Ero sivun Ensyklopedian käyttöohjeet versioiden välillä
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
|artikkeliteksti=<P align="justify">Saamelaisten nimeäminen alkuperäiskansaksi perustuu {{Artikkelilinkki|10105|saamelaisten omaperäiseen maailmankuvaan}}, omaan historiaan, omiin elinkeinoihin ja omaan kieleen. Nykyisin erityisluonne on vahvistettu kansallisella lainsäädännöllä ja kansainvälisin sopimuksin. Ensyklopediahankkeen tavoitteena on valaista tätä erityisluonnetta.</p> | |artikkeliteksti=<P align="justify">Saamelaisten nimeäminen alkuperäiskansaksi perustuu {{Artikkelilinkki|10105|saamelaisten omaperäiseen maailmankuvaan}}, omaan historiaan, omiin elinkeinoihin ja omaan kieleen. Nykyisin erityisluonne on vahvistettu kansallisella lainsäädännöllä ja kansainvälisin sopimuksin. Ensyklopediahankkeen tavoitteena on valaista tätä erityisluonnetta.</p> | ||
− | <P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeessa kohteena on saamelainen alkuperäiskulttuuri. Hankkeeseen tartutaan ajankohtaisen monitieteisen | + | <P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeessa kohteena on saamelainen alkuperäiskulttuuri. Hankkeeseen tartutaan ajankohtaisen monitieteisen saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen näkökulmiin. Se kytkeytyy politiikan, kulttuurin, uskontotieteen, historian, yhteiskunnan, talouden, mielen ja kielen tutkimuksen traditioihin ja näkökulmiin.</p> |
<P align="justify">Saamelaisia ja heidän kulttuuriaan tutkiva varhaisempi tieteenala, lappologia, on kuvannut saamelaiskulttuuria ulkoisesta näkökulmasta 1600-luvun lopulta 1900-luvun loppupuolelle saakka. 1900-luvun viime vuosikymmenillä saamelaisiin kohdistuneessa tutkimuksessa on siirrytty kohti kulttuurinsisäistä näkökulmaa. Termi lappologia on haluttu hylätä ja ottaa sen tilalle käyttöön uusi nimitys monitieteinen saamentutkimus. Kulttuurinsisäinen näkökulma merkitsee tässä yhteydessä myös saamelaisten itsensä merkittävää panosta oman kansansa tutkimuksessa.</p> | <P align="justify">Saamelaisia ja heidän kulttuuriaan tutkiva varhaisempi tieteenala, lappologia, on kuvannut saamelaiskulttuuria ulkoisesta näkökulmasta 1600-luvun lopulta 1900-luvun loppupuolelle saakka. 1900-luvun viime vuosikymmenillä saamelaisiin kohdistuneessa tutkimuksessa on siirrytty kohti kulttuurinsisäistä näkökulmaa. Termi lappologia on haluttu hylätä ja ottaa sen tilalle käyttöön uusi nimitys monitieteinen saamentutkimus. Kulttuurinsisäinen näkökulma merkitsee tässä yhteydessä myös saamelaisten itsensä merkittävää panosta oman kansansa tutkimuksessa.</p> | ||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
<P align="justify">Norjassa saamelaisista on myös näihin päiviin käytetty nimitystä finn, joka on tuttu jo antiikin ajalta Tacituksen teoksesta.. Norjan pohjoisinta aluetta kutsutaan Finnmarkiksi. Tacituksen fenni-nimitystä ovat ilmeisesti alunperin käyttäneet muinaisruotsalaiset Pohjois-Ruotsissa eläneistä saamelaisista, joita koskevia tietoja he ovat levittäneet maailmalle. Finn ja Finland, jotka ovat muiden antamia nimityksiä suomalaisista ja saamelaisista, jäivät sittemmin tarkoittamaan myös 'ei-saamelaisia', erityisesti (varsinais-)suomalaisia ja (Varsinais-)Suomea.