Ero sivun Johdanto versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Näytettyjen versioiden välissä on 7 versiota, jotka ovat 2 eri käyttäjän tekemiä.)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Artikkeli
+
<div style="  max-width: 80%; align: left;">
|sivun nimi=Johdanto
+
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia tarjoaa tietoa saamelaiskulttuurista eri alojen ja eri tasojen opettajille ja opiskelijoille, kansainväliselle tutkijayhteisölle, viranomaisille ja kulttuurityöntekijöille sekä kaikille saamelaiskulttuurista kiinnostuneille ja saamelaisille itselleen. Ensyklopedia pyrkii purkamaan stereotyyppisiä käsityksiä esittämällä viimeaikaisia tutkimustuloksia saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen näkökulmista.</p>
|kieli=suomi
+
|id=20141209130432
+
|artikkeliteksti=<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopediahanke on saanut alkunsa Helsingin yliopistossa vuonna 1993 aloitetun saamentutkimuksen opintokokonaisuuden yhteydessä. Projektia alettiin suunnitella vuonna 1998, ja sille myönnettiin kaksivuotinen EU-rahoitus vuonna 2001. Hankkeen suorittamispaikka on ollut Helsingin Yliopiston suomalais-ugrilainen laitos, ja yhteistyökumppaneina ovat toimineet Tromssan yliopiston humanistisen tiedekunnan saamen osasto ja Uumajan yliopiston arkeologian ja saamen laitos, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Algu-hanke (saamelaiskielten etymologinen tietokanta) (kuva) ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tarkoituksena on kartoittaa ja systematisoida tietoa saamelaisten - pohjoisen alkuperäiskansan - kulttuurista yli valtakunnanrajojen. Projektin tavoitteena on tuottaa verkkoon monipuolinen ja laaja elektroninen suomen- ja englannin-, tulevaisuudessa myös saamenkielinen tietopankki. Ensyklopedia jukaistiin kirjan muodossa vuonna 2005. Kustantajana on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.</p>
+
  
<P align="justify">Saamelaiskulttuuri ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus, vaan se käsittää useita kulttuureita ja kieliä. Saamelaisalue, Sápmi on laaja: se ulottuu Ruotsin ja Norjan keskiosista pohjoisimman Suomen kautta Kuolan niemimaan itäkärkeen asti. Neljän eri valtion alueella asuu kaikkiaan 60 000-70 000 saamelaista. Saamen kielet poikkeavat toisistaan siinä määrin, että eri kielten puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Eri kielten sisällä esiintyy lisäksi alueellista variaatiota, ja esimerkiksi pohjoissaame jaetaan neljään toisistaan poikkeavaan päämurteeseen. Tämän moninaisuuden haluamme ottaa huomioon esittämällä tietoa Saamen kansan sisällä olevista vähemmistöryhmistä, mm. Kuolan saamelaisista, jotka ovat tähän asti olleet saamelaiskulttuurin tutkimuskentälläkin syrjässä. Saamelaiskulttuurin kirjon takia on mahdoton saada kerätyksi kaikkea olemassa olevaa tutkimustietoa tähän ensyklopediajulkaisuun. Lähdemme liikkeelle niiden tutkimusalojen tuloksista, joita työryhmän jäsenet parhaiten hallitsevat. Asiantuntijoita on rekrytoitu kirjoittajiksi myös työryhmän ulkopuolelta. Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, että eri saamelaisryhmien oma ääni pääsee esille. Painopiste on uusimmassa tutkimustiedossa ja saamelaisten itsensä tuottamassa tiedossa ja dokumenteissa. Ensyklopedia koostuu noin 2000 hakusana-artikkelista. Perusartikkeleissa esitellään saamen kieltä, historiaa, mytologiaa, folklorea, kirjallisuutta, musiikkia, taloutta, luontoa ja elinkeinoja, medioita, oikeuksia, koulutusta, taidetta, yhteiskunnallisia oloja jne. Kunkin alan keskeisiä asioita tarkastellaan laajoinakin artikkeleina. Henkilöartikkeleissa esitellään historian tärkeitä kulttuurivaikuttajia ja kulttuurin tekijöitä. Leimallisesti saamelaiskulttuurille ominaiset kulttuurisanat ja -käsitteet määritellään. Ensyklopediaan sisältyy myös 49 etymologista artikkelia (hakusanat kursivoitu) saamelaiskulttuuriin liittyvistä keskeisistä sanoista. Ensyklopedia sisältää myös kuva- ja karttamateriaalia sekä ääninäytteitä.</p>
+
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia koostuu noin 4000 hakusana-artikkelista. Perusartikkeleissa esitellään saamen kieltä, historiaa, mytologiaa, kirjallisuutta, musiikkia, taloutta, luonnonympäristöä, elinkeinoja, medioita, oikeuksia, koulutusta, taidetta, yhteiskunnallisia oloja jne. Henkilöartikkeleissa esitellään kulttuurivaikuttajia ja kulttuurin tekijöitä: saamelaisia kirjailijoita, taiteilijoita, laulajia, poliitikkoja ja Saamenmaan tunnetuimpia tutkijoita. Leimallisesti saamelaiskulttuurille ominaisia ilmiöitä tarkastellaan ennen kaikkea kulttuurinsisäisestä näkökulmasta. Ensyklopediaan sisältyy myös 50 saamelaiskulttuuriin liittyvän sanan etymologinen lista. Ympäristöä eli saamelaiskulttuurin materiaalista perustaa käsitellään maisemaa, ympäristö- ja lumikäsitteitä sekä eläimistöä ja kasvistoa kuvaavissa artikkeleissa. Artikkeleihin sisältyy laaja kirjallisuusluettelo.</p>
  
<P align="justify">Ensyklopedian julkaisu sähköisessä muodossa mahdollistaa tiedon myöhemmän täydentämisen ja päivittämisen. Nyt julkaistava ensyklopedia on pilottiprojekti, jolla avataan mahdollisuus saamentutkimuksen tutkijoiden laajempaan verkostoitumiseen. Tavoitteena on tulevaisuudessa täydentää tietoa, kehittää sähköistä versiota pedagogiseen käyttöön sekä myös kehittää sen käyttöliittymää visuaalisesti ja teknisesti.</p>
+
<P align="justify">
  
<P align="justify">Saamenkielisen kirjaimiston tuottaminen (vanhassa) tietokannassamme ei ole ollut mahdollista vielä 2000-luvun alussa. Olemme 2010-luvulla luoneet wikipohjaisen tietokannan. Uudistamme ensyklopediaa ajan myötä. </p>
+
Saamelaiskulttuuri ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus, vaan se käsittää useita kulttuureita ja kieliä. Saamelaisalue, Sápmi, ulottuu Ruotsin ja Norjan keskiosista pohjoisimman Suomen kautta Kuolan niemimaan itäkärkeen asti. ''Sápmi''-termi löytyy kaikista saamen kielistä ja viittaa alueeseen, kieleen ja ihmiseen. Se ulottuu vähintään 3000 vuotta taaksepäin, jolloin se vakiintui saamelaisten esivanhempien omakieliseksi nimitykseksi. (Etnonyymi) ''Sápmelaš'' (johdos sanasta sápmi) ja suomen ikivanha heimonimi hämäläinen ovat lähtöisin samasta alkuperästä.</p>
  
<P align="justify">Toimituskunnan jäsenet ja heidän vastuualueensa:</p>
+
<P align="justify">Nykyään neljän eri valtion alueella asuu kaikkiaan noin 100 000 saamelaista. Saamen kielet poikkeavat toisistaan siinä määrin, että eri kielten puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Eri kielten sisällä esiintyy lisäksi alueellista variaatiota, ja esimerkiksi pohjoissaame jaetaan neljään toisistaan poikkeavaan päämurteeseen. Ensyklopedia ottaa tämän moninaisuuden huomioon esittämällä tietoa Saamen kansan sisällä olevista vähemmistöryhmistä, mm. Kuolan saamelaisista, jotka ovat tähän asti olleet saamelaiskulttuurin tutkimuskentälläkin syrjässä. Saamelaiskulttuurin kirjon takia on mahdoton saada kerätyksi kaikkea olemassa olevaa tutkimustietoa tähän ensyklopediajulkaisuun.</p>
  
* Christian Carpelan: arkeologia, historia, etnografia (Helsingin yliopisto)
+
</div>
* Ulla-Maija Kulonen: saamen kieli (Helsingin yliopisto)
+
* Risto Pulkkinen: uskonto ja lappologinen tutkimus (Helsingin yliopisto)
+
* Irja Seurujärvi-Kari: projektin johtaja, koulutus, yhteiskunnalliset olot, nykykulttuuri, elinkeinot, ympäristö (Helsingin yliopisto)
+
* Jelena Porsanger: mytologia, perinne, kirjallisuus (Tromssan yliopisto)
+
* Olavi Korhonen / Mikael Svonni: Ruotsin saamelaisasiat, paikannimet ja alueet (Uumajan yliopisto)
+
* Lars-Dan Beck: tietokantasovellus (Helsingin yliopisto)
+
Uusia jäseniä ovat Alkuperäiskansatutkimuksen prof. Pirjo Virtanen joka myös tulevaisuudessa hallitsee ensyklopedian edelleen muokkausta ja uudistamista. Vanhasta tietokannasta uudenaikailaiseen wiki tietokantaan materiaalin on siirtänyt suom.-ugrilaisten kielten opiskelija Olli Heinänen.
+
<BR>
+
{{Kuvalinkki|irjan-tyo-02.jpg|<b>Saamelaiskulttuurin ensyklopediaprojektin toimituskunnan ja työryhmän jäseniä. Vas. K.Aapala, E.Koponen, O.Korhonen, C.Carpelan, U-M.Kulonen, LD. Beck, I. Seurujävi-Kari ja R. Pulkkinen.</b><BR>Projektin kokous suomalais-ugrilaisella laitoksella Helsingin yliopistossa joulukuussa 2002.}}
+
}}
+

Versio 4. huhtikuuta 2020 kello 14.59

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia tarjoaa tietoa saamelaiskulttuurista eri alojen ja eri tasojen opettajille ja opiskelijoille, kansainväliselle tutkijayhteisölle, viranomaisille ja kulttuurityöntekijöille sekä kaikille saamelaiskulttuurista kiinnostuneille ja saamelaisille itselleen. Ensyklopedia pyrkii purkamaan stereotyyppisiä käsityksiä esittämällä viimeaikaisia tutkimustuloksia saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen näkökulmista.

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia koostuu noin 4000 hakusana-artikkelista. Perusartikkeleissa esitellään saamen kieltä, historiaa, mytologiaa, kirjallisuutta, musiikkia, taloutta, luonnonympäristöä, elinkeinoja, medioita, oikeuksia, koulutusta, taidetta, yhteiskunnallisia oloja jne. Henkilöartikkeleissa esitellään kulttuurivaikuttajia ja kulttuurin tekijöitä: saamelaisia kirjailijoita, taiteilijoita, laulajia, poliitikkoja ja Saamenmaan tunnetuimpia tutkijoita. Leimallisesti saamelaiskulttuurille ominaisia ilmiöitä tarkastellaan ennen kaikkea kulttuurinsisäisestä näkökulmasta. Ensyklopediaan sisältyy myös 50 saamelaiskulttuuriin liittyvän sanan etymologinen lista. Ympäristöä eli saamelaiskulttuurin materiaalista perustaa käsitellään maisemaa, ympäristö- ja lumikäsitteitä sekä eläimistöä ja kasvistoa kuvaavissa artikkeleissa. Artikkeleihin sisältyy laaja kirjallisuusluettelo.

Saamelaiskulttuuri ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus, vaan se käsittää useita kulttuureita ja kieliä. Saamelaisalue, Sápmi, ulottuu Ruotsin ja Norjan keskiosista pohjoisimman Suomen kautta Kuolan niemimaan itäkärkeen asti. Sápmi-termi löytyy kaikista saamen kielistä ja viittaa alueeseen, kieleen ja ihmiseen. Se ulottuu vähintään 3000 vuotta taaksepäin, jolloin se vakiintui saamelaisten esivanhempien omakieliseksi nimitykseksi. (Etnonyymi) Sápmelaš (johdos sanasta sápmi) ja suomen ikivanha heimonimi hämäläinen ovat lähtöisin samasta alkuperästä.

Nykyään neljän eri valtion alueella asuu kaikkiaan noin 100 000 saamelaista. Saamen kielet poikkeavat toisistaan siinä määrin, että eri kielten puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Eri kielten sisällä esiintyy lisäksi alueellista variaatiota, ja esimerkiksi pohjoissaame jaetaan neljään toisistaan poikkeavaan päämurteeseen. Ensyklopedia ottaa tämän moninaisuuden huomioon esittämällä tietoa Saamen kansan sisällä olevista vähemmistöryhmistä, mm. Kuolan saamelaisista, jotka ovat tähän asti olleet saamelaiskulttuurin tutkimuskentälläkin syrjässä. Saamelaiskulttuurin kirjon takia on mahdoton saada kerätyksi kaikkea olemassa olevaa tutkimustietoa tähän ensyklopediajulkaisuun.