https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuukaudet&feed=atom&action=history Kuukaudet - Muutoshistoria 2024-03-28T12:33:03Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.22alpha https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuukaudet&diff=13275&oldid=prev Anu (8. marraskuuta 2021 kello 10.06) 2021-11-08T10:06:28Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 8. marraskuuta 2021 kello 10.06</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;mánnočalbmi&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|20140515105810|aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, <del class="diffchange diffchange-inline">kuin </del>&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;pââˊzzmänn&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;jõnnpââˊzzmään&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;täˊlvvmään&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;nuˊbbmään&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;pâˊzzlâšttammään&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;vuõrčosmään&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;vueˊssmään&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;ǩiđđmään&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;ǩieˊssmään&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;čušškmaann&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;sueiˊnnmään&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;šnjilži&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;šnjilžámánnu&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;čõhččmään&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt;&lt;BR&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;mánnočalbmi&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|20140515105810|aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, <ins class="diffchange diffchange-inline">kuten </ins>&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;pââˊzzmänn&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;jõnnpââˊzzmään&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;täˊlvvmään&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;nuˊbbmään&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;pâˊzzlâšttammään&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;vuõrčosmään&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;vueˊssmään&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;ǩiđđmään&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;ǩieˊssmään&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;čušškmaann&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;sueiˊnnmään&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;šnjilži&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;šnjilžámánnu&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;čõhččmään&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt;&lt;BR&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Artikkelilinkki|20140806123610| Sisällysluettelo: Tapakulttuuri ja kansanluonne}}&lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>{{Artikkelilinkki|20140806123610| Sisällysluettelo: Tapakulttuuri ja kansanluonne}}&lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Jelena Porsanger</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Jelena Porsanger</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Anu https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuukaudet&diff=8370&oldid=prev Olli (20. elokuuta 2014 kello 12.48) 2014-08-20T12:48:34Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 20. elokuuta 2014 kello 12.48</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;mánnočalbmi&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|20140515105810|aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuin &lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;pââˊzzmänn&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;jõnnpââˊzzmään&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;täˊlvvmään&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;nuˊbbmään&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;pâˊzzlâšttammään&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;vuõrčosmään&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;vueˊssmään&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;ǩiđđmään&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;ǩieˊssmään&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;čušškmaann&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;sueiˊnnmään&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;šnjilži&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;šnjilžámánnu&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;čõhččmään&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;mánnočalbmi&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|20140515105810|aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuin &lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;pââˊzzmänn&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;jõnnpââˊzzmään&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;täˊlvvmään&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;nuˊbbmään&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;pâˊzzlâšttammään&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;vuõrčosmään&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;vueˊssmään&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;ǩiđđmään&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;ǩieˊssmään&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;čušškmaann&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;sueiˊnnmään&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;šnjilži&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;šnjilžámánnu&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;čõhččmään&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;BR&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">{{Artikkelilinkki|20140806123610| Sisällysluettelo: Tapakulttuuri ja kansanluonne}}&lt;BR&gt;&lt;BR&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Jelena Porsanger</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Jelena Porsanger</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuukaudet&diff=4634&oldid=prev Olli (18. heinäkuuta 2014 kello 10.49) 2014-07-18T10:49:51Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 18. heinäkuuta 2014 kello 10.49</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;mánnočalbmi&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|<del class="diffchange diffchange-inline">184</del>| aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuin &lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;pââˊzzmänn&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;jõnnpââˊzzmään&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;täˊlvvmään&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;nuˊbbmään&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;pâˊzzlâšttammään&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;vuõrčosmään&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;vueˊssmään&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;ǩiđđmään&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;ǩieˊssmään&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;čušškmaann&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;sueiˊnnmään&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;šnjilži&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;šnjilžámánnu&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;čõhččmään&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;mánnočalbmi&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|<ins class="diffchange diffchange-inline">20140515105810</ins>|aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuin &lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;pââˊzzmänn&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;jõnnpââˊzzmään&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;täˊlvvmään&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;nuˊbbmään&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;pâˊzzlâšttammään&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;vuõrčosmään&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;vueˊssmään&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;ǩiđđmään&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;ǩieˊssmään&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;čušškmaann&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;sueiˊnnmään&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;šnjilži&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;šnjilžámánnu&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;čõhččmään&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;čakčamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Jelena Porsanger</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Jelena Porsanger</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuukaudet&diff=4633&oldid=prev Olli (18. heinäkuuta 2014 kello 10.48) 2014-07-18T10:48:59Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 18. heinäkuuta 2014 kello 10.48</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;mánnočalbmi&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|184| aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuin &lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;pââˊzzmänn&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;jõnnpââˊzzmään&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;täˊlvvmään&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;nuˊbbmään&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;pâˊzzlâšttammään&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;vuõrčosmään&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;vueˊssmään&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;ǩiđđmään&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;ǩieˊssmään&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">c*us*s*kmaann</del>&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;sueiˊnnmään&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">s*njilz*i</del>&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">s*njilz*ámánnu</del>&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">c*akc*amánnu</del>&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">c*õhc*c*mään</del>&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">od*d*ajagimánnu</del>&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">njukc*amánnu</del>&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">cuon*ománnu</del>&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">c*akc*amánnu</del>&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;mánnočalbmi&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|1003|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|184| aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuin &lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;ođđajagimánnu&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;pââˊzzmänn&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;jõnnpââˊzzmään&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;täˊlvvmään&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;nuˊbbmään&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;pâˊzzlâšttammään&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;vuõrčosmään&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;njukčamánnu&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;cuoŋománnu&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;vueˊssmään&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;ǩiđđmään&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;ǩieˊssmään&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">čušškmaann</ins>&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;sueiˊnnmään&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">šnjilži</ins>&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">šnjilžámánnu</ins>&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">čakčamánnu</ins>&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">čõhččmään</ins>&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">ođđajagimánnu</ins>&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">njukčamánnu</ins>&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">cuoŋománnu</ins>&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">čakčamánnu</ins>&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">|kirjoittaja=Jelena