Lähdekoodi sivulle Kaksi- ja monikielisyys

{{Artikkeli
|sivun nimi=Kaksi- ja monikielisyys
|kieli=suomi
|id=0202
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Kaksikielisyys ja monikielisyys voidaan määritellä usealla tavalla, samoin kuin äidinkielikin. Tärkeimmät määritelmätyypit on taulukoitu alla. </P> 

<P> <center>Kaksikielisyyden määritelmiä</center> <TABLE align="center" width="fit" border="1" cellspacing="2" cellpadding="4"> <TR><TD> <b>KRITEERI</b> </TD> <TD> <b>MÄÄRITELMÄ: kaksikielinen on henkilö joka</b> </TD></TR> <TR><TD valign="top"> <b>1. Alkuperä</b> </TD> <TD> a. on oppinut kaksi kieltä perheessä syntyperäisiltä puhujilta alusta asti; <BR> b. on käyttänyt kahta kieltä rinnakkkain kommunikaatiovälineinä alusta asti </TD></TR> <TR><TD valign="top"> <b>2. Samastuminen (identifikaatio)</b><BR> a. oma (sisäinen samastuminen)<BR> b. muiden (ulkoinen samastuminen) </TD> <TD> a. samastuu kaksikieliseksi/kahteen kieleen ja/tai kahteen kulttuuriin (tai osiin niistä):<BR> b. jota muut pitävät kaksikielisenä/jota muut pitävät kahden kielen syntyperäisenä puhujana </TD></TR> <TR><TD valign="top"> <b>3. Taito</b> </TD> <TD> a. hallitsee kaksi kieltä täydellisesti;<BR> b. hallitsee kaksi kieltä syntyperäisen puhujan tavoin;<BR> c. hallitsee kaksi kieltä yhtä hyvin;<BR> d. pystyy tuottamaan täydellisiä mielekkäitä puhunnoksia toisella kielellä;<BR> e. tuntee ja hallitsee edes jonkin verran toisen kielen kieliopillisia rakenteita;<BR> f. on joutunut kosketuksiin toisen kielen kanssa. </TD></TR> <TR><TD valign="top"> <b>4. Käyttö</b> </TD> <TD> Käyttää (tai pystyy käyttämään) kahta kieltä (useimmissa tilanteissa) (omien toiveidensa ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti) </TD></TR> </TABLE><BR>  Samaa henkilöä voidaan pitää tai olla pitämättä kaksikielisenä, riippuen siitä mitä määritelmää käytetään. Samoin voi olla kaksikielinen eri kielissä, sen mukaan mikä määritelmä kulloinkin valitaan. Taitomääritelmien hyvin erilaiset vaatimukset selittyvät sillä, että hyvinkin vähäistä taitoa toisessa kielessä on voitu pitää epätavallisena (myönteinen suhtautuminen), tai siirtolaiset ja vähemmistöt on tahdottu pitää ulkopuolisina ja siksi heidän valtakielen taidolleen on asetettu lähes ylivoimaisia vaatimuksia, joita suurin osa maailman monikielisistä ei täytä (kielteinen suhtautuminen). Yksikielisyyttä normina pitävissä yhteisöissä kaksikielisyyttä on pidetty kielteisenä välivaiheena matkalla yksikielisyydestä yhdessä kielessä yksikielisyyteen toisessa kielessä. Vähemmistöjen koulutuksessa korkeatasoisen kaksi- tai monikielisyyden tulisi olla tavoitteena. </P><BR>
{{Artikkelilinkki|20140806100700|Sisällysluettelo: Koulutus}}<BR><BR>
|kirjoittaja=Tove Skutnabb-Kangas
|luokat=Koulutus
}}