Ero sivun Kieli versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 3: Rivi 3:
 
|kieli=suomi
 
|kieli=suomi
 
|id=20140610144145
 
|id=20140610144145
|artikkeliteksti=Kieli, puhuttu ja kirjoitettu kieli, on ihmisyhteisön keskeinen kommunikaatioväline. Saamen kielen määrittelemisessä on jouduttu usein rajankäyntiin kielen ja {{Artikkelilinkki|0116|murteen}} välillä. Pääkriteerinä pidetään ymmärtämistä: eri kieliä puhuvat henkilöt eivät ymmärrä toisiaan ilman opiskelua ja harjaantumista. Tällä perusteella nykyisellään katsotaan saamen kieliä olevan useita. Tavallisimmin esitetty lukumäärä on 10. Saamen eri kielten välillä ei ole monia jyrkkiä rajoja, vaan kielet muodostavat jatkumon, jossa vierekkäisten kielimuotojen välillä on useiden isoglossien leveähkö vyöhyke, ja kieli vaihtuu toiseksi vähitellen. Kieli voidaan määritellä myös yhteiskunnallisesti, jolloin kieliraja kulkee yhdessä valtiollisen rajan kanssa. Tämän kriteerin noudattaminen ei kuitenkaan sovellu saamen kielten ryhmittelyyn, koska useimpia saamen kieliä puhutaan laajemmin kuin yhden valtion alueella. Termi "saamen kieli" tarkoittaa useissa yhteyksissa suurinta ja laajimmin puhuttua saamen kieltä, {{Artikkelilinkki|0102|pohjoissaamea}}. Jos saamen kielialue halutaan jakaa kielihistoriallisesti kahteen pääryhmään, kulkee raja pohjoissaamen ja {{Artikkelilinkki|0107|inarinsaamen}} välillä. Inarinsaamen lisäksi itäisiin saamelaiskieliin kuuluvat {{Artikkelilinkki|0108koltansaame}}, kildininsaame ja turjansaame. Läntisiä saamelaiskieliä ovat pohjoissaamen lisäksi luulajansaame, piitimensaame, uumajansa ame ja eteläsaame. Ao. artikkeleista löytyy tietoa kunkin kielen erikoispiirteistä sekä kirjakielen historiasta.
+
|artikkeliteksti=Kieli, puhuttu ja kirjoitettu kieli, on ihmisyhteisön keskeinen kommunikaatioväline. Saamen kielen määrittelemisessä on jouduttu usein rajankäyntiin kielen ja {{Artikkelilinkki|0116|murteen}} välillä. Pääkriteerinä pidetään ymmärtämistä: eri kieliä puhuvat henkilöt eivät ymmärrä toisiaan ilman opiskelua ja harjaantumista. Tällä perusteella nykyisellään katsotaan saamen kieliä olevan useita. Tavallisimmin esitetty lukumäärä on 10. Saamen eri kielten välillä ei ole monia jyrkkiä rajoja, vaan kielet muodostavat jatkumon, jossa vierekkäisten kielimuotojen välillä on useiden isoglossien leveähkö vyöhyke, ja kieli vaihtuu toiseksi vähitellen. Kieli voidaan määritellä myös yhteiskunnallisesti, jolloin kieliraja kulkee yhdessä valtiollisen rajan kanssa. Tämän kriteerin noudattaminen ei kuitenkaan sovellu saamen kielten ryhmittelyyn, koska useimpia saamen kieliä puhutaan laajemmin kuin yhden valtion alueella. Termi "saamen kieli" tarkoittaa useissa yhteyksissa suurinta ja laajimmin puhuttua saamen kieltä, {{Artikkelilinkki|0102|pohjoissaamea}}. Jos saamen kielialue halutaan jakaa kielihistoriallisesti kahteen pääryhmään, kulkee raja pohjoissaamen ja {{Artikkelilinkki|0107|inarinsaamen}} välillä. Inarinsaamen lisäksi itäisiin saamelaiskieliin kuuluvat {{Artikkelilinkki|0108|koltansaame}}, {{Artikkelilinkki|0109|kildininsaame}} ja turjansaame. Läntisiä saamelaiskieliä ovat pohjoissaamen lisäksi luulajansaame, piitimensaame, uumajansa ame ja eteläsaame. Ao. artikkeleista löytyy tietoa kunkin kielen erikoispiirteistä sekä kirjakielen historiasta.
  
 
(KARTTA !!!!)
 
(KARTTA !!!!)
 
}}
 
}}

Versio 21. heinäkuuta 2014 kello 14.25

Tätä kieliversiota ei vielä ole

Kirjoita se

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

This language version does not exist yet

Write it

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den