Porsanger</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">|kirjoittaja=Jelena Porsanger</del>}}</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuukaudet&diff=4632&oldid=prev Olli (18. heinäkuuta 2014 kello 10.45) 2014-07-18T10:45:49Z <p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr style='vertical-align: top;'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black; text-align: center;">Versio 18. heinäkuuta 2014 kello 10.45</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kieli=suomi</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|id=1212</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">mánnoc*albmi</del>&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|<del class="diffchange diffchange-inline">188</del>|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|184| aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuin &lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">od*d*ajagimánnu</del>&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">pââŽzzmänn</del>&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">jõnnpââŽzzmään</del>&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">täŽlvvmään</del>&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">nuŽbbmään</del>&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">pâŽzzlâs*ttammään</del>&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">vuõrc*osmään</del>&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">njukc*amánnu</del>&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">cuon*ománnu</del>&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">vueŽssmään</del>&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">k*id*d*mään</del>&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">k**ieŽssmään</del>&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;c*us*s*kmaann&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;<del class="diffchange diffchange-inline">sueiŽnnmään</del>&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;s*njilz*i&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;s*njilz*ámánnu&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;c*akc*amánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;c*õhc*c*mään&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;od*d*ajagimánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;njukc*amánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;cuon*ománnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;c*akc*amánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt; &#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="color:black; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">mánnočalbmi</ins>&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|<ins class="diffchange diffchange-inline">1003</ins>|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|184| aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuin &lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">ođđajagimánnu</ins>&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">pââˊzzmänn</ins>&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">jõnnpââˊzzmään</ins>&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">täˊlvvmään</ins>&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">nuˊbbmään</ins>&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">pâˊzzlâšttammään</ins>&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">vuõrčosmään</ins>&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">njukčamánnu</ins>&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">cuoŋománnu</ins>&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">vueˊssmään</ins>&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">ǩiđđmään</ins>&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">ǩieˊssmään</ins>&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;c*us*s*kmaann&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;<ins class="diffchange diffchange-inline">sueiˊnnmään</ins>&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;s*njilz*i&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;s*njilz*ámánnu&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;c*akc*amánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;c*õhc*c*mään&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;od*d*ajagimánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;njukc*amánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;cuon*ománnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;c*akc*amánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt; &#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Jelena Porsanger}}</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background-color: #f9f9f9; color: #333333; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #e6e6e6; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>|kirjoittaja=Jelena Porsanger}}</div></td></tr> </table> Olli https://saamelaisensyklopedia.fi/core/index.php?title=Kuukaudet&diff=2995&oldid=prev Senc-tuonti: Senc-tuonti 2014-07-10T13:05:36Z <p>Senc-tuonti</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>{{Artikkeli<br /> |sivun nimi=Kuukaudet<br /> |kieli=suomi<br /> |id=1212<br /> |artikkeliteksti=&lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kuukausien perinteiset nimitykset perustuvat termeihin, jotka liittyvät poron luontoon, luonnon muutoksiin ja eläin- ja kasvilajien lisääntymiseen. Vanhan ajanlaskun mukaan vuodessa oli 13 kuukautta, jotka laskettiin uudesta kuusta (&lt;i&gt;mánnoc*albmi&lt;/i&gt;, kuunsilmä, kts. {{Artikkelilinkki|188|kuu}}) seuraavaan uuteen kuuhun, jolloin kuukauden pituudeksi muodostuu n. 28 päivää. 13-kuukautista vuotta on tapana kutsua kuuvuodeksi ja 12-kuukautista vuotta aurinkovuodeksi. 12-kuukautiseen aurinkovuoteen perustuva kalenteri otettiin käyttöön sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Saamenmaahan ja muut naapurikansat toivat pohjoiseen asetuttuaan omia ajanlaskujärjestelmiänsä. Suurin osa kuukausien nimityksistä on nykyään perinteisiä saamelaisia, mutta osassa on kristinuskon tai naapurikansojen vaikutusta. Jotkut saamelaisryhmät ovat omaksuneet enemmistökansojen käyttämät kuukausien nimitykset, esimerkiksi kildininsaamessa käytetään nykyään kuukausien venäjänkielisiä nimityksiä. Kuuvuoden 13:a kuukautta eivät nykyaikana käytössä olevat 12 kuukautta suoraan vastaa ({{Artikkelilinkki|184| aikakäsitys}}). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Talvikuukausien perinteisistä nimityksistä on vähän tietoa. Kristinuskon ja skandinaavien vaikutus on ilmeistä seuraavissa pohjoissaamen nimityksissä, kuin &lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; (syystalvella kaamosajan alkaessa, marras-joulukuu), &lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; (joulukuu), &lt;i&gt;od*d*ajagimánnu&lt;/i&gt; (uuden vuoden alku, tammikuu) ja &lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; (tammi-helmikuu). Koltansaamen nykyisissä nimityksissä on ortodoksisen kirkon vaikutusta. Joulukuu on &lt;i&gt;rosttovmään&lt;/i&gt; (venäjä &lt;i&gt;rozhdestvo&lt;/i&gt;) tai &lt;i&gt;pââŽzzmänn&lt;/i&gt; (pyhänkausi). Helmikuu on &lt;i&gt;jõnnpââŽzzmään&lt;/i&gt; (suurpyhän kausi) , jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;täŽlvvmään&lt;/i&gt; (talvikuukausi) tai venäläisesta aikajärjestelmästä peräisin oleva &lt;i&gt;nuŽbbmään&lt;/i&gt; (toinen kuukausi). Maaliskuu on &lt;i&gt;pâŽzzlâs*ttammään&lt;/i&gt; (pääsiäiskuukausi), jota vastaa vanha nimitys &lt;i&gt;vuõrc*osmään&lt;/i&gt; (variksen kuukausi). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kevättalven kuukaudet ovat pohjoissaamessa &lt;i&gt;njukc*amánnu&lt;/i&gt; (joutsenen kausi) tai &lt;i&gt;gáranasmánnu&lt;/i&gt; (korpin kausi, helmi-, maalis- ja huhtikuuta). Kun on suvennut ja hanki on muodostunut, alkaa &lt;i&gt;cuon*ománnu&lt;/i&gt; (huhti-toukukuu). Vasomisen kausi, toukokuu tunnetaan nimellä &lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; tai &lt;i&gt;vueŽssmään&lt;/i&gt; (Ko), koltansaamessa käytetään myös nimitystä &lt;i&gt;k*id*d*mään&lt;/i&gt; (kevätkausi).&lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Kun vihreät lehdet ja heinät ovat kasvaneet, on jo &lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;k**ieŽssmään&lt;/i&gt; (kesä-heinäkuu). Heinäkuun nimityksenä tunnetaan kildininsaamen &lt;i&gt;c*us*s*kmaann&lt;/i&gt; (sääskien kausi) tai pohjoissaamen &lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamen &lt;i&gt;sueiŽnnmään&lt;/i&gt;. Kesähelteessä poro alkaa luoda karvansa (&lt;i&gt;borgáda&lt;/i&gt;), mistä tulee nimitys &lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; (suunnilleen heinä-elokuu). Uuden karvan saanut poro on &lt;i&gt;s*njilz*i&lt;/i&gt; , mistä tulee vanha nimitys &lt;i&gt;s*njilz*ámánnu&lt;/i&gt; (elo-syyskuu). Kun poron karva tuuhenee talveksi, poron sanotaan saaneen paksun silokarvan, &lt;i&gt;gassa borgi&lt;/i&gt;, mistä vanha nimitys &lt;i&gt;gassabormánnu&lt;/i&gt; tulee (nykyään &lt;i&gt;c*akc*amánnu&lt;/i&gt; tai koltansaamessa &lt;i&gt;c*õhc*c*mään&lt;/i&gt;, syyskuu). Poronhoidon tärkeästä ajanjaksosta, rykimäajasta, on tullut nimitys &lt;i&gt;ragatmánnu&lt;/i&gt; (rykimäajan kausi, syys-lokakuuta). Rykineistä hirvaista käytetään nimitystä &lt;i&gt;golggohat&lt;/i&gt;, mistä tulee seuraavan kuukauden nimitys &lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; (loka-marraskuuta). &lt;/P&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Nykyiset pohjoissaamenkieliset nimitykset ovat seuraavat:&lt;/P&gt; &lt;TABLE align=&quot;center&quot; border=&quot;0&quot; cellspacing=&quot;0&quot; cellpadding=&quot;4&quot;&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;od*d*ajagimánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;tammikuu, uudenvuoden kuukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;guovvamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;helmikuu (etymologia on epäselvä)&lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;njukc*amánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;maaliskuu, joutsenen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;cuon*ománnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;huhtikuu, hankikausi &lt;/TD&gt;&lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;miessemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;toukokuu, vasojen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;geassemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;kesäkuu, kesäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;suoidnemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;heinäkuu, heinäkausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;borgemánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;elokuu, karvan luomisen kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;c*akc*amánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;syyskuu, syyskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;golggotmánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;skábmamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;marraskuu, kaamoskausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;TR&gt; &lt;TD&gt;&lt;i&gt;juovlamánnu&lt;/i&gt; &lt;/TD&gt; &lt;TD&gt;joulukuu, joulukausi &lt;/TD&gt; &lt;/TR&gt; &lt;/TABLE&gt; &lt;P align=&quot;justify&quot;&gt; Sergejeva, J., 1999 &lt;/P&gt; <br /> |luokat=Tapakulttuuri ja kansanluonne<br /> |kirjoittaja=Jelena Porsanger}}</div> Senc-tuonti