Ero sivun Ensyklopedian käyttöohjeet versioiden välillä

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 5: Rivi 5:
 
|artikkeliteksti=<P align="justify">Saamelaisten nimeäminen alkuperäiskansaksi perustuu {{Artikkelilinkki|10105|saamelaisten omaperäiseen maailmankuvaan}}, omaan historiaan, omiin elinkeinoihin ja omaan kieleen. Nykyisin erityisluonne on vahvistettu kansallisella lainsäädännöllä ja kansainvälisin sopimuksin. Ensyklopediahankkeen tavoitteena on valaista tätä erityisluonnetta.</p>
 
|artikkeliteksti=<P align="justify">Saamelaisten nimeäminen alkuperäiskansaksi perustuu {{Artikkelilinkki|10105|saamelaisten omaperäiseen maailmankuvaan}}, omaan historiaan, omiin elinkeinoihin ja omaan kieleen. Nykyisin erityisluonne on vahvistettu kansallisella lainsäädännöllä ja kansainvälisin sopimuksin. Ensyklopediahankkeen tavoitteena on valaista tätä erityisluonnetta.</p>
  
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeessa kohteena on saamelainen alkuperäiskulttuuri. Hankkeeseen tartutaan ajankohtaisen monitieteisen tutkimuksen mahdollisuuksin ja haastein. Etnisiin vähemmistöihin, kuten saamelaisiin liittyvä tutkimus ei mahdu yhden tieteenalan rajoihin, vaan se on useimmiten jo lähtökohtaisesti monitieteistä. Etnisten vähemmistöjen tutkimukseen on kytketty niin politiikan, kulttuurin, uskontotieteen, historian, yhteiskunnan, talouden, mielen ja kielen tutkimuksen traditioita ja näkökulmia. Tässä tutkimushankkeessa, kuten tavallisestikin monitieteisyys ymmärretään eri tutkimusalojen välisenä yhteistyönä. Etuna on tutkimuksellinen moniäänisyys ja erilaisten tieteellisten lähestymistapojen yhdistäminen. Monitieteisyys on oleellinen edellytys identiteetistä, etnisyydestä ja kulttuurisista käytävälle keskustelulle.</p>
+
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeessa kohteena on saamelainen alkuperäiskulttuuri. Hankkeeseen tartutaan ajankohtaisen monitieteisen saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen näkökulmiin. Se kytkeytyy politiikan, kulttuurin, uskontotieteen, historian, yhteiskunnan, talouden, mielen ja kielen tutkimuksen traditioihin ja näkökulmiin.</p>
  
 
<P align="justify">Saamelaisia ja heidän kulttuuriaan tutkiva varhaisempi tieteenala, lappologia, on kuvannut saamelaiskulttuuria ulkoisesta näkökulmasta 1600-luvun lopulta 1900-luvun loppupuolelle saakka. 1900-luvun viime vuosikymmenillä saamelaisiin kohdistuneessa tutkimuksessa on siirrytty kohti kulttuurinsisäistä näkökulmaa. Termi lappologia on haluttu hylätä ja ottaa sen tilalle käyttöön uusi nimitys monitieteinen saamentutkimus. Kulttuurinsisäinen näkökulma merkitsee tässä yhteydessä myös saamelaisten itsensä merkittävää panosta oman kansansa tutkimuksessa.</p>
 
<P align="justify">Saamelaisia ja heidän kulttuuriaan tutkiva varhaisempi tieteenala, lappologia, on kuvannut saamelaiskulttuuria ulkoisesta näkökulmasta 1600-luvun lopulta 1900-luvun loppupuolelle saakka. 1900-luvun viime vuosikymmenillä saamelaisiin kohdistuneessa tutkimuksessa on siirrytty kohti kulttuurinsisäistä näkökulmaa. Termi lappologia on haluttu hylätä ja ottaa sen tilalle käyttöön uusi nimitys monitieteinen saamentutkimus. Kulttuurinsisäinen näkökulma merkitsee tässä yhteydessä myös saamelaisten itsensä merkittävää panosta oman kansansa tutkimuksessa.</p>
Rivi 16: Rivi 16:
  
 
<P align="justify">Norjassa saamelaisista on myös näihin päiviin käytetty nimitystä finn, joka on tuttu jo antiikin ajalta Tacituksen teoksesta.. Norjan pohjoisinta aluetta kutsutaan Finnmarkiksi. Tacituksen fenni-nimitystä ovat ilmeisesti alunperin käyttäneet muinaisruotsalaiset Pohjois-Ruotsissa eläneistä saamelaisista, joita koskevia tietoja he ovat levittäneet maailmalle. Finn ja Finland, jotka ovat muiden antamia nimityksiä suomalaisista ja saamelaisista, jäivät sittemmin tarkoittamaan myös 'ei-saamelaisia', erityisesti (varsinais-)suomalaisia ja (Varsinais-)Suomea.</p>
 
<P align="justify">Norjassa saamelaisista on myös näihin päiviin käytetty nimitystä finn, joka on tuttu jo antiikin ajalta Tacituksen teoksesta.. Norjan pohjoisinta aluetta kutsutaan Finnmarkiksi. Tacituksen fenni-nimitystä ovat ilmeisesti alunperin käyttäneet muinaisruotsalaiset Pohjois-Ruotsissa eläneistä saamelaisista, joita koskevia tietoja he ovat levittäneet maailmalle. Finn ja Finland, jotka ovat muiden antamia nimityksiä suomalaisista ja saamelaisista, jäivät sittemmin tarkoittamaan myös 'ei-saamelaisia', erityisesti (varsinais-)suomalaisia ja (Varsinais-)Suomea.</p>
 
<b>Alkuperästä ja maailmankuvasta</b>
 
 
<P align="justify">Fenno-skandia sai ensimmäiset asukkaansa jääkauden väistyttyä toisaalta länsi-Euroopasta ja toisaalta itä-Euroopasta käsin. Sen jälkeen kehitys johti erilaisten yhteisöjen muodostumiseen alueen eri osissa. Suomalais-ugrilainen kieliyhteisö muotoutui itä-Euroopassa. Vuoden 3000 tienoilla eKr. Suomeen tullut ns. vasarakirveskulttuuri johti suomalais-ugrilaisen kansan hajoamiseen maantieteellisesti ja kielellisesti toisistaan eroaviksi haaroiksi. Eteläinen ryhmä omaksui vähitellen maatalous- ja karjanhoitokulttuurin, ja muodosti lopulta uuden kantasuomalaisen etnisen ryhmän. Pohjoisessa ryhmässä harjoitettiin omia perinteisiä elinkeinoja, kalastusta ja metsästystä. Tässä ryhmässä syntyi kantasaamelaisuus. Saamelaisten alue ulottui tuolloin laajalle Ääniseltä ja Laatokalta nykyisille alueille, mutta ei ehkä vielä Skandinaviaan asti. Eteläisessä Suomessa saamelaisia asusti ainakain Savossa ja nykyisen Karjalan alueella vielä 1500-luvulla.</p>
 
 
<P align="justify">Varhaiskantasaamelaisuus siis nykytietämyksen mukaan on muotoutunut saamelais-suomalaiselta pohjalta vasta Suomessa, Itä-Karjalassa ja myöhemmin myös Skandinaviassa. Saamelaisten historiallisesti tunnettu esikristillinen maailmankuva on merkittävästi eriytynyt sen taustalla olevasta uralilaisesta perinteestä. Erot oletettuun uralilaiseen kantakulttuuriin (ja myös sen perushahmotukset hyvin pitkälti säilyttäneeseen suomalaiseen perinteeseen) ovat siinä määrin perustavia, etteivät ne selity pitkällä itsenäisellä esihistorialla tai esim. skandinaavisilla kontakteilla. Esim. uralilaisille kulttuureille leimallinen horisontaalinen maailmanhahmotus on saamelaisilla ollut selvästi toissijainen, kun taas vertikaalinen hahmotus (ylinen, keskinen ja alinen maailma) on vastaavasti ollut huomattavan korostunut. Vesiteitten merkitys myyttisissä mielikuvissa on Lapin suurista joista huolimatta ollut suhteellisen vähäinen, eikä pohjoisella ilmansuunnalla ole ollut sitä tuonpuoleiseen viittaavaa asemaa, joka sillä uralilaisissa kulttuureissa on ominainen, jne. Yksi selitysmahdollisuus on, että saamelaiset pohjoiseen levittyessään ovat inkorporoineet itseensä jonkin tuntemattoman ei-uralilaisen kansan ja kulttuurin; tämä oletus selittäisi sekä geneettisen että kulttuurisen eron.</p>
 
 
<P align="justify">Saamelaisten esikristillinen maailmankuva on rakentunut elolliseksi koetun luonnonympäristön ehdoilla. Kaikissa luonnon entiteeteissä koettiin olevan elollinen, tajuava ja tahtova puoli, joka ihmiseen nähden oli enemmän tai vähemmän mahtava ja hallitseva. Näin muodostui tuonpuoleisen jatkumo, jonka toisessa päässä oli arkinen elinympäristö luonnonhaltijoineen ja näkymättömine kanssaeläjineen kuten maahiset ja toisessa päässä taivaanyliset ja taivaalliset jumalat. Jonnekin välille sijoittuivat {{Artikkelilinkki|1011|<i>seita</i>}}-jumaluudet, alueelliset elinkeinojen suojelijat, joiden edustajina toimivat tunturissa ja järvien rannoilla sijaitsevat seitakivet. Suhtautuminen tuonpuoleiseen, pyhään, vaihteli vastaavasti arkisesta kohteliaisuudesta suuriin, ja harvoin suoritettuihin yhteisöllisiin rituaaleihin. Saamelainen koki yleensä olevansa vastavuoroisessa suhteessa ympäröivän maailman voimien kanssa. Vain ylisen ja alisen maailman kaikkein mahtavimpien jumaluuksien edessä hän oli täysin voimaton; sen sijaan esim. seitojen tiedettiin toimivan viime kädessä samoilla ehdoilla kuin hän itse. Niinpä <i>seita</i>, joka ei täyttänyt velvollisuuksiaan antanut peuroja tai kalaa joutui hylätyksi tai peräti hävitetyksi. Sama koskee karhua, jonka tappaminen oli mahdollista mutta vain rituaalisesti; karhun tuonpuoleinen luonne oli siinä määrin vahva, että kanssakäyminen edellytti tarkkojen tabusääntöjen noudattamista.</p>
 
 
<P align="justify">Kuitenkin saamelaisetkin tarvitsivat ammattilaisen välittäjäksi ihmisyhteisön ja tuonpuoleisten voimien välille. Tämä oli shamaani, saamelaisten {{Artikkelilinkki|10119|<i>noaidi</i>}}. Noidan tärkein tehtävä oli sairauden parantaminen, alkuperäisen ja hyvän maailmanjärjestyksen palauttaminen tältä osin. Sairauden ajateltiin johtuvan ihmisen kaksiosaisen sielun toisen puoliskon, sen ruumiista irtautumaan kykenevän osan joutumisesta vainajien haltuun ja aliseen maailmaan. Tavallisin syy tähän oli vainajahenkien sekaantuminen elävien elämään. Tällöin noita joutui hankkiutumaan transsitilaan ja sen aikana suorittamaan sielunmatkan <i>Jábmiidáibmuun</i>, saamelaiseen vainajalaan. Tavoitteena oli potilaan sielun saaminen takaisin ihmisten maailmaan. Samalla tavalla noita saattoi joutua vapaasti liikkuvan sieluosuutensa hahmossa lähtemään matkalle tässä maailmassa, jos saaliseläinten sielut olivat joutuneet hukkaan esim. naapurisiidan <i>noaidin</i> vangitsemina. Noidan tärkein varuste oli noitarumpu, jota käytettiin paitsi transsitilaan hankkiutumisessa myös ennustamiseen.</p>
 
 
<P align="justify">Saamelaisen muinaisuskon huomiota herättävät yhteisölliset elementit, kuten shamaanilaitos, koko {{Artikkelilinkki|0741|<i>siidan</i>}} yhteinen seitapalvelu tai karhukultti, juurittiin pois viimeistään 1700-luvulla, mutta yksilöllinen luonnonuskonnon harjoitus, esim. yksilökohtainen seitapalvonta, jatkui osin viime vuosisadalle asti.</p>
 
 
<b>Lähetystyöstä ja sen seurauksista</b>
 
 
<P align="justify">Systemaattinen lähetystyö saamelaisten parissa alkoi vasta uudella ajalla, mutta Skandinaaviset ja kristilliset elementit suodattuivat saamelaisten perinteiseen maailmankuvaan kaupan ja muiden sekulaarien kontaktien johdosta jo varsin varhain. Siksi vanhimmissakaan lähteissä ei saamelaista pakanuutta tavata puhtaana. Katolinen kirkko ei vielä tehnyt merkittävää lähetystyötä saamelaisten parissa, tai ainakin se jäi tehottomaksi. Karkeasti voidaan sanoa, että Ruotsin lapinmaat kristillistettiin ainakin pinnallisesti 1600-luvulla luterilaisen ortodoksian hengessä; tämä oli kiinteästi kytköksissä kirkkojen rakentamiseen valtakunnan pohjoisille ja itäisille raja-alueille, mikä puolestaan viime kädessä palveli valtapoliittisia tavoitteita. Ruotsi-Suomi joutui luopumaan vaatimuksistaan Ruijan rannikkoon Tanska-Norjan kanssa solmitussa Knäredin rauhassa 1613. Tämän jälkeen alueelliseksi suurvallaksi laajentumassa oleva Ruotsi-Suomi asetti tärkeäksi tavoitteeksi turvata pohjoiset sisämaa-alueensa yhtäältä Tanska-Norjalta ja toisaalta Itämeren suunnalla laajenemismahdollisuutensa menettäneeltä ja siksi voimakkaasti pohjoiseen ja Jäämerelle pyrkivältä Venäjältä.</p>
 
