Ero sivun Goddi (peura) versioiden välillä
(Senc-tuonti) |
|||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
|id=0829 | |id=0829 | ||
|artikkeliteksti=<P align="justify"> Sanalla <i>goddi</i> '(tunturi)peura' (kesyn poron kantamuoto tai villiintynyt poro; ks. <i>boazu</i>) on vastine kaikissa saamelaiskielissä. Sanalle on esitetty vastineita mansista ja samojedista, mutta ne ovat äänteellisesti epävarmoja. Samantapaisia sanoja esiintyy myös uralilaisen kielikunnan ulkopuolella (mongoli- ja tunguusikielissä sekä jukagiirissa), ja kyseessä saattaa olla pohjoisen Euraasian kulkusana. </p> <P align="justify"> Lähtemällä merkityksestä 'yhdessä saalistettu eläin' sana <i>goddi</i> 'peura' voidaan yhdistää seuraaviin kahteen äänteellisesti identtiseen saamen kielen sanavartaloon: (1) <i>-goddi</i> '-kunta' sellaisissa yhdyssanoissa kuin <i>sohkagoddi</i> 'sukukunta', <i>bš¢rragoddi</i> 'pariskunta'; (2) <i>goddit</i> 'tappaa, saada saaliiksi'. Ensiksi mainittu substantiivi on suomen <i>kunta</i> sanan vastine, ja sen alkumerkitys lienee ollut 'yhdessä metsästävien ihmisten joukko, pyyntikunta'; saman suomalais-ugrilaisen sanan yhteyteen kuuluu myös unkarin <i>had</i> 'sotajoukko; heimo'. Toisena mainitun suomalais-ugrilaisen (tai uralilaisen) verbivartalon alkumerkitykseksi on oletettavissa 'tarttua kiinni, siepata kiinni, pyydystää'. Ikivanha saattaa olla myös johdos <i>goddalit</i> 'yrittää tappaa', jonka vastineiksi sopivat äänteellisesti suomen <i>kuunnella</i> (murteissa myös <i>kunnella</i>) 'to listen' ja unkarin <i>hall</i> 'to hear' (välittävänä merkityksenä 'vaania, tarkkailla saalista'; merkityksen kehitykseen ja suomessa sanan äänneasuunkin on voinut vaikuttaa suomalais-ugrilainen verbivartalo <i>*ku*li</i>, jonka jatkajia ovat saamen <i>gullat</i> 'to hear' ja suomen <i>kuulla</i> 'to hear'). </p> <P align="justify"> Ks. myös <i>goddesš¢hpš¢n</i>. </p> | |artikkeliteksti=<P align="justify"> Sanalla <i>goddi</i> '(tunturi)peura' (kesyn poron kantamuoto tai villiintynyt poro; ks. <i>boazu</i>) on vastine kaikissa saamelaiskielissä. Sanalle on esitetty vastineita mansista ja samojedista, mutta ne ovat äänteellisesti epävarmoja. Samantapaisia sanoja esiintyy myös uralilaisen kielikunnan ulkopuolella (mongoli- ja tunguusikielissä sekä jukagiirissa), ja kyseessä saattaa olla pohjoisen Euraasian kulkusana. </p> <P align="justify"> Lähtemällä merkityksestä 'yhdessä saalistettu eläin' sana <i>goddi</i> 'peura' voidaan yhdistää seuraaviin kahteen äänteellisesti identtiseen saamen kielen sanavartaloon: (1) <i>-goddi</i> '-kunta' sellaisissa yhdyssanoissa kuin <i>sohkagoddi</i> 'sukukunta', <i>bš¢rragoddi</i> 'pariskunta'; (2) <i>goddit</i> 'tappaa, saada saaliiksi'. Ensiksi mainittu substantiivi on suomen <i>kunta</i> sanan vastine, ja sen alkumerkitys lienee ollut 'yhdessä metsästävien ihmisten joukko, pyyntikunta'; saman suomalais-ugrilaisen sanan yhteyteen kuuluu myös unkarin <i>had</i> 'sotajoukko; heimo'. Toisena mainitun suomalais-ugrilaisen (tai uralilaisen) verbivartalon alkumerkitykseksi on oletettavissa 'tarttua kiinni, siepata kiinni, pyydystää'. Ikivanha saattaa olla myös johdos <i>goddalit</i> 'yrittää tappaa', jonka vastineiksi sopivat äänteellisesti suomen <i>kuunnella</i> (murteissa myös <i>kunnella</i>) 'to listen' ja unkarin <i>hall</i> 'to hear' (välittävänä merkityksenä 'vaania, tarkkailla saalista'; merkityksen kehitykseen ja suomessa sanan äänneasuunkin on voinut vaikuttaa suomalais-ugrilainen verbivartalo <i>*ku*li</i>, jonka jatkajia ovat saamen <i>gullat</i> 'to hear' ja suomen <i>kuulla</i> 'to hear'). </p> <P align="justify"> Ks. myös <i>goddesš¢hpš¢n</i>. </p> | ||
− | |luokat=Luonto | + | |luokat=Luonto, etymologia |
|kirjoittaja=- Eino Koponen KOTUS}} | |kirjoittaja=- Eino Koponen KOTUS}} |
Versio 17. heinäkuuta 2014 kello 14.29
Goddi (peura)
Sanalla goddi '(tunturi)peura' (kesyn poron kantamuoto tai villiintynyt poro; ks. boazu) on vastine kaikissa saamelaiskielissä. Sanalle on esitetty vastineita mansista ja samojedista, mutta ne ovat äänteellisesti epävarmoja. Samantapaisia sanoja esiintyy myös uralilaisen kielikunnan ulkopuolella (mongoli- ja tunguusikielissä sekä jukagiirissa), ja kyseessä saattaa olla pohjoisen Euraasian kulkusana.
Lähtemällä merkityksestä 'yhdessä saalistettu eläin' sana goddi 'peura' voidaan yhdistää seuraaviin kahteen äänteellisesti identtiseen saamen kielen sanavartaloon:
- -goddi '-kunta' sellaisissa yhdyssanoissa kuin sohkagoddi 'sukukunta', bárragoddi 'pariskunta';
- goddit 'tappaa, saada saaliiksi'.
Katso myös:
Sisällysluettelo: Etymologia
Wild reindeer
The word goddi 'wild reindeer' (boazu for a domesticated reindeer) has analgous forms in all the Saami languages. It has been suggested that there are cognates in Mansi and the Samoyedic languages, but these are phonetically uncertain. Similar words are also found in languages outside the Uralic family (Mongol, Tungus and Yukhagir), and they may all be descended from a north Eurasian word of wide dispersion over different language families.
If we take as our point of departure the meaning 'a communally hunted animal', the word goddi can be related to the following two phonetically identical stems in Saami:
- -goddi '-group', which appears in compound words like sohkagoddi 'kin' and bárragoddi 'couple';
- goddit 'to kill, catch as prey'.
Look also: