Ero sivun Kielisukulaisuus versioiden välillä

|sivun nimi=Kielisukulaisuus

|sivun nimi=Kielisukulaisuus

|kieli=suomi

|kieli=suomi

|artikkeliteksti=<P align="justify"> Kielisukulaisuus vallitsee kahden tai useamman samasta historiallisesta kielimuodosta (kantakielestä) periytyvän kielen välillä. Saamen kielet ja itämerensuomalaiset kielet, suomi mukaan luettuna, palautetaan kielimuotoina yhteiseen suomalais-saamelaiseen kantakieleen eli {{Artikkelilinkki|1983|varhaiskantasuomeen}}. </P> <P align="justify"> Saamen kielet ovat keskenään lähisukukieliä. Niiden eriytyminen toisistaan on osittain vielä käynnissä, mikä voidaan todeta siitä, että kielirajat eivät ole jyrkkiä, ja monien naapurikielten puhujien on vielä täysin mahdollista ymmrtää toisiaan. Saamen kielialue on pitkänomainen ja nykyinen tilanne osoittaa havainnollisesti sen, miten kielten eriytyminen myös menneisyydessä on tapahtunut ja johtanut laaja-alaisten kielikuntien syntyyn. </P> <P align="justify"> Saamen kielet ja itämerensuomalaiset kielet kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan. Muita kielikunnanjäseniä ovat samojedikielet (nenetsi, enetsi, nganasan ja selkuppi), mordva (ersä ja moksa), mari, permiläiset kielet (komisyrjääni, komipermjakki ja udmurtti) sekä unkari, hanti ja mansi. Kaikki nämä kielet voidaan palauttaa yhtiseen lähtökohtaan samalla tavoin kuin saamen kielet kantasaameen tai itämerensuomalaiset ja saamen kielet varhaiskantasuomeen. Suomalais-ugrilaisen kantakielen rekonstruoiminen on jo varhaiskantasuomea monin verroin vaikeampaa ja tapahtuu huomattavasti abstraktimmalla tasolla. Monessa suhteessa saamen kielet ovat rakenteeltaan ja kieliopillisilta ominaisuuksiltaan lähempänä oletettua suomalais-ugrilaista alkumuotoa kuin esimerkiksi suomi. Kaksikko eli duaali taivutuskategoriana on esimerkki vanhasta suomalais-ugrilaisesta ominaispiirteestä, joka on säilynyt kielikunnan pohjoisilla alueilla (saamen lisäksi samojedikielissä sekä hantissa ja mansissa), ja jättänyt muhin kielikunnan kieliin (kuten suomeen ja unkariin) vain aavistuksenomaisia jälkiä. Myös saamen sijajärjestelmä muistuttaa funktioiltaan ja kokonaisrakenteeltaan suomalais-ugrilaisen kantakielen sijajärjestelmää. </P> <P> {{Kuvalinkki|ugrkiel2.jpg}}

|artikkeliteksti=<P align="justify"> Kielisukulaisuus vallitsee kahden tai useamman samasta historiallisesta kielimuodosta (kantakielestä) periytyvän kielen välillä. Saamen kielet ja itämerensuomalaiset kielet, suomi mukaan luettuna, palautetaan kielimuotoina yhteiseen suomalais-saamelaiseen kantakieleen eli {{Artikkelilinkki|1983|varhaiskantasuomeen}}. </P> <P align="justify"> Saamen kielet ovat keskenään lähisukukieliä. Niiden eriytyminen toisistaan on osittain vielä käynnissä, mikä voidaan todeta siitä, että kielirajat eivät ole jyrkkiä, ja monien naapurikielten puhujien on vielä täysin mahdollista ymmrtää toisiaan. Saamen kielialue on pitkänomainen ja nykyinen tilanne osoittaa havainnollisesti sen, miten kielten eriytyminen myös menneisyydessä on tapahtunut ja johtanut laaja-alaisten kielikuntien syntyyn. </P> <P align="justify"> Saamen kielet ja itämerensuomalaiset kielet kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan. Muita kielikunnanjäseniä ovat samojedikielet (nenetsi, enetsi, nganasan ja selkuppi), mordva (ersä ja moksa), mari, permiläiset kielet (komisyrjääni, komipermjakki ja udmurtti) sekä unkari, hanti ja mansi. Kaikki nämä kielet voidaan palauttaa yhtiseen lähtökohtaan samalla tavoin kuin saamen kielet kantasaameen tai itämerensuomalaiset ja saamen kielet varhaiskantasuomeen. Suomalais-ugrilaisen kantakielen rekonstruoiminen on jo varhaiskantasuomea monin verroin vaikeampaa ja tapahtuu huomattavasti abstraktimmalla tasolla. Monessa suhteessa saamen kielet ovat rakenteeltaan ja kieliopillisilta ominaisuuksiltaan lähempänä oletettua suomalais-ugrilaista alkumuotoa kuin esimerkiksi suomi. Kaksikko eli duaali taivutuskategoriana on esimerkki vanhasta suomalais-ugrilaisesta ominaispiirteestä, joka on säilynyt kielikunnan pohjoisilla alueilla (saamen lisäksi samojedikielissä sekä hantissa ja mansissa), ja jättänyt muhin kielikunnan kieliin (kuten suomeen ja unkariin) vain aavistuksenomaisia jälkiä. Myös saamen sijajärjestelmä muistuttaa funktioiltaan ja kokonaisrakenteeltaan suomalais-ugrilaisen kantakielen sijajärjestelmää. </P> <P> {{Kuvalinkki|ugrkiel2.jpg}}

|kirjoittaja=Ulla-Maija Kulonen

|kirjoittaja=Ulla-Maija Kulonen

|luokat=Kieli ja nimistö

|luokat=Kieli ja nimistö

}}

}}