</p> | <P align="justify">Norjassa saamelaisista on myös näihin päiviin käytetty nimitystä finn, joka on tuttu jo antiikin ajalta Tacituksen teoksesta.. Norjan pohjoisinta aluetta kutsutaan Finnmarkiksi. Tacituksen fenni-nimitystä ovat ilmeisesti alunperin käyttäneet muinaisruotsalaiset Pohjois-Ruotsissa eläneistä saamelaisista, joita koskevia tietoja he ovat levittäneet maailmalle. Finn ja Finland, jotka ovat muiden antamia nimityksiä suomalaisista ja saamelaisista, jäivät sittemmin tarkoittamaan myös 'ei-saamelaisia', erityisesti (varsinais-)suomalaisia ja (Varsinais-)Suomea.</p> | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
<b>Alueita ja rajoja</b> | <b>Alueita ja rajoja</b> | ||
Rivi 53: | Rivi 31: | ||
<b>Tutkimuksen historiasta</b> | <b>Tutkimuksen historiasta</b> | ||
− | <P align="justify"> | + | <P align="justify">Tässä ensyklopediassa saamelaisten historian vaiheita pyritään käsittelemään uudella tavalla saamelaisten omasta näkökulmasta. Saamelaiskulttuuri pohjautuu läheiseen luontosuhteeseen, joka on myös saamelaisen perinteisen maailmankuvan perusta. Saamelaiset eivät kuitenkaan ole kielellisesti ja kulttuurisesti homogeeninen ryhmä. Eri alueilla asuvien saamelaisten henkisen ja aineellisen kulttuurin piirteet kuten kieli, uskonto, folklore, elintavat ja kansanpuvut poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Saamelaiset jaetaan eri ryhmiin kielten perusteella eikä elinkeinojen mukaan kuten aikaisemmin. Saamelaiskulttuuuri on kehittyvä, nykyaikainen kulttuuri, joten elinkeinoelämäkin on muuttunut muistuttamaan entistä enemmän valtaväestön elinkeinorakennetta.</p> |
<P align="justify">Saamelaisia ja heidän kulttuuriaan tutkivan varhaisemman tieteenalan, lappologisen tutkimuksen aloittajana pidetään Johannes Schefferusta (1621-1679), joka vuonna 1673 julkaisi painosta latinanakielisen Lapponia-teoksen. Tästä eteenpäin aina romantiikan läpimurtoon (1810) tutkimuksella ei yleensä kuitenkaan nähty tieteellistä itseisarvoa, vaan sen tavoitteet olivat poliittisia ja varsinkin uskonnollisia: katsottiin, että saamelaiskulttuurin tuntemus oli tärkeää saamelaisten tehokkaamman käännyttämisen kannalta. Lisäksi saamelaisilla koettiin olevan kuriositeettiarvo, minkä johdosta mm. rumpuja päätyi kaukaisiinkin eurooppalaisin museoihin. Romantiikan aikana (1810-1840) kansojen henkinen perinne miellettiin luonnollisen uskonnon dokumenttina (Schelling), kansanluonteen kuvastajana (Herder, Lars Levi Laestadius) tai hämärtyneenä historiallisena lähteenä (osin Lars Levi Laestadius).</p> | <P align="justify">Saamelaisia ja heidän kulttuuriaan tutkivan varhaisemman tieteenalan, lappologisen tutkimuksen aloittajana pidetään Johannes Schefferusta (1621-1679), joka vuonna 1673 julkaisi painosta latinanakielisen Lapponia-teoksen. Tästä eteenpäin aina romantiikan läpimurtoon (1810) tutkimuksella ei yleensä kuitenkaan nähty tieteellistä itseisarvoa, vaan sen tavoitteet olivat poliittisia ja varsinkin uskonnollisia: katsottiin, että saamelaiskulttuurin tuntemus oli tärkeää saamelaisten tehokkaamman käännyttämisen kannalta. Lisäksi saamelaisilla koettiin olevan kuriositeettiarvo, minkä johdosta mm. rumpuja päätyi kaukaisiinkin eurooppalaisin museoihin. Romantiikan aikana (1810-1840) kansojen henkinen perinne miellettiin luonnollisen uskonnon dokumenttina (Schelling), kansanluonteen kuvastajana (Herder, Lars Levi Laestadius) tai hämärtyneenä historiallisena lähteenä (osin Lars Levi Laestadius).</p> | ||
Rivi 84: | Rivi 62: | ||
<b>Hankkeen luonteesta</b> | <b>Hankkeen luonteesta</b> | ||
− | |||
− | |||
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeen varsinainen idea pohjautuu Helsingin yliopistossa 1993 aloitettuun saamentutkimuksen opintokokonaisuuteen, josta vastaa useiden laitosten edustajista koostuva työryhmä. Saamentutkimuksen työryhmästä muodostettiin Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeen toimituskunta, jota täydennettiin pohjoismaisilla yhteistyökumppaneilla. Yhteistyökumppania Uumajan yliopiston saamen instituuttia ovat edustaneet Olavi Korhonen ja Mikael Svonni. Muita yhteistyökumppaneita ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimiva saamen kielten etymologinen hanke Álgu ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.</p> | <P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeen varsinainen idea pohjautuu Helsingin yliopistossa 1993 aloitettuun saamentutkimuksen opintokokonaisuuteen, josta vastaa useiden laitosten edustajista koostuva työryhmä. Saamentutkimuksen työryhmästä muodostettiin Saamelaiskulttuurin ensyklopediahankkeen toimituskunta, jota täydennettiin pohjoismaisilla yhteistyökumppaneilla. Yhteistyökumppania Uumajan yliopiston saamen instituuttia ovat edustaneet Olavi Korhonen ja Mikael Svonni. Muita yhteistyökumppaneita ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimiva saamen kielten etymologinen hanke Álgu ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.</p> | ||
− | <P align="justify"> | + | <P align="justify">Ensyklopedian lähtökohtana ja innoittajana on ollut saamelaisten omaleimainen kulttuuri sekä saamelaisia kohtaan lisääntynyt kiinnostus eri puolilla maailmaa. Eri alojen tutkijat sekä matkailijat ja kirkonmiehet ovat varhaisista ajoista alkaen kiinnostuneet saamelaisista, joiden kulttuuri on koettu eurooppalaisten kansojen kulttuureista eksoottisimpana. Ensyklopediassa artikkelien kirjoittajat pyrkivät kumoamaan vanhoja stereotyyppisiä käsityksiä sekä esittävät monitieteisen saamentutkimuksen viimeaikaisia tuloksia.</p> |
+ | |||
+ | <P align="justify">Tavoitteena oli kartoittaa ja systematisoida tietoa saamelaisten pohjoisen alkuperäiskansan kulttuurista yli valtakunnanrajojen. Varsinkin yhdentyvässä Euroopassa on syytä panna erityistä painoa alkuperäiskansojen kulttuurien säilyttämiseen sekä näitä koskevan, tutkimukseen perustuvan informaation laajaan levittämiseen. Tarkoituksena on osaltaan vahvistaa saamelaisten identiteettiä ja kulttuuritietoisuutta. Nykyaikaisessa muuttuvassa maailmassa tämä on yksi parhaista keinoista ehkäistä vaikeissa oloissa elävien pienten kansojen sosiaalista ja kulttuurista syrjäytymistä. Tavoitteena on myös esittää tietoa Saamen kansan sisällä olevista vähemmistöryhmistä, mm. Venäjän saamelaisista, jotka ovat tähän asti olleet saamelaiskulttuurin tutkimuskentälläkin syrjässä.</p> | ||
− | <P align="justify">Ensyklopediahanke tuottaa monipuolisen tietovaraston | + | <P align="justify">Ensyklopediahanke tuottaa monipuolisen digitaalisen tietovaraston. Saamelaiskulttuurin ensyklopedia - The Saami-a Cultural Ebcyclopaefia julkaistiin kirjana vuonna 2005 ja sille myönnettiin valtion julkistamispalkinto seuraavana vuonna.</p> |
− | <P align="justify"> | + | <P align="justify">Aikaisemmin ei ole laadittu yhtään vastaavaa ensyklopediaa, joka sisältäisi monipuolista tietoa saamelaiskulttuurista. Muista kulttuureista on viime aikoina ilmestynyt tietosanakirjoja, joista esimerkkeinä mainittakoon Encyclopaedia of Aboriginal Australia (1994), Finland, a cultural encyclopedia (1997) ja Norrlands uppslagsbok: ett uppslagsverket på vetenskaplig grund om den norrländska regionenc (1993-1996). Näitä voidaan pitää merkittävinä kulttuurityön saavutuksina.</p> |
− | <P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia on tarpeellinen kansainväliselle tutkijayhteisölle, viranomaisille ja kulttuurityöntekijöille, eri alojen opettajille ja opiskelijoille sekä kaikille saamelaiskulttuurista kiinnostuneille saamelaisille itselleen.</p> | + | <P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia on tarpeellinen kansainväliselle tutkijayhteisölle, viranomaisille ja kulttuurityöntekijöille, eri alojen ja eri tasojen opettajille ja opiskelijoille sekä kaikille saamelaiskulttuurista kiinnostuneille sekä saamelaisille itselleen.</p> |
<P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia koostuu noin 4000 hakusana-artikkelista. Perusartikkeleissa esitellään saamen kieltä, historiaa, mytologiaa, folklorea, kirjallisuutta, musiikkia, taloutta, luontoa ja elinkeinoja, medioita, oikeuksia, koulutusta, taidetta, yhteiskunnallisia oloja jne. Henkilöartikkeleissa esitellään historian ja tämän päivän tärkeitä kulttuurivaikuttajia ja kulttuurin tekijöitä: saamelaisia kirjailijoita, taiteilijoita, laulajia, poliitikkoja sekä myös Saamenmaan tunnetuimpia tutkijoita. Leimallisesti saamelaiskulttuurille ominaiset kulttuurisanat ja -käsitteet on tarkoitus käsitellä ennen kaikkea kulttuurinsisäisestä näkökulmasta tarkastellen. Lisäksi on ns. viittausahakusanoja. Ensyklopediaan sisältyy myös 50 saamelaiskuttuurisanan etymologinen lista.</p> | <P align="justify">Saamelaiskulttuurin ensyklopedia koostuu noin 4000 hakusana-artikkelista. Perusartikkeleissa esitellään saamen kieltä, historiaa, mytologiaa, folklorea, kirjallisuutta, musiikkia, taloutta, luontoa ja elinkeinoja, medioita, oikeuksia, koulutusta, taidetta, yhteiskunnallisia oloja jne. Henkilöartikkeleissa esitellään historian ja tämän päivän tärkeitä kulttuurivaikuttajia ja kulttuurin tekijöitä: saamelaisia kirjailijoita, taiteilijoita, laulajia, poliitikkoja sekä myös Saamenmaan tunnetuimpia tutkijoita. Leimallisesti saamelaiskulttuurille ominaiset kulttuurisanat ja -käsitteet on tarkoitus käsitellä ennen kaikkea kulttuurinsisäisestä näkökulmasta tarkastellen. Lisäksi on ns. viittausahakusanoja. Ensyklopediaan sisältyy myös 50 saamelaiskuttuurisanan etymologinen lista.</p> | ||
− | <P align="justify"> | + | <P align="justify">Saamelaiskulttuurin materiaalisena perustana pidetään ympäristöä, jota käsitellään maisemaa, ympäristö- ja lumikäsitteitä sekä eläimistöä ja kasvistoa kuvaavissa artikkeleissa.</p> |
− | <P align="justify">Henkilögalleriaan edustuvat saamelaiskulttuurin kannalta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät | + | <P align="justify">Henkilögalleriaan edustuvat saamelaiskulttuurin kannalta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät saamelaiset. Artikkelehin sisältyy laaja lähdekirjallisuusluettelo, jonka tarkoituksena on koota yhteen saamelaisia käsittelevä kirjallisuus.</p> |
}} | }} |
Versio 11. helmikuuta 2018 kello 12.29
Ensyklopedian käyttöohjeet
Saamelaiskulttuurin ensyklopedian artikkeleissa käsitellään mm. saamen kieltä, historiaa, suullista perinnettä, kirjallisuutta, musiikkia, taloutta, sekä ympäristöä, elinkeinoja, oikeuksia, koulutusta, taidetta ja yhteiskunnallisia oloja. Saamelaiskulttuurille ominaisia ilmiöitä tarkastellaan ennen kaikkea kulttuurinsisäisestä näkökulmasta. Henkilöartikkeleissa esitellään kulttuurivaikuttajia ja kulttuurin tekijöitä: saamelaisia kirjailijoita, taiteilijoita, laulajia, poliitikkoja ja Saamenmaan varhaisimpia tutkijoita. Ensyklopediaan sisältyy myös noin 50 saamelaiskulttuuriin liittyvän sanan etymologinen lista. Ympäristöä eli saamelaiskulttuurin materiaalista perustaa käsitellään maisemaa, ympäristö- ja lumikäsitteitä, sekä eläimistöä ja kasvistoa kuvaavissa artikkeleissa.
Hakusana-artikkelit on jaoteltu eri aihekokonaisuuksien sisään aakkosjärjestyksessä. Kokonaisuuksia ensyklopediassa on 18, ja eri aihekokonaisuudet ovat Alueet ja paikannimet, Arkeologia, Elinkeinot ja liikkuminen, Historia, Kasvatus ja koulutus, Kielet ja nimitykset, Kirjallisuus ja taiteet, Kristinusko ja kirkko, Materiaalinen kulttuuri, Media, Perinteinen hengellisyys ja suullinen perinne, Saamelaisorganisaatiot ja järjestäytyminen, Sanojen etymologia, Tapakulttuuri, Tunnettuja saamelaisia ja muita henkilöitä, Tutkimus ja tutkimushistoria, Väestö ja väestöntutkimus sekä Ympäristö. Tiettyä artikkelia tai aihetta voi etsiä sivun hakutoiminnon avulla tai ensyklopediaa voi selailla sisällysluettelon kautta aihekokonaisuuksina. Tietyn aiheen tai sivun hakutuloksissa näkyvät ne artikkelit, joiden otsikossa tai itse tekstissä hakusana mainitaan.
Instructions to use
The articles in the Encyclopaedia of Saami culture present i.e, Saami languages, history, oral tradition, literature, music, economy, environment, livelihoods, rights, education, arts, and societal conditions. The cultural concepts and terms that are characteristic to Saami culture are discussed primarily from an intra-cultural perspective. The biographical articles present important historical and contemporary cultural figures, including: Saami authors, artists, singers, politicians, and also some of the earliest researchers of Sápmi. The Encyclopaedia also contains so-called reference entries, and an etymological list of 50 Saami culture terms. Nature is regarded as the material basis of Saami culture and is discussed in the articles of landscape, nature, snow, flora and fauna.
The keywords for each articles are categorized in different entities in alphabetical order. There are 18 different entities in the Encyclopaedia, which are Archaeology, Christianity and missionary work, Education, Environment, Etymology, History, Languages and peoples, Literature and arts, Material culture, Means of livelihood and transport, Media, Notable people in Saami history and society, Population and demography, Practices and customs, Regions and place names, Reseach and research history, Saami organizations and associations and Traditional spiritualism and oral tradition. Specific articles or themes can be searched by using the search tool, and the Encyclopaedia can also be browsed through the table of contents. When searching for a specific theme or page via the search tool, articles containing the keyword in their title or text will appear.