 
<P align="justify">Toisena keinona lähetystyössä nähtiin Ruotsi-Suomessa saamelaiskoulut ja saamenkielisen hengellisen kirjallisuuden julkaiseminen. Varsinainen lähetysrynnäkkö tapahtui valtakunnassa 1600-luvun lopulla, kun havaittiin, että kirkollinen aktiivisuus oli vain osa totuutta: kodissa ja erämaissa vallitsi edelleen vanha pakanuus. Saamelaiskulttuuri osoitti pitkään huomattavaa sopeutumiskykyä suhteessa uusiin länsimais-kristillisiin elementteihin. Uudet jumalat maalattiin noitarummuille vanhojen jumalien alapuolelle. Lähetysrynnäkkö johti noitarummun vaikenemiseen Ruotsi-Suomen lapinmaissa ja muiden saamelaisten esikristillisen uskonnon näkyvien tunnusmerkkien kriminalisoimiseen. Kuitenkin vasta lestadiolaisuuden läpimurto lopullisesti mursi saamelaisten esikristillisen kulttuurin hämmästyttävän vahvan adaptoitumiskyvyn.</p>
 
 
<P align="justify">Ruijan rannikolle rakennettiin kirkkoja jo varhain, yhtäältä norjalaisen väestön tarpeisiin ja toisaalta valtapoliittisiksi maamerkeiksi. Tätä kautta kristilliset vaikutteet tihkuivat paitsi merisaamelaisten, myös rannikolla kesäisin oleskelevien tunturisaamelaisten pariin. Kuitenkin Norjan saamelaiset kristillistyivät varsinaisesti vasta 1700-luvulla Thomas von Westenin tehokkaan ja saamenkieltä viljelleen pietistisen lähetystyön myötä (1716-1727). Syynä tähän tiettyyn viiveeseen norjan puolella oli toisaalta se, ettei poliittista painetta korvamerkata väestö itselle samassa mielessä ollut ja toisaalta, että saamelaisten oli erittäin vaikea ymmärtää Norjaa, kun taas Suomen ja osin Ruotsinkin Lapissa (Tornion, Luulajan ja Piitimen lapin maissa) osattiin vanhastaan suomea ja näin julistus suomen kielellä tavoitti varsin hyvin. Norjan puolella siis hitaammin oivallettiin saamenkielen viljelyn merkitys. Sekä Ruotsissa että Norjassa lähetystyö tuotti monia arvokkaista dokumentteja saamelaisten muinaisuskosta, joskin niihin monesti liittyy suuria lähdekriittisiä ongelmia.</p>
 
 
<P align="justify">Itäsaamelaisten alueelle vieraita vaikutteita suodattui vähäisemmässä määrin kuin länteen siitä huolimatta että Idänkirkon muodollinen läsnäolo oli varhainen ja varsin vahva. Lähetystyö alkoi sen jälkeen, kun Moskovan itsenäinen patriarkaatti oli perustettu 1489. Idän kirkko eteni Kuolaan ja Petsamoon 1500-luvun alkupuolella, ja siitä alkaen ovat itäsaamelaiset kuuluneet ortodoksiseen kulttuuripiiriin. Kuolan niemimaalle kohosi 1400- ja 1500-lukujen kuluessa yli 10 toimivaa kirkkoa ja useita luostareita. Katolisen lähetysstrategian mukaan uuden uskonnon perusteet koetettiin tehdä ymmärrettävämmiksi suhteuttamalla ne esikristillisiin elementteihin; näin luotiin tietoisesti synkretistinen tilanne, joka sitten sen kristillistä puolta vahvistamalla uskottiin vähitellen kyettävän kääntämään kokonaan kristilliseksi. Käytännössä synkretismin puhdistaminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi tehtäväksi, ja itäsaamelaisten perinteessä onkin säilynyt monia hyvin arkaaisina pidettäviä elementtejä. Toisaalta lähetystyön vähemmän opillisen luonteen vuoksi on itäsaamelaisten osalta muodostunut vain niukalti varhaisia dokumentteja.</p>
 
  
 
<b>Alueita ja rajoja</b>
 
<b>Alueita ja rajoja</b>
Rivi 53: Rivi 31:
 
<b>Tutkimuksen historiasta</b>
 
<b>Tutkimuksen historiasta</b>
  
<P align="justify">Saamelaisten omaa historiaa on tutkittu vähän. Ensyklopediassa saamelaisten historian vaiheita pyritään käsittelemään uudella tavalla saamelaisten omasta näkökulmasta. Saamelaiskulttuuri pohjautuu läheiseen luontosuhteeseen, joka on myös saamelaisen perinteisen maailmankuvan perusta. Saamelaiset eivät kuitenkaan ole kielellisesti ja kulttuurisesti homogeeninen ryhmä. Eri alueilla asuvien saamelaisten henkisen ja aineellisen kulttuurin piirteet kuten kieli, uskonto, folklore, elintavat ja kansanpuvut poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Saamelaiset jaetaan eri ryhmiin kielten perusteella eikä elinkeinojen mukaan kuten aikaisemmin. Saamelaiskulttuuuri on kehittyvä, nykyaikainen kulttuuri, joten elinkeinoelämäkin on muuttunut muistuttamaan entistä enemmän valtaväestön elinkeinorakennetta.</p>
+
<P align="justify">Tässä ensyklopediassa saamelaisten historian vaiheita pyritään käsittelemään uudella tavalla saamelaisten omasta näkökulmasta. Saamelaiskulttuuri pohjautuu läheiseen luontosuhteeseen, joka on myös saamelaisen perinteisen maailmankuvan perusta. Saamelaiset eivät kuitenkaan ole kielellisesti ja kulttuurisesti homogeeninen ryhmä. Eri alueilla asuvien saamelaisten henkisen ja aineellisen kulttuurin piirteet kuten kieli, uskonto, folklore, elintavat ja kansanpuvut poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Saamelaiset jaetaan eri ryhmiin kielten perusteella eikä elinkeinojen mukaan kuten aikaisemmin. Saamelaiskulttuuuri on kehittyvä, nykyaikainen kulttuuri, joten elinkeinoelämäkin on muuttunut muistuttamaan entistä enemmän valtaväestön elinkeinorakennetta.</p>
  
 
<P align="justify">Saamelaisia ja heidän kulttuuriaan tutkivan varhaisemman tieteenalan, lappologisen tutkimuksen aloittajana pidetään Johannes Schefferusta (1621-1679), joka vuonna 1673 julkaisi painosta latinanakielisen Lapponia-teoksen. Tästä eteenpäin aina romantiikan läpimurtoon (1810) tutkimuksella ei yleensä kuitenkaan nähty tieteellistä itseisarvoa, vaan sen tavoitteet olivat poliittisia ja varsinkin uskonnollisia: katsottiin, että saamelaiskulttuurin tuntemus oli tärkeää saamelaisten tehokkaamman käännyttämisen kannalta. Lisäksi saamelaisilla koettiin olevan kuriositeettiarvo, minkä johdosta mm. rumpuja päätyi kaukaisiinkin eurooppalaisin museoihin. Romantiikan aikana (1810-1840) kansojen henkinen perinne miellettiin luonnollisen uskonnon dokumenttina (Schelling), kansanluonteen kuvastajana (Herder, Lars Levi Laestadius) tai hämärtyneenä historiallisena lähteenä (osin Lars Levi Laestadius).</p>
 
<P align="justify">Saamelaisia ja heidän kulttuuriaan tutkivan varhaisemman tieteenalan, lappologisen tutkimuksen aloittajana pidetään Johannes Schefferusta (1621-1679), joka vuonna 1673 julkaisi painosta latinanakielisen Lapponia-teoksen. Tästä eteenpäin aina romantiikan läpimurtoon (1810) tutkimuksella ei yleensä kuitenkaan nähty tieteellistä itseisarvoa, vaan sen tavoitteet olivat poliittisia ja varsinkin uskonnollisia: katsottiin, että saamelaiskulttuurin tuntemus oli tärkeää saamelaisten tehokkaamman käännyttämisen kannalta. Lisäksi saamelaisilla koettiin olevan kuriositeettiarvo, minkä johdosta mm. rumpuja päätyi kaukaisiinkin eurooppalaisin museoihin. Romantiikan aikana (1810-1840) kansojen henkinen perinne miellettiin luonnollisen uskonnon dokumenttina (Schelling), kansanluonteen kuvastajana (Herder, Lars Levi Laestadius) tai hämärtyneenä historiallisena lähteenä (osin Lars Levi Laestadius).</p>
Rivi 84: Rivi 62:
  
 
<b>Hankkeen luonteesta</b>
 
<b>Hankkeen luonteesta</b>
 
<P align="justify">Ensyklopedian lähtökohtana ja innoittajana on ollut saamelaisten omaleimainen kulttuuri sekä saamelaisia kohtaan lisääntynyt kiinnostus eri puolilla maailmaa. Eri alojen tutkijat sekä matkailijat ja kirkonmiehet ovat varhaisista ajoista alkaen kiinnostuneet saamelaisista, joiden kulttuuri on koettu eurooppalaisten kansojen kulttuureista eksoottisimpana. Ensyklopediassa artikkelien kirjoittajat pyrkivät kumoamaan vanhoja stereotyyppisiä käsityksiä sekä esittävät monitieteisen saamentutkimuksen viimeaikaisia tuloksia.</p>
 
  
 
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeen varsinainen idea pohjautuu Helsingin yliopistossa 1993 aloitettuun saamentutkimuksen opintokokonaisuuteen, josta vastaa useiden laitosten edustajista koostuva työryhmä. Saamentutkimuksen työryhmästä muodostettiin Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeen toimituskunta, jota täydennettiin pohjoismaisilla yhteistyökumppaneilla. Yhteistyökumppania Uumajan yliopiston saamen instituuttia ovat edustaneet Olavi Korhonen ja Mikael Svonni. Muita yhteistyökumppaneita ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimiva saamen kielten etymologinen hanke Álgu ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.</p>
 
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeen varsinainen idea pohjautuu Helsingin yliopistossa 1993 aloitettuun saamentutkimuksen opintokokonaisuuteen, josta vastaa useiden laitosten edustajista koostuva työryhmä. Saamentutkimuksen työryhmästä muodostettiin Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeen toimituskunta, jota täydennettiin pohjoismaisilla yhteistyökumppaneilla. Yhteistyökumppania Uumajan yliopiston saamen instituuttia ovat edustaneet Olavi Korhonen ja Mikael Svonni. Muita yhteistyökumppaneita ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimiva saamen kielten etymologinen hanke Álgu ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.</p>
  
<P align="justify">Tavoitteena on kartoittaa ja systematisoida tietoa saamelaisten pohjoisen alkuperäiskansan kulttuurista yli valtakunnanrajojen. Varsinkin yhdentyvässä Euroopassa on syytä panna erityistä painoa alkuperäiskansojen kulttuurien säilyttämiseen sekä näitä koskevan, tutkimukseen perustuvan informaation laajaan levittämiseen. Tarkoituksena on osaltaan vahvistaa saamelaisten identiteettiä ja kulttuuritietoisuutta. Nykyaikaisessa muuttuvassa maailmassa tämä on yksi parhaista keinoista ehkäistä vaikeissa oloissa elävien pienten kansojen sosiaalista ja kulttuurista syrjäytymistä. Tavoitteena on myös esittää tietoa Saamen kansan sisällä olevista vähemmistöryhmistä, mm. Venäjän saamelaisista, jotka ovat tähän asti olleet saamelaiskulttuurin tutkimuskentälläkin syrjässä.</p>
+
<P align="justify">Ensyklopedian lähtökohtana ja innoittajana on ollut saamelaisten omaleimainen kulttuuri sekä saamelaisia kohtaan lisääntynyt kiinnostus eri puolilla maailmaa. Eri alojen tutkijat sekä matkailijat ja kirkonmiehet ovat varhaisista ajoista alkaen kiinnostuneet saamelaisista, joiden kulttuuri on koettu eurooppalaisten kansojen kulttuureista eksoottisimpana. Ensyklopediassa artikkelien kirjoittajat pyrkivät kumoamaan vanhoja stereotyyppisiä käsityksiä sekä esittävät monitieteisen saamentutkimuksen viimeaikaisia tuloksia.</p>
 +
 
 +
<P align="justify">Tavoitteena oli kartoittaa ja systematisoida tietoa saamelaisten pohjoisen alkuperäiskansan kulttuurista yli valtakunnanrajojen. Varsinkin yhdentyvässä Euroopassa on syytä panna erityistä painoa alkuperäiskansojen kulttuurien säilyttämiseen sekä näitä koskevan, tutkimukseen perustuvan informaation laajaan levittämiseen. Tarkoituksena on osaltaan vahvistaa saamelaisten identiteettiä ja kulttuuritietoisuutta. Nykyaikaisessa muuttuvassa maailmassa tämä on yksi parhaista keinoista ehkäistä vaikeissa oloissa elävien pienten kansojen sosiaalista ja kulttuurista syrjäytymistä. Tavoitteena on myös esittää tietoa Saamen kansan sisällä olevista vähemmistöryhmistä, mm. Venäjän saamelaisista, jotka ovat tähän asti olleet saamelaiskulttuurin tutkimuskentälläkin syrjässä.</p>
  
<P align="justify">Ensyklopediahanke tuottaa monipuolisen tietovaraston, jota voidaan pitää Internetiin sijoitettavan saamelaisen tietopankin yhtenä lähtökohtana. Saamelaisten keskuudessa on pitkään pyritty edistämään nykyaikaisten sähköisten medioitten käyttöä. Ensyklopediahankkeen toivotaan edistävän tätä pyrkimystä tuottamalla saamelaisia koskevaa tietoa sähköisessä muodossa yleisesti käytettäväksi. Saamelaiskulttuurin ensyklopedia - The Saami-a Cultural Ebcyclopaefia julkaistiin kirjana vuonna 2005 ja sille myönnettiin valtion julkistamispalkinto seuraavana vuonna.</p>
+
<P align="justify">Ensyklopediahanke tuottaa monipuolisen digitaalisen tietovaraston. Saamelaiskulttuurin ensyklopedia - The Saami-a Cultural Ebcyclopaefia julkaistiin kirjana vuonna 2005 ja sille myönnettiin valtion julkistamispalkinto seuraavana vuonna.</p>
  
<P align="justify">Tähän mennessä ei ole myöskään laadittu yhtään ensyklopediaa, joka sisältäisi monipuolista tietoa saamelaiskulttuurista. Muista kulttuureista on viime aikoina ilmestynyt tietosanakirjoja, joista esimerkkeinä mainittakoon Encyclopaedia of Aboriginal Australia (1994), Finland, a cultural encyclopedia (1997) ja Norrlands uppslagsbok: ett uppslagsverket på vetenskaplig grund om den norrländska regionenc (1993-1996). Näitä voidaan pitää merkittävinä kulttuurityön saavutuksina.</p>
+
<P align="justify">Aikaisemmin ei ole laadittu yhtään vastaavaa ensyklopediaa, joka sisältäisi monipuolista tietoa saamelaiskulttuurista. Muista kulttuureista on viime aikoina ilmestynyt tietosanakirjoja, joista esimerkkeinä mainittakoon Encyclopaedia of Aboriginal Australia (1994), Finland, a cultural encyclopedia (1997) ja Norrlands uppslagsbok: ett uppslagsverket på vetenskaplig grund om den norrländska regionenc (1993-1996). Näitä voidaan pitää merkittävinä kulttuurityön saavutuksina.</p>
  
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia on tarpeellinen kansainväliselle tutkijayhteisölle, viranomaisille ja kulttuurityöntekijöille, eri alojen opettajille ja opiskelijoille sekä kaikille saamelaiskulttuurista kiinnostuneille saamelaisille itselleen.</p>
+
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia on tarpeellinen kansainväliselle tutkijayhteisölle, viranomaisille ja kulttuurityöntekijöille, eri alojen ja eri tasojen opettajille ja opiskelijoille sekä kaikille saamelaiskulttuurista kiinnostuneille sekä saamelaisille itselleen.</p>
  
 
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia koostuu noin 4000 hakusana-artikkelista. Perusartikkeleissa esitellään saamen kieltä, historiaa, mytologiaa, folklorea, kirjallisuutta, musiikkia, taloutta, luontoa ja elinkeinoja, medioita, oikeuksia, koulutusta, taidetta, yhteiskunnallisia oloja jne. Henkilöartikkeleissa esitellään historian ja tämän päivän tärkeitä kulttuurivaikuttajia ja kulttuurin tekijöitä: saamelaisia kirjailijoita, taiteilijoita, laulajia, poliitikkoja sekä myös Saamenmaan tunnetuimpia tutkijoita. Leimallisesti saamelaiskulttuurille ominaiset kulttuurisanat ja -käsitteet on tarkoitus käsitellä ennen kaikkea kulttuurinsisäisestä näkökulmasta tarkastellen. Lisäksi on ns. viittausahakusanoja. Ensyklopediaan sisältyy myös 50 saamelaiskuttuurisanan etymologinen lista.</p>
 
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia koostuu noin 4000 hakusana-artikkelista. Perusartikkeleissa esitellään saamen kieltä, historiaa, mytologiaa, folklorea, kirjallisuutta, musiikkia, taloutta, luontoa ja elinkeinoja, medioita, oikeuksia, koulutusta, taidetta, yhteiskunnallisia oloja jne. Henkilöartikkeleissa esitellään historian ja tämän päivän tärkeitä kulttuurivaikuttajia ja kulttuurin tekijöitä: saamelaisia kirjailijoita, taiteilijoita, laulajia, poliitikkoja sekä myös Saamenmaan tunnetuimpia tutkijoita. Leimallisesti saamelaiskulttuurille ominaiset kulttuurisanat ja -käsitteet on tarkoitus käsitellä ennen kaikkea kulttuurinsisäisestä näkökulmasta tarkastellen. Lisäksi on ns. viittausahakusanoja. Ensyklopediaan sisältyy myös 50 saamelaiskuttuurisanan etymologinen lista.</p>
  
<P align="justify">Sanan kulttuuri toimituskunta on ymmärtänyt laajimmassa merkityksessään eli kulttuuriin sisältyy sekä henkinen että materiaalinen puoli Kulttuuriin kuuluu sekä henkinen että materiaalinen puoli. Kieli on keskeinen kulttuurin ominaispiirre. Saamelaiskulttuurin materiaalisena perustana pidetään luontoa, jota käsitellään maisemaa, luonto- ja lumikäsitteitä sekä eläimistöä ja kasvistoa kuvaavissa artikkeleissa. Henkisen kulttuurin puolia selvitetään identiteettiä, elämäntapaa, perinteitä ja tapoja, yhteiskunnallista ja sosiaalista elämää käsittelevissä artikkeleissa, joissa tarkastellaan nykyajan lisäksi menneisyyden oloja.</p>
+
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin materiaalisena perustana pidetään ympäristöä, jota käsitellään maisemaa, ympäristö- ja lumikäsitteitä sekä eläimistöä ja kasvistoa kuvaavissa artikkeleissa.</p>
  
<P align="justify">Henkilögalleriaan edustuvat saamelaiskulttuurin kannalta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät henkilöt. Myös kirjan kirjoittajina esiintyvät saamelaiskulttuurissa tärkeät taiteen ja tieteen edustajat. Artikkelehin sisältyy laaja lähdekirjallisuusluettelo, jonka tarkoituksena on koota yhteen saamelaisia käsittelevä kirjallisuus.</p>
+
<P align="justify">Henkilögalleriaan edustuvat saamelaiskulttuurin kannalta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät saamelaiset. Artikkelehin sisältyy laaja lähdekirjallisuusluettelo, jonka tarkoituksena on koota yhteen saamelaisia käsittelevä kirjallisuus.</p>
 
}}
 
}}

Versio 11. helmikuuta 2018 kello 12.29

Ensyklopedian käyttöohjeet

Saamelaiskulttuurin ensyklopedian artikkeleissa käsitellään mm. saamen kieltä, historiaa, suullista perinnettä, kirjallisuutta, musiikkia, taloutta, sekä ympäristöä, elinkeinoja, oikeuksia, koulutusta, taidetta ja yhteiskunnallisia oloja. Saamelaiskulttuurille ominaisia ilmiöitä tarkastellaan ennen kaikkea kulttuurinsisäisestä näkökulmasta. Henkilöartikkeleissa esitellään kulttuurivaikuttajia ja kulttuurin tekijöitä: saamelaisia kirjailijoita, taiteilijoita, laulajia, poliitikkoja ja Saamenmaan varhaisimpia tutkijoita. Ensyklopediaan sisältyy myös noin 50 saamelaiskulttuuriin liittyvän sanan etymologinen lista. Ympäristöä eli saamelaiskulttuurin materiaalista perustaa käsitellään maisemaa, ympäristö- ja lumikäsitteitä, sekä eläimistöä ja kasvistoa kuvaavissa artikkeleissa.

Hakusana-artikkelit on jaoteltu eri aihekokonaisuuksien sisään aakkosjärjestyksessä. Kokonaisuuksia ensyklopediassa on 18, ja eri aihekokonaisuudet ovat Alueet ja paikannimet, Arkeologia, Elinkeinot ja liikkuminen, Historia, Kasvatus ja koulutus, Kielet ja nimitykset, Kirjallisuus ja taiteet, Kristinusko ja kirkko, Materiaalinen kulttuuri, Media, Perinteinen hengellisyys ja suullinen perinne, Saamelaisorganisaatiot ja järjestäytyminen, Sanojen etymologia, Tapakulttuuri, Tunnettuja saamelaisia ja muita henkilöitä, Tutkimus ja tutkimushistoria, Väestö ja väestöntutkimus sekä Ympäristö. Tiettyä artikkelia tai aihetta voi etsiä sivun hakutoiminnon avulla tai ensyklopediaa voi selailla sisällysluettelon kautta aihekokonaisuuksina. Tietyn aiheen tai sivun hakutuloksissa näkyvät ne artikkelit, joiden otsikossa tai itse tekstissä hakusana mainitaan.



Muokkaa tätä sivua

Suomenkieliset artikkelit

Dát ii leat vel davvisámegillii

Čále dan

Instructions to use

The articles in the Encyclopaedia of Saami culture present i.e, Saami languages, history, oral tradition, literature, music, economy, environment, livelihoods, rights, education, arts, and societal conditions. The cultural concepts and terms that are characteristic to Saami culture are discussed primarily from an intra-cultural perspective. The biographical articles present important historical and contemporary cultural figures, including: Saami authors, artists, singers, politicians, and also some of the earliest researchers of Sápmi. The Encyclopaedia also contains so-called reference entries, and an etymological list of 50 Saami culture terms. Nature is regarded as the material basis of Saami culture and is discussed in the articles of landscape, nature, snow, flora and fauna.

The keywords for each articles are categorized in different entities in alphabetical order. There are 18 different entities in the Encyclopaedia, which are Archaeology, Christianity and missionary work, Education, Environment, Etymology, History, Languages and peoples, Literature and arts, Material culture, Means of livelihood and transport, Media, Notable people in Saami history and society, Population and demography, Practices and customs, Regions and place names, Reseach and research history, Saami organizations and associations and Traditional spiritualism and oral tradition. Specific articles or themes can be searched by using the search tool, and the Encyclopaedia can also be browsed through the table of contents. When searching for a specific theme or page via the search tool, articles containing the keyword in their title or text will appear.



Muokkaa tätä sivua

Articles in English

Denna språkversion existerar inte ännu

Skriv den