Ero sivun Ravila, Paavo versioiden välillä
Anu (keskustelu | muokkaukset) |
|||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
|kieli=suomi | |kieli=suomi | ||
|id=1620 | |id=1620 | ||
− | |artikkeliteksti=<P align="justify">Paavo Ravila (1902- | + | |artikkeliteksti=<P align="justify">Paavo Ravila (1902-1974)<BR>Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, akateemikko</P> |
<P align="justify">Paavo Ravila vaikutti laajasti suomalaisessa yliopistoelämässä paitsi suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana myös Helsingin ja Turun yliopiston ylimmissä hallintoelimissä, dekaanina (Helsinki, Turku), rehtorina ja kanslerina (Helsinki). Hän oli myös Suomen Akatemian jäsen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran pitkäaikainen esimies. Hän uudisti suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusmenetelmiä ja avasi kokonaan uusia tutkimusaloja suomensukuisten kielten alalla. Ravila keräsi kieliaineistoa {{Artikkelilinkki|15244|Petsamon}} saamelaisten parissa 1920-30-lukujen taitteessa ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1932 Maattivuonon saamelaismurteen kvantiteettisuhteita käsittelevällä tutkimuksella. Vuonna 1935 hän julkaisi artikkelin saamen kielen asemasta suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa, jossa hän pätevin perustein liitti saamen kielen läheisesti itämerensuomalaisten kielten yhteyteen ja vakiinnutti käsityksen »{{Artikkelilinkki|0142|varhaiskantasuomesta}}», suomalais-saamelaisesta kantakielestä, jota vasta 1990-luvulla on jossain määrin kritisoitu. Hän on myös julkaissut keräämiään kielennäytteitä tekstikokoelmina. Myöhemmässä julkaisutoiminnassaan Ravila keskittyi laajemmin suomalais-ugrilaisen kielikunnan historiallisen muoto- ja lauseopin kysymyksiin, ja saamen kielen tutkimus jäi vähemmälle huomiolle.</P><BR> | <P align="justify">Paavo Ravila vaikutti laajasti suomalaisessa yliopistoelämässä paitsi suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana myös Helsingin ja Turun yliopiston ylimmissä hallintoelimissä, dekaanina (Helsinki, Turku), rehtorina ja kanslerina (Helsinki). Hän oli myös Suomen Akatemian jäsen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran pitkäaikainen esimies. Hän uudisti suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusmenetelmiä ja avasi kokonaan uusia tutkimusaloja suomensukuisten kielten alalla. Ravila keräsi kieliaineistoa {{Artikkelilinkki|15244|Petsamon}} saamelaisten parissa 1920-30-lukujen taitteessa ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1932 Maattivuonon saamelaismurteen kvantiteettisuhteita käsittelevällä tutkimuksella. Vuonna 1935 hän julkaisi artikkelin saamen kielen asemasta suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa, jossa hän pätevin perustein liitti saamen kielen läheisesti itämerensuomalaisten kielten yhteyteen ja vakiinnutti käsityksen »{{Artikkelilinkki|0142|varhaiskantasuomesta}}», suomalais-saamelaisesta kantakielestä, jota vasta 1990-luvulla on jossain määrin kritisoitu. Hän on myös julkaissut keräämiään kielennäytteitä tekstikokoelmina. Myöhemmässä julkaisutoiminnassaan Ravila keskittyi laajemmin suomalais-ugrilaisen kielikunnan historiallisen muoto- ja lauseopin kysymyksiin, ja saamen kielen tutkimus jäi vähemmälle huomiolle.</P><BR> | ||
{{Artikkelilinkki|20140806093720|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit}}<BR><BR> | {{Artikkelilinkki|20140806093720|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit}}<BR><BR> | ||
− | |||
|kirjoittaja=Ulla-Maija Kulonen | |kirjoittaja=Ulla-Maija Kulonen | ||
|luokat=Biografiset artikkelit | |luokat=Biografiset artikkelit | ||
}} | }} |
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2021 kello 08.17
Ravila, Paavo
Paavo Ravila (1902-1974)
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, akateemikko
Paavo Ravila vaikutti laajasti suomalaisessa yliopistoelämässä paitsi suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana myös Helsingin ja Turun yliopiston ylimmissä hallintoelimissä, dekaanina (Helsinki, Turku), rehtorina ja kanslerina (Helsinki). Hän oli myös Suomen Akatemian jäsen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran pitkäaikainen esimies. Hän uudisti suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusmenetelmiä ja avasi kokonaan uusia tutkimusaloja suomensukuisten kielten alalla. Ravila keräsi kieliaineistoa Petsamon saamelaisten parissa 1920-30-lukujen taitteessa ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1932 Maattivuonon saamelaismurteen kvantiteettisuhteita käsittelevällä tutkimuksella. Vuonna 1935 hän julkaisi artikkelin saamen kielen asemasta suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa, jossa hän pätevin perustein liitti saamen kielen läheisesti itämerensuomalaisten kielten yhteyteen ja vakiinnutti käsityksen »varhaiskantasuomesta», suomalais-saamelaisesta kantakielestä, jota vasta 1990-luvulla on jossain määrin kritisoitu. Hän on myös julkaissut keräämiään kielennäytteitä tekstikokoelmina. Myöhemmässä julkaisutoiminnassaan Ravila keskittyi laajemmin suomalais-ugrilaisen kielikunnan historiallisen muoto- ja lauseopin kysymyksiin, ja saamen kielen tutkimus jäi vähemmälle huomiolle.
Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit
Paavo Ravila (engl. ver.)
Look the Finnish tab.