisten, kuin suomalaisten tai varsinkaan skandinaavien parissa. Skandinaavisilla lestadiolaisilla niitä ei Gjessingin mukaan tavata juuri lainkaan. Ilmiö on tutkimuskirjallisuudessa usein liitetty ns. arktiseen hysteriaan. Selitys ei kuitenkaan ole kovin vakuuttava, koska samantapaisia hurmoksellisia ilmiöitä on esiintynyt myös esim. Etelä-Suomen herätysten yhteydessä, ja horrossaarnaajia on tavattu kaikkialla Suomessa. Ekstaattinen uskonnollisuus ei lisäksi millään muotoa ole pelkästään pohjoisen oloille tyypillinen ilmiö. Vaikka hurmoksellisia ilmiöitä ei esiinny pelkästään saamelaisten parissa, voidaan kuitenkin olettaa shamanististen kokemusten vuosituhantisen tradition saattaneen madaltaa kynnystä myös kristillisten hurmostilojen kokemiseen. Naisten vahvempi osuus lestadiolaisten liikutusten kokemisessa voidaan uskontososiologisesti selittää sen naisille antamalla uskonnollisella vaikutusmahdollisuudella muutoin patriarkaalisessa kristillisessä kulttuurissa.


Sisällysluettelo: Kristinusko ja kirkko

Risto Pulkkinen



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

The Laestadian "movements"

Lihkadusat ( Movements ). This word is used to describe the powerful emotional physical demonstrations experienced in Laestadianism; they were associated with spiritual experiences, especially strong sensations of grace. They were characterized by wails and cries, involuntary gesticulations and even dancing. Particularly in the early stages of the Laestadianism, they were extremely powerful, and they had at least a semi-ecstatic character. There were also occurrences in the early phase of the movement of complete loss of consciousness and of visions experienced during unconsciousness. These were similar phenomena to those which had appeared even more strongly in earlier revivalist movements in Lapland, most particularly the Čuorvut movement and the Viklundist revival. The first Laestadians to experience these states were Saamis. According to Guttorm Gjessing, who studied ecstatic phenomena in the north, these states were distinctly more common among the Saami, particularly Saami women, than among Finns. They were even less common in Swedish and Norwegian Laestadians, among whom they were hardly found at all. In the research literature, this phenomenon has often been linked to the concept of Arctic hysteria . This does not, however, offer a very convincing explanation because similar ecstatic phenomena have been found in conjunction with religious revivals in southern Finland, for example, and ecstatic preachers have been observed all over Finland. Nor is ecstatic religion by any means a phenomenon exclusive to the North. Even so, although ecstatic phenomena are not unique to the Saami, one can nevertheless assume that the millennial tradition of shamanism lowered their threshold for experiencing Christian ecstasies as well. The higher proportion of women who experienced the lihkadusat in the Laestadian movement can be explained from the point of view of the sociology of religion by the religious influence that it gave women in an otherwise patriarchal Christian culture.

Risto Pulkkinen



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den