Ero sivun Ailekis olmak versioiden välillä
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
|id=10135 | |id=10135 | ||
|artikkeliteksti=<P align="justify"> | |artikkeliteksti=<P align="justify"> | ||
− | <i>Ailekis Olmak</i>, <i>áiligas</i>-miehet (<i>{{Artikkelilinkki|1065|áiligas}}</i>) olivat länsisaamelainen tuonpuoleisten olentojen ryhmä, josta tietoja on antanut lähinnä Erich Jessen. Kaamoksen jälkeen paistavan auringon ( | + | <i>Ailekis Olmak</i>, <i>áiligas</i>-miehet (<i>{{Artikkelilinkki|1065|áiligas}}</i>) olivat länsisaamelainen tuonpuoleisten olentojen ryhmä, josta tietoja on antanut lähinnä Erich Jessen. Kaamoksen jälkeen paistavan auringon ({{Artikkelilinkki|1067|<i>Beaivi</i>}}) ensimmäisillä säteillä on uskottu olevan parantavaa voimaa, koska olennot nimeltä <i>áilegas</i>-miehet saapuvat niiden mukana Auringosta, ja siksi <i>áiligas</i>-tuntureilla käytiin tuolloin ottamassa vastaan säteet ja rukoilemassa <i>áilegas</i>-miehiä. Nämä jumaluudet näkyvät länsisaamelaisten, aurinkokeskisten noitarumpujen (kts. noitarummut) kalvoilla siivekkäinä, auringonsäteillä seisovina miehinä. Jessenin mukaan ensimmäisellä säteellä <i>Sodna-peiwe-ailek</i> eli sunnuntaipäivän jumaluus, toisella <i>Lawa-Ailek</i> eli lauantaille omistettujumaluus. Kolmannella säteellä seisoo <i>Frid-Ailek</i>, perjantain jumaluus. Kysymyksessä lienee varsin synkretistinen, kristillisestä maailmankuvasta vaikutteita saanut ilmiö. Samaa soittaa, että Jessenin mukaan <i>áilekis olmak</i> -jumaluuksista kertoneet saamelaiset pitivät sunnuntaita kaikkein voimallisimpana ja parhaana [päivänä] noitamessujen pitämiselle". Lauantaita pidettiin seuraavaksi parhaana ja myös perjantaita pidettiin myös pyhänä ja ennustamiselle otollisena päivänä. Se katsottiin kuitenkin vähemmän pyhäksi kuin kaksi muuta.</P> |
|luokat=Muinaisusko, mytologia ja folklore | |luokat=Muinaisusko, mytologia ja folklore | ||
|kirjoittaja=Risto Pulkkinen}} | |kirjoittaja=Risto Pulkkinen}} |
Versio 14. heinäkuuta 2014 kello 13.42
Ailekis olmak
Ailekis Olmak, áiligas-miehet (áiligas) olivat länsisaamelainen tuonpuoleisten olentojen ryhmä, josta tietoja on antanut lähinnä Erich Jessen. Kaamoksen jälkeen paistavan auringon (Beaivi) ensimmäisillä säteillä on uskottu olevan parantavaa voimaa, koska olennot nimeltä áilegas-miehet saapuvat niiden mukana Auringosta, ja siksi áiligas-tuntureilla käytiin tuolloin ottamassa vastaan säteet ja rukoilemassa áilegas-miehiä. Nämä jumaluudet näkyvät länsisaamelaisten, aurinkokeskisten noitarumpujen (kts. noitarummut, Rumpukuviot, Trumman) kalvoilla siivekkäinä, auringonsäteillä seisovina miehinä. Jessenin mukaan ensimmäisellä säteellä Sodna-peiwe-ailek eli sunnuntaipäivän jumaluus, toisella Lawa-Ailek eli lauantaille omistettu jumaluus. Kolmannella säteellä seisoo Frid-Ailek, perjantain jumaluus. Kysymyksessä lienee varsin synkretistinen, kristillisestä maailmankuvasta vaikutteita saanut ilmiö. Samaa soittaa, että Jessenin mukaan áilekis olmak -jumaluuksista kertoneet saamelaiset pitivät sunnuntaita kaikkein voimallisimpana ja parhaana [päivänä] noitamessujen pitämiselle". Lauantaita pidettiin seuraavaksi parhaana ja myös perjantaita pidettiin myös pyhänä ja ennustamiselle otollisena päivänä. Se katsottiin kuitenkin vähemmän pyhäksi kuin kaksi muuta.
